Tag Archives: tyyli

Vähemmän shoppailua, enemmän lainaamista – vaatehaaste vuoteen 2022

tyyli, Vastuullisuus, , , ,

Välillä on hauska muistella aikaa, jolloin blogini pääasiallinen sisältö koostui asukuvista ja uusien ostosten tai kirppislöytöjen esittelystä. Nuo ajat tuntuvat nyt niin kaukaisilta ja vierailta, mutta syynä ei kuitenkaan ole se, etteikö tyylijutut enää kiinnostaisi. Pukeutuminen on ollut minulle tärkeä keino ilmaista itseäni jo teini-iästä saakka, eikä tilanne ole muuttunut: rakastan muotia ja vaatteita edelleen ja minusta on ihanaa suunnitella erilaisia asukokonaisuuksia ja pukeutua kauniisti arkenakin. Vaikka tarve toteuttaa visuaalista minääni pukeutumisen muodossa ei ole hävinnyt mihinkään, niin jokin muu silti on. Asukuvat ja ostosesittelyt ovat vaihtuneet pohdintoihin vastuullisesta kuluttamisesta ja ympäristön kannalta paremmista valinnoista. 



Vastuullisesta kuluttamisesta on puhuttu jo pitkään. Suosi käytettyä, shoppaile kirpputorilla. Vältä halpaketjuja (myös alusvaate-ja sukkaostoksilla!) ja kiinnitä huomiota vaatteen eettisyyteen ja ekologisuuteen. Löydä tyylisi ja satsaa monikäyttöisiin, laadukaisiin ja pitkäikäisiin vaatteisiin. Huolla ja hoida vaatteitasi, pese niitä mahdollisimman vähän ja vie ne tarvittaessa korjattavaksi.

Nämä kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä neuvoja, jotka jokaisen meistä tulisi ottaa käyttöön siinä määrin kun kenenkin on mahdollista – kaikilla ei ole varaa laadukkaisiin eettisen brändin vaatteisiin tai aikaa kierrellä kirpputoreilla etsimässä sitä välttämätöntä talvitakkia. Mutta näiden neuvojen lisäksi meidän pitäisi vain yksinkertaisesti kuluttaa vähemmän, eli toisin sanoen pärjätä mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevilla vaatteilla ja tavaroilla. Se kuulostaa aika yksinkertaiselta, mutta jostain syystä se ei kuitenkaan ole sitä. Joku uusissa vaatteissa ja tavaroissa vaan kiehtoo, ja vaikka järjellä ajateltuna tietääkin, että uutuudenviehätys katoaa hyvin nopeasti hankinnan jälkeen, ei sitä vastaan osaa siltikään aina taistella.

Aloin juuri lukea tähän teemaan liittyen Laura Frimanin kirjaa Tauko,  jossa hän kertoo vuoden mittaisesta shoppailulakostaan ja sen herättämistä ajatuksista. Lähtökohta on aika ehdoton mutta myös kiinnostava: vuoden aikana himoshoppaajaksi itseään tituleeraava Laura ei aio ostaa tai ottaa vastaan yhtäkään vaatetta tai asustetta, ei uutena eikä käytettynä. Vaikka itse en koe olevani himoshoppaaja ja enkä usko että omalla kohdallani äärimmäiset lakot tai kiellot toimisivat hirveän hyvin, niin kokeilu on silti tosi mielenkiintoinen. Pystyisinkö itse samaan? Tuskin. Mutta jollain tapaa olisi kiva haastaa itseään kuluttamisen suhteen ja miettiä, miten voisin itse opetella haluamaan uutta vähemmän.

Luopuminen ja kivojen asioiden kieltäminen itseltä on vaikeaa, turha sitä on kieltää. Siksi ehkä ei pitäisikään miettiä pelkästään sitä luopumista tai kieltäytymistä, vaan sitä, mitä kaikkea ihanaa voi tehdä niiden sijaan. Kun vaatteita ostaa hyvin harvoin, voi silloin kerralla panostaa kunnolla ja hankkia jotain mistä on haaveillut pitkään. Omaa olemassaolevaa vaatekaappia voi myös katsoa uusin silmin esim. 30 päivän shop your closet -vaatehaasteen avulla. Lisäksi vaatteita voi lainata ystäviltä ja vaatevuokraamosta. Ehkä tärkeää on myös pohtia ylipäätään omaa suhdettaan kuluttamiseen vähän kriittisestikin, ja miettiä, olisiko omassa ostoskäyttäytymisessä parantamisen varaa.

Pääsin vastikään testaamaan vaatelainaamo The Ateljen kuukausijäsenyyttä, jossa saa kolme vaatekappaletta tai asustetta kuukaudeksi vuokralle 149e hintaan. Olen ollut Ateljen maksava asiakas jo reilun vuoden ajan, ja nyt sain kokeilla palvelua maksutta somenäkyvyyttä vastaan. Aiemmin olen vuokrannut Ateljelta yksittäisiä vaatteita mm. juhlatilaisuuksiin ja esiintymisiin ja olen ollut aina enemmän kuin tyytyväinen! Palvelun hintaan kuuluu vaatteen pesu ja huolto, joten asiakkaana saan nauttia kauniista vaatteista vuokrausajan verran ilman huolia.

Vaatelainaamon jäsenyys sopii kaltaiselleni vaateintoilijalle hyvin – lainaamosta haetusta vaatteesta tulee sama fiilis kuin uudesta ihanasta hankinnasta, ja vaatekaappiin saa jotain raikasta täydennystä ilman ostomorkkista. Minulla oli lainassa esimerkiksi näiden kuvien ihana valkoinen Theoryn jakku, jota käytin joulukuussa mm. kuorokeikalla, Savoyssa illallisella ja joulupäivällisellä. Nyt en jatkanut jäsenyyttäni koska tulevat kuukaudet vietän rajoitusten vuoksi lähinnä kotona, mutta olen ajattelut että voisin jatkaa sitä keväämmällä. Jäseneksi voi liittyä vaikka vain yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, ilman pidempää sitoumusta.


Ehkä oma vaatehaasteeni vuoteen 2022 voisi olla: vähemmän uusia vaatteita, enemmän lainaamista. Viime vuonna laskujeni mukaan ostin n. 10 vaattetta ja asustetta (kirpputorilta tai uutena kaupasta) ja sain lisäksi yhteistyökuvioiden kautta niitä ehkä saman verran – tosin tähän en laske mukaan sukkia ja alusvaatteita. Tuon määrän saisi varmasti puolitettua, jos vaatetarpeisiin hakisi aina ensisijaisesti ratkaisua joko vaatevuokraamosta tai lainaamalla ystävän kaapista. Tärkeintä ei ole ehdottomat kiellot, tärkeintä on aloittaa jostain ja pyrkiä parempaan suuntaan.

Millaisia ajatuksia tämä aihe muissa vaateintoilijoissa ja muotiharrastajissa herättää?

Syksyn sävyjä

tyyli, ,

Kiinnostukseni tyyliasioita kohtaan vaihtelee kausittain. Välillä en jaksa juurikaan miettiä asujani ja pukeudun pitkälti samoihin vaatteisiin päivittäin, mutta tänä syksynä olen ollut varsin kokeilunhaluinen, mitä pukeutumisasioihin tulee. Olen yhdistellyt vaatteissa aiempaa rohkeammin eri värejä ja malleja ja tehnyt löytöjä omasta vaatekaapistani. Yksi syy inspiraatioon on ollut Sugarin 30 päivän asuhaaste (joka jäi minulla tosin vähän kesken), joka on innostanut yhdistelemään vanhoja vaatteita uusilla tavoilla. Toinen syy on ollut varmaan se, että kun kotona vietetyn kevään ja pitkän kesäloman jälkeen on päässyt taas viettämään aikaa enemmän ihmisten ilmoilla, niin on ollut kiva vähän panostaa asuihinkin. Collegehousut ovat ihanat, mutta eivät kovin inspiroivat.

Sydäntäni lähellä ovat aina olleet kaikki maanläheiset värit ja ruskan eri sävyt ja tähän aikaan vuodesta se oikein korostuu. Ikisuosikkini metsänvihreä on saanut tänä syksynä rinnalleen aiempaakin enemmän okran ja ruskean eri sävyjä – monena päivänä onkin tuntunut siltä, että olen pukeutunut ruskaksi. Syksyn lempivaatteeksi on muodostunut Kaikon* (tuote saatu) toffeenvärinen hame, joka tuntuu juuri nyt sopivan yhteen kaikkien yläosien kanssa. Toinen suosikkini juuri nyt on Marimekon unikkokuosinen silkkipaita, jonka ostin jo keväällä, mutta joka jäi kesällä yllättäen aika vähälle käytölle. Aloin tuntea oloni minuksi paita päällä vasta sitten kun aloin yhdistää sitä vaaleiden sävyjen sijaan syksyisempiin, tummempiin väreihin: okraan, viininpunaiseen, konjakinruskeaan, tummanvihreään.. Jännittävää, miten yhden vaatekappaleen luonne muuttuu eri tavoin yhdisteltynä!


Syksy on edennyt älytöntä vauhtia: pari viikkoa sitten oli vielä ihan ok kävellä ulkona nilkat paljaina vilkkuen, mutta nyt on aika myöntää, että kesä meni jo, eikä tule takaisin ennen ensi vuotta. On siis aika pakata kesähepeneet varastoon ja hakea villatakit tilalle, kun ensilumenkin mahdollisuutta on säätiedotuksissa väläytelty. Onneksi en ole sukkahousuvihaaja, muuten saisin jättää hyvästit hameille ja mekoille. Mutta puen mielelläni lisää kerroksia ja kääriydyn villaan – onhan syksy lempivuodenaikani, mitä pukeutumiseen tulee.

Mikä näistä syysasuista on sinun suosikkisi?

 

Syyskuun sävyt

asusteet, suomalainen design, tyyli, ,

Syyskuu alkoi sairastellen. Olen perunut tapaamisia ja treenejä ja samaan aikaan tylsistynyt flunssaisena kotona kuoliaaksi. Miksi sitä on sellainen ihminen, että kiireisenä toivoo hartaimmin edes yhtä lepopäivää ja sitten kun joutuu sairauden takia sänkyyn, ahdistuu jo yhdessä päivässä? Joku tässä pääkopassa on pahasti vialla.

Flunssaisena olen ehtinyt selailla läpi internetin, järjestellä kotona kaikki mahdolliset nurkat ja käydä läpi vaatekaapin kahteen kertaan. Ilokseni olen saanut todeta, ettei siellä ole oikeastaan mitään ylimääräistä: kaikki vaatekaappini vaatteet ovat rakastettuja ja suhteellisen aktiivisesti käytössä. Tästä voin kiittää sitä, että olen ollut aina aika ahkera laittamaan käyttämättömiä tavaroita kiertoon ja tietysti sitä, että olen kuluneen vuoden aikana ostanut uusia vaatteita hyvin harkiten. Garderoobissani vallitsee nyt ihana selkeys, ja haluaisin pitää tilanteen sellaisena, sillä selkeys ja harmonia ovat muutenkin koko tämän syksyn vallitsevia teemojani.


Syyskuun sävyt ovat maanläheisiä, rauhallisia ja lempeitä. Aiempiin vuosiin verrattuna innostun juuri nyt aiempaa enempää kaikenlaisista mudan, hiekan ja ruskean sävyistä. Ikisuosikit metsänvihreä ja konjakinruskea pysyvät toki edelleen vahvana niiden rinnalla. Syksyn kolme uutta tyylihankintaa ovat samalla tämän hetken lempijuttujani: Adidaksen beiget Falconit ovat maailman mukavimmat jalassa ja sopivat yhteen lähes kaikkien asujen kanssa. Harkitsin kenkien ostoa koko kesän läpi, vaikka vanhoista tennareistani alkoi jo tulla varpaat läpi (vaivaisenluiden kanssa kengät kuluvat ihan älyttömän nopeasti!), mutta ostopäätöksen jälkeen en ole harmitellut kertaakaan, että käytin yli satasen näihin tennareihin. Kermanvalkoinen villapaita on taas löytö ystävän kirppikseltä, ja jos voisin niin pukisin sen päälleni joka päivä. Kolmas ostos on okranvärinen farkkutakki karvakauluksella – rakastan sitä, vaikken ole käyttänyt sitä vielä kertaakaan. Toistaiseksi syksy on ollut vielä liian lämmin karvatakille.

Jos pitäisi nimetä jokin yksittäinen asia, mikä tyylissäni on muuttunut eniten viimeisen vuoden aikana, niin se olisi ehdottomasti korujen käyttö. Otin elämäni ensimmäiset korvareiät reilu vuosi sitten ja sen jälkeen minusta on tullut korvistyttö. Tämän hetken suosikkikorvikseni ovat kultaiset ihmisnaamat, niitä myös kommentoidaan jatkuvasti. Toiset syksyn suosikkini ovat kuvan vihreät Aida Impactin* silkkikorvikset (korvikset saatu). Aidalle on tullut mallistoon myös ihania helmikorvakoruja, joista aloin haaveilla sen jälkeen kun siskoni osti sellaiset. Jos viisi vuotta sitten joku olisi sanonut minulle että suosin koruissa keltakultaa ja lisäksi haaveilen helmikorvakoruista, en olisi uskonut, mutta tässä sitä vain ollaan. Ihmismieli on jatkuvasti muutoksen alla.


Kirjoitan nykyään harvoin mitään tyylistä, koska vaatteista puhuminen tuntuu vähän pinnalliselta, ihan kuin pitäisi olla aina jotain hyvin painavaa ja syvää sanottavaa, kun täällä blogissa suunsa aukaisee. Samaan aikaan inspiroidun kuitenkin muiden tyylijutuista ja kuvista – ehkä voin siis vapaasti tuoda välillä ilmoille näitä kevyempiäkin juttuja omassa kanavassani. Vai kiinnostaako teitä vielä tyylijutut? Tyylistä ja asukuvistahan tämä kaikki aikoinaan lähti.