Elämää iho-ongelmaisena, osa 1: historia

iho-ongelmat ja akne
yhteistyössä Asennemedia ja Mehiläinen

Iho-ongelmat. Akne. Finnit.

Aiheita, jotka ovat olleet ja ovat osittain edelleenkin iso osa elämääni, ja joista en kuitenkaan koskaan aikonut kirjoittaa blogiini. Kun perustin ensimmäisen tyyliblogini kahdeksan vuotta sitten, halusin sen olevan paikka kaikelle kauniille ja inspiroivalle. Finnit ja akne eivät kuuluneet niihin. Myönnän retusoineeni usein kasvokuvistani näppylöitä piiloon tai editoineeni ihoa sileämmän näköiseksi. Ihailin bloggaajia, jotka kirjoittivat iho-ongelmistaan avoimesti ja rehellisesti, mutta itselleni aihe oli liian arka. Kyse ei ole niinkään ollut siitä, että olisin halunnut antaa lukijoille jotenkin siloitellumman kuvan todellisuudesta. Halusin vain, että minulla olisi edes yksi paikka, jossa olisin vapaa iho-ongelmistani – aknen riehuessa pahimmillaan se vaikutti elämääni todella paljon, ja tuntui helpottavalta, ettei blogissa tarvinnut puhua aiheesta.

Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Pikkuhiljaa olen uskaltaunut olemaan blogissa avoimempi ja kirjoittamaan aiheista, jotka ennen ovat tuntuneet haastavilta. Olen mukana Mehiläisen kamppanjassa, jossa minut haastettiin kirjoittamaan historiastani iho-ongelmien kanssa ja pääsen myös ensi viikolla juttelemaan aiheesta ihotautilääkärin kanssa. Olen jo kokenut akneni kanssa monet lääkekuurit ja hoidot, joten innolla ja jännityksellä odotan tapaamistamme – millaisia näkökulmia ja ratkaisuja lääkärillä voisi olla nykyiseen ihoni tilanteeseen?

Akne alkoi itselläni tavallisen tapaan teini-iässä, yläasteella. Silloin se ei ollut oikeastaan kovin paha, enkä kokenut kärsiväni finneistä keskivertoteiniä enempää. Vasta lukiossa abivuotena näppylät alkoivat häiritä enemmän, ja silloin turvauduin ensimmäistä kertaa perusputsareita vahvempiin voiteisiin, joita sain käyttööni yleislääkärin määräyksestä. Noista voiteista muistan sen, miten iho kuivui niin paljon että se suorastaan hilseili pois. Luovuin voiteiden käytöstä aika pian, sillä finneihin ne eivät kuitenkaan suuremmin vaikuttaneet. Parin vuoden ajan lähinnä kävin kasvohoidoissa silloin tällöin ja iho pysyi kohtuullisessa kunnossa ilman lääkevoiteita.

Pahin vaihe aknessani alkoi vasta aikuisiällä, noin kuusi vuotta sitten. Iho meni niin kamalaan kuntoon, että se alkoi häiritä jokapäiväistä elämääni. Kyse ei ollut enää pienistä näppylöistä siellä täällä, vaan kasvot täyttyivät isoista ja kipeistä finneistä. Inhosin katsoa itseäni peilistä, mutta vielä enemmän inhosin sitä oloa, minkä akne aiheutti: tunsin itseni ällöttäväksi, likaiseksi ja rumaksi. En halunnut viettää paljon aikaa ihmisten ilmoilla ja melkein pelkäsin tavata uusia ihmisiä. Ystäväni hokivat minulle että he tuskin huomaavat koko aknea, ja että kaikillahan on finnejä aina silloin tällöin, mutta itse tunsin oloni pitsanaamaiseksi hirviöksi. Tällöin hakeuduin ensimmäistä kertaa ihotautilääkärille.

Kuluneen kuuden vuoden aikana testissä ovat olleet erilaiset finnivoiteet, antibiootit, e-pillerit, roacuttanit eli isotretinoin-kuurit – eli melkein kaikki mitä lääketiede on keksinyt aknea vasteen. Lisäksi olen kokeillut viljatonta, maidotonta ja sokeritonta ruokavaliota, säännöllisiä kasvohoitoja, luonnonkosmetiikkaa, erilaisia ihmeaineita, mikroneulausta.. Lista on pitkä. Aina välillä joku ystäväni ehdottaa jotain uutta ja todella tehokasta konstia, joka kuulemma hänellä tai tutuntutulla oli toiminut älyttömän hyvin, mutta itse tiedän todellisuuden: omaan akneeni ei ole löytynyt mitään yhtä vippaskonstia, jolla se häipyisi kokonaan. Lääkehoidot ovat kyllä auttaneet, samoin säännölliset kasvohoidot – nykyään ihossani isompi ongelma on aknen jättämät arvet kuin itse näppylät, joita kyllä ihan kiitettävästi ilmestyy naamaan säännöllisen epäsäännöllisesti edelleen.

En voi sanoa edelleenkään olevani täysin sinut meikittömän naamani kanssa, tämän tekstin kirjoittaminen ja näiden kuvien lataaminen blogiin vaati rohkeutta. Kadehdin ihmisiä, jotka voivat tuntea olonsa kauniiksi ilman meikkiä, itselläni on vielä siihen matkaa. Mutta olen oppinut hyväksymään itseni tällaisena, näppyläisenä ja aknearpisena, enkä ajattele iho-ongelmiani enää päivittäin, tai edes välttämättä joka viikko. Vaikka vuosien ajan näin itsestäni aina ensimmäisenä vain huonon ihon, niin olen tajunnut, että ystäväni ja läheiseni näkevät jotain muuta. En usko että akneni on ollut kenellekään muulle kuin itselleni koskaan iso ongelma, siispä parasta mitä olen voinut tehdä, on muuttaa suhtautumistani niin, ettei se ole kovin iso ongelma minullekaan.

Mehiläisen Nuori Nainen-sivulta löytyy paljon tietoa esimerkiksi iho-ongelmien hoidosta ja myös kaikki lääkärit ja asiantuntijat, jotka sopivat erityisen hyvin nuorille naisille. Sivustolle on myös kerätty yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia liittyen mm. akneen, gynekologikäynteihin, ravitsemukseen ja terveyteen yleisesti – voit myös itse jättää oman kysymyksesi.

Seuraavassa kirjoituksessani kerron käynnistäni ihotautilääkärillä ja enemmän niistä hoidoista ja lääkityksistä, joista on ollut oikeasti apua taistelussani aknea vastaan. Olisi myös ihanaa kuulla, että mitä ajatuksia kirjoitus herätti ja ennenkaikkea, löytyykö sieltä ruudun takaa muita, jotka ovat painineet samojen ongelmien kanssa?

Related Post

52 comments on Elämää iho-ongelmaisena, osa 1: historia

  1. Täältä löytyy blogistasi ihan kamalasti tykkäävä keski-ikäinen nainen. Olen itse nuorena kärsinyt näpyistä, koskaan ongelmaa ei diagnosoitu akneksi enkä edes tiedä missä raja menee. Mutta minulla oli ihan tuo sama fiilis, että en kehtaa lähteä ihmisten ilmoille ja muutenkin olisin halunnut vaan olla “piilossa”. Okei, itselle siihen liittyi kyllä lisäksi kokonaisvaltaisesti heikko itsetunto ja se, että sain kuulla kamalaa tekstiä naamastani kotona, niin juuri, vanhemmiltani, joiden olisi kuvitellut auttavan ja tukevan. Näin keski-ikäisenä (45) näpyt on historiaa ja sitten tulee rypyt, jotka otan kyllä ilolla vastaan. Sanon nyt ihan suoraan: olet kaunis nuori nainen ja iso osa siitä kauneudesta tulee rohkeudestasi olla avoin sinulle itsellesi vaikeasta asiasta. Kiitos tästä blogikirjoituksesta. Muistan taas halata omaa, pian murrosiässä olevaa lastani ja kun niitä näppyjä tulee, niin autan ja ohjaan kasvohoitoon tai lääkärille ja halaan ja pussaan.

  2. Olen 31v ja minulla on aivan samanlainen historia. Teinivuosina akne ei ollut kovin häiritsevä, mutta se ei mennyt aikuistumisen myötä ohi. Minuakin nykyään enemmän harmittaa aknearvet, jäänkin mielenkiinnolla linjoille odottamaan, löytyykö niihin jonkinlaista inhimillistä hoitokeinoa.

  3. Kiitos, ihanaa että kirjoitit aiheesta! Olet rohkea.<3
    Täällä myös yksi kovat kamppailut aknen kanssa käynyt nainen/tyttö.
    Iho alkoi kukkia yläaste-iässä, jolloin söin ensimmäisen antibioottikuurin. Kasvojeni tilanne parani pariksi vuodeksi, kun taas lukion abikeväänä luultavasti stressi laukaisi aknen uudelleen. Kävin jälleen ihotautilääkärillä ja sain samaisen antibioottikuurin. Ihon tilanne antibioottikuurien alkuaikoina oli aivan kamala kun iho puski kaikki epäpuhtaudet pintaan ja oli kuiva kuin aavikko… Muistan silloin olleeni niin pohjalla. Olin niin ruma ja itsetuntoni oli niin huono.
    Nyt parikymppisenä jäljellä on pääasiassa enää arvet ja satunnaisia finnejä silloin tällöin. Vieläkin kun muistelen nuita epätoivoisia aikoja, kyyneleet nousevat silmiin. Aihe on vieläkin arka, enkä mielellään puhu asiasta. Kohtalotovereiden kokemuksia on kuitenkin lohduttava lukea. Kiitos sinulle kirjoituksesta! <3 Jään mielenkiinnolla seuraamaan seuraavia postauksia aiheeseen liittyen.

  4. Ai että miten lohduttava teksti! Olen nimittäin nimenomaan sinun kohdallasi aina ajatellut, että tuolla upealla naisella ei ainakaan iho-ongelmia ole ja suorastaan kadehtien katsellut ihoasi niin täällä kuin snapchatin puolella. Itselläni oli pitkään todella hyvä iho, mutta lopetettuani esikoiseni imetyksen naama yhtäkkiä vaan räjähti käsiin eikä ole sen koommin palannut entiseen. Olen kokeillut lähes kaikkea (paitsi ihotautilääkäriä, koska haluaisin hoitaa tämän mahdollisimman luonnonmukaisin keinoin.) Luontaistuotekaupasta ostamani pillerikuuri auttoi pahimman yli ja jojoba öljy pitää tilannetta jotenkin hallinnassa. Isot ja kipeät näpyt ovat lähes historiaa, mutta arvet ja pienet näppylärykelmät aiheuttavat edelleen arjessa suurta harmia. En kellekään toivo iho-oireita, mutta helpottaa kuitenkin kuulla, että myös niillä omilla “iho idoleilla” voikin olla vastaavia kokemuksia.

  5. Hei 🙂

    Itse löysin avun vaikeaan hormonaaliseen akneeni maidottomasta ruokavaliosta ja spironolactonesta. Jälkimmäistä lääkettä ei juuri Suomessa käytetä akneen, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään. Ihan uskomatonta miten suuri ero ihossani on entiseen. Ennen ihossani oli AINA jotain näppyjä, mutta nyt iho oikein hehkuu ja tuntuu tasaiselta ja pehmoiselta. En muista milloin viimeksi olen voinut sanoa noin. Ehkä joskus lukion alkuaikoina (olen nyt 23)… Suosittelen tosi tosi paljon lukemaan spironolactonesta (englanniksi). Voin käsi sydämellä vannoa, että se on auttanut minua enemmän kuin mikään muu. On siis reseptilääke. Tärkeää on tarpeeksi suuri annos (aloitetaan pienesti ja sitten nostetaan).

    Itselläni jäi sitten aksen jälkeen ongelmaksi punaiset aknearvet ja näihin on auttanut C-vitaamini seerumi ( O.S.T Original Pure Vitamin C20 Serum), AHA-tuotteet (Paula's Choicen 8-prosenttinen) ja maitohappokuorinta. Tosi tärkeää myös aurinkorasvan käyttö.

    Tää voi olla vähän random, mutta kaikista parhaiten apua olen löytänyt Reddit-sivuston Skincare addicts-osiosta. Sieltä löysin myös spironolactonen 🙂

    Toivottavasti tästä olisi apua ja tosi rohkeaa sinulta kirjoittaa tästä. Et todellakaan ole yksin. <3

  6. Tsemppiä Viena! Tiedän miltä susta tuntuu. Ymmärrän hyvin, että et ole halunnut aihetta ennen käsitellä, mutta uskon silti, että monelle samoista ongelmista kärsiville tästä juttusarjasta on apua. En muista ollaanko puhuttu asiasta, mutta mulle iski paha akne kipeine, isoine patteineen n. 10 vuotta sitten. Sen tuntui laukaisevan e-pillereiden syönnin lopettaminen. Ennen pillereitä mulla oli ihan tavallista teini-iän näppyä. Aknen iskiessä olin juuri muuttanut Tukholmaan ja kärsin siitä siinä tilanteessa ihan älyttömästi kun muutenkin piti sopeutua uuteen paikkaan ja tutustua uusiin ihmisiin. Tunnistan hyvin tuon tunteen ällöttävyydestä ja likaisuudesta :/

    Mulla Roaccutan-kuuri auttoi, joskin sen päätyttyä sain atooppisen ihottuman joka oli pari vuotta ainakin yhtä paha riesa kuin akne. Koko keho oli täynnä kipeitä, tulehtuneita läiskiä, kutitti niin samperisti ja silmät oli usein ihan hampurilaiset kun heräsin. No, nyt olen päässyt siitäkin eroon – vaikea sanoa miksi, ehkä elämä vaan muuttui sillä tavoin. En kadu että söin Roaccutan-kuurin koska se auttoi, mutta jos voisin jotain muuttaa niin en olisi syönyt niitä e-pillereitä silloin nuorena niin olisin välttynyt ehkä tältä kaikelta.

    Mutta nyt kun iho voi hyvin, oon tavallaan onnellinen siitä että oon kokenut aknen ja atopian – koska osaan todella arvostaa sitä että ihoni voi hyvin! Ja muutamat kuukausittaiset finnit tai mustapäät ei haittaa sitten yhtään. Arvetkaan ei haittaa, vaan ovat jotenkin osa mua. Toivoen sydämeni pohjasta että sunkin akne luovuttaa jossain vaiheessa tai rauhoittuu sen verran, että se ei vaikuta liiaksi sun elämään. Täsmähoitoa on vaikea keksiä niinkuin hyvin tiedät.

    Olet kaunis ja ihana!

    t. Viivi

  7. Kiitos rohkeanrehellisestä kirjoituksestasi herkästä aiheesta. Teini-ikäinen tyttäreni painii samankaltaisten asioiden kanssa, joten kaikki vinkit ja vertaistuki otetaan kiitollisuudella vastaan t. Iiris

  8. Heips! Luin postauksesi ja mieleeni tuli, että oletko kokeillut aloittaa sinkkikuuria ihosi avuksi? Apteekista saa ihan sinkkitabletteja ja yksi ystäväni aloitti aknenen hoitoon sinkkikuurin, ku oli käynyt juurikin kaikki mahdolliset lääkekuurit ja voiteet läpi ja se tosiaankin auttoi hänen pahaan ongelmaansa. Hän söi ensin kuukauden pienellä “yliannostuksella” eli kaksi tablettia päivässä ja sen jälkeen jatkoi syömällä päivittäin yhden tabletin ja se rauhoitti hänen aknensa.:)

  9. Kohtalotoveri ilmoittautuu. Kiitos hienosta postauksesta. Tunnistan tuon “ruman ja likaisen” olon, ihan täsmälleen. Mutta näytät kuvissa kyllä tosi hyvältä, mikä sai ajattelemaan, etten ehkä itsekään sitten mikään suohirviö ole… 🙂 On tullut käytyä aika monella ihotautilääkärillä ja kokeiltua just nuo kaikki kuurit moneen kertaan, silti näppyä edelleen aika usein pukkaa ja arpia on kamalasti. Mutta nyt aikuisena asiaan on jotenkin helpompi suhtautua, eikä näppy kaada enää koko maailmaa. Mutta silti edelleen kyllä paha naamapäivä saa joskus jäämään kotiin, vaikka olisi mitä hauskaa tarjolla.

  10. Mulla on ollu akne koko nuoruusikäni ajan, olen nyt 26-vuotias. Välillä se on ollut hurjempi ja välillä iho on ollut aika hyvässäkin kunnossa. Itse olen huomannut kokemuksen kautta kuinka itselläni ruokavalio vaikuttaa tosi paljon siihen, ilmestyykö näppyjä naamaan ja kuinka paljon. Mitä vähemmän maitotuotteita, viljaa ja sokeria, sen parempi. Varmasti myös sekä luonnonkosmetiikkaan siirtyminen että laadukkaiden, puhdistavien ravintolisien käyttö ovat tehneet tehtävänsä. Uusin juttu on mineraalisuola meikinpuhdistukseen. Jos olen ollut meikittä, en pese kasvojani mutta silloin kun käytän, pesen ne pois Meinebase-mineraalisuolalla. Erinäisistä syistä olin useamman viikon tauolla siitä ja käytin sen sijaan puhdistuspyyhkeitä sekä muiden kaapeista löytyviä putsareita, reagoi kasvoni siihen ja rauhoittui vasta kun pääsin taas Mainebase-purkin äärelle.

  11. Tuo on aina todella surullista, jos vanhemmat eivät ymmärrä tukea lasta / nuorta silloin kun sitä tukea erityisesti tarvitaan. Näppylät voivat olla jollekin hauska vitsailun aihe, mutta harvoin kenellekään sellaiselle kuka niistä kärsii. Omat vanhempani ymmärsivät minua hyvin, äitinikin on nuorena kärsinyt aknesta, joten hän kyllä tuki asiassa niin hyvin kuin osasi. Kiitos kommentistasi ja ihanista sanoistasi, Riikka! <3

  12. Ihanaa tämä vertaistuki! Itsellenikin aknearvet ovat se isoin päänvaiva, silloin tällöin ilmestyvät näppylät siedän jotenkuten. Toivonkin lääkärikäynnin avaavan uusia hoitokeinoja nimenomaan noihin aknearpiin..

  13. Kiitos kun jaoit tarinasi! Vaikka kyse onkin näin “pinnallisesta” asiasta, niin akne vaikuttaa kyllä tosi vahvasti itsetuntoon, itsellänikin meinaa itkettää kun luen kommenttejanne ja muistelen omia pahimpia aikoja. Olen superiloinen, että uskalsin kirjoittaa tämän tekstin, sillä ilman sitä en olisi saanut näitä ihania kommentteja <3

  14. Tässä nyt näkee taas sen, miten snäpin meikkifiltterit ja muokatut kuvat voivat hämätä! Nykyään saan kyllä arvet ja finnit tosi hyvin piiloon meikillä, joten en joudu arkisin enää häpeämään itseäni kun kävelen kylillä. Ymmärrän tosi hyvin tuon, että et halua mennä ihotautilääkärille, en itsekään enää haluaisi syödä mitään lääkekuureja, mutta omalla kohdallani aikoinaan vahva isotretinoin oli ainoa vaihtoehto jolla vaikea akne lopulta saatiin kuriin. Kiitos kommentistasi, nämä ovat minullekin ihanan lohdullista luettavaa!

  15. Kiitos tästä postauksesta Viena! Ihomurheet ovat itsellenikin ajankohtainen aihe, joten tämä oli tarpeellista vertaistukea. Myös minä olen ihastellut upeaa ihoasi Snapchatissa ja blogissa. Itsekin iho-ongelmien kanssa painivana on tavallaan lohdullista tajuta, että oma iho ei muiden silmään näytä niin pahalta kuin mitä itse ajattelee. Olen miettinyt maidottoman ruokavalion kokeilemista, mutta se tuntuu hankalalta ja lääkkeitä en myöskään haluaisi syödä. Olisi kiinnostavaa lukea, mitkä ihonhoitotuotteet ovat toimineet sinulle ja ennen kaikkea mitä meikkejä käytät meikkipohjan tekoon.

    Terveisin Maaria

  16. Oho, rehellisesti sanottuna en edes huomannut, ettei sinulla ole kuvissa meikkiä. Olet hyvin kaunis ilmankin.
    t. Emilia

  17. Hei Anna-Elina, kiitos kommentistasi ja hyvistä vinkeistä! Tuo spironolactone on minulle täysin uusi tuttavuus, täytyypä tutustua tarkemmin mistä siinä on kyse. Maidoton ruokavalio on auttanut minullakin jonkin verran.

    Itse olen myös kokeillut myös monenlaisia seerumeita, noita maitohappokuorintoja ja mulle on tehty myös 6kk ajan mikrohionta-hoitoja, mutta aknearvet eivät ole merkittävästi pienentyneet. Toisaalta, olen ehkä vähän laiskahkosti etsinyt arpiin hoitokeinoa, ne ovat kuitenkin paljon pienempi haitta kuin itse akne 🙂

  18. Ihana Viivi! <3 Ihana kommentti, hankala uskoa että olisit joskus kärsinyt oikeasti vaikeista iho-ongelmista! Muistaakseni ollaan joskus ainakin jollain tasolla puhuttu aiheesta. Vertaistuki on kyllä tässäkin asiassa parasta, jotenkin lohduttaa älyttömästi että monet muutkin ovat käyneet samoja asioita läpi. Aknen kanssa tuntuu aina siltä, että oma naama on vain täynnä paiseita ja muiden iho näyttää sileältä kuin vauvan peppu ;)

    Mullakin tuo roacuttan-kuuri auttoi, mutta ei täysin lopullisesti, vaikka söin sen kahteen kertaan. Atooppinen iho on kyllä myös ihan kamala ongelma yhtälailla kun aknekin, pikkusiskollani on kokemusta siitä ja kaikki sympatiat niille jotka siitä kärsivät / ovat kärsineet. Mulla on tullut uutena ongelmana nyt tässä vuoden aikana perioraalidermatiitti eli suunympärysihottuma, onneksi aika lievänä, joten en ole tarvinnut mitään lääkehoitoa siihen.

    Ehkä tämä taistelu loppuu kokonaan joskus, nyt ollaan jo hyvään suuntaan menossa. Ja kiitos, oot myöskin kaunis ja ihana!

  19. Hei! Olen syönyt kyllä sinkkiä kuuriluontoisesti 🙂 Itselläni sillä ei ole ollut suuren suurta vaikutusta akneen. Monille sinkki on auttanut paljonkin, joten sitä kannattaa kyllä kokeilla!

  20. Vegaanius on vaikuttanut kyllä ihoon positiivisesti! Vegaaniuden myötä olen syönyt terveellisemmin kuin aiemmin, ja uskon terveellisillä elämäntavoilla / ruokavaliolla olevan muutenkin vaikutusta ihon kuntoon. Uskon että jos saisin unirytmini vielä säännöllistettyä ja vähentäisin esim. sokerin ja gluteeniviljojen käyttöä, niin vaikutus voisi olla vielä suurempi. Toisaalta, vegaani+gluteeniton+sokeriton ruokavalio vaatii jo aikamoista taiteilua arjessa, joten voi olla että se on kohdallani utopiaa 🙂

  21. Kiitos vertaistuesta! Usein se menee juurikin niin, että vaikka omasta mielestämme näyttäisimme ihan järkyttävältä näppylänaamalta, niin muut näkevät meidät ihan tavallisena ihmisenä. Nuorempana akne vaikutti kyllä itsetuntoon ja kaikkeen tekemiseen todella paljon, silloin olin muutenkin epävarma monesta asiasta ja iho-ongelmat eivät parantaneet asiaa.. Nyt vuosien myötä kun itsevarmuutta on tullut paljon lisää, on helpompi hyväksyä näppylät ja arvetkin. Voimia sulle aknen kanssa kamppailemiseen, olet varmasti kaunis ja ihana näpyistä huolimatta!

  22. Kiitos Hanna! Mulla on aika samanlainen tilanne kuin sulla. Oikeanlainen luonnonkosmetiikka, puhtaampi ruokavalio ja terveet elämäntavat on ne “lääkkeet” joihin tällä hetkellä uskon eniten aknen hoidossa. Toisaalta jotkut lääkekuurit ovat olleet itselleni välttämättömiä pahimman tulehdusvaiheen laannuttamiseksi. Kiinnostava uutuus itselleni myös tuo mineraalisuola, täytyypä tutustua!

  23. Kiitos Maaria kommentistasi! Vertaistuki todella auttaa ja näitä kommentteja on ihana lukea, kun tietää ettei ole asian kanssa yksin, vaikka en kyllä toivo iho-ongelmia kenellekään. Toisaalta ihana kuulla, että ihoni näyttää jonkun mielestä hyvältä, onneksi nykypäivänä meikillä saa hyvin piilotettua arvet ja satunnaiset näpyt, joita välillä aina ilmestyy naamaan. Kuten aiemmassa kommentissanikin totesin, niin ihon tilanne näyttää harvoin muille niin kamalalta, mitä itselle.

    Maidoton ruokavalio oli itsellenikin todella vaikea ajatus aiemmin, mutta vegaanin ruokavalion myötä se tuli kuin itsestään. Avainasemassa itselläni oli löytää oikeat korvaavat tuotteet: soijamaito on ihanaa kahvin kanssa, kaurakerma toimii loistavasti ruuanlaitossa, alprolta löytyy ihanat soijarahkat, yosalta kreikkalainen kaurajugurtti, oatlylta kaurafraiche ja kauratuorejuusto.. Ainoa mitä on ikävä välillä, on juustot, mutta niitä ilman pärjään jotenkuten 🙂

  24. Ja tosiaan, juttusarjaan tulee vielä postaus ainakin aknen lääkkeellisestä hoidosta, ihonhoidosta ja myös meikkipohjasta!

  25. Hei! Hienoa, että kirjoitit aiheesta! Itsekin aknesta kärsineenä tiedän miten se voi itsetuntoa syödä. Vaikka siskoni ja kaikki kaverini ( sekä kampaajani jälkikäteen asiasta puhuttaessa) vakuuttivat etteivät he kiinnittäneet akneen mitään huomiota, niin itselleni se oli melko suuri ongelma, en voinut kuvitellakaan että olisin lähtenyt meikittä muualle kuin kotiin ja mummolaan. 🙂
    Minun kohdallani aknen laukaisi e-pillereiden poisjättäminen, tosin vanhoja kuvia katsellessani mietin, että taisi se olla aika paha jo aiemminkin. Yths:n yleislääkäri kuitenkin vähätteli ongelmaani ja jouduin vaatimalla vaatimaan lähetettä ihotautilääkärille, joka totesi heti, että kyse on aikuisiän aknesta ja se voidaan hoitaa. Tätä ennen olin joutunut jo syömään pitkn antibioottikuurin ja olin kokeillut reseptivoiteita, joista ei ollut merkittävää apua, vain tuo kuvailemasi ihon kuoriutuminen. Roaccutan kuuri auttoi siis minua ja samoin ihana kosmetelogi, jolla kävin säännöllisesti aknearpia hoidattamassa. Nyt viisi vuotta kuurin jälkeen voin huoletta kulkea ilman meikkiäkin.
    Kehotan kaikkia aknen kanssa painivia hakemaan ja vaatimaan apua siihen ja tsemppiä ongelman kanssa painimiseen! Ja vaikka se on laiha lohtu, niin totta se taitaa olla ettei kukaan muu kiinnitä akneen merkittävästi huomiota. Toivon kuitenkin, että kaikki saisivat ongelmaan apua, oli se sitten lääketiede, ruokavalio tai mikä-tahansa täydenkuun loitsu, jos siitä vaan on apua! 🙂

  26. Hei! Hienoa, että kirjoitit aiheesta! Itsekin aknesta kärsineenä tiedän miten se voi itsetuntoa syödä. Vaikka siskoni ja kaikki kaverini ( sekä kampaajani jälkikäteen asiasta puhuttaessa) vakuuttivat etteivät he kiinnittäneet akneen mitään huomiota, niin itselleni se oli melko suuri ongelma, en voinut kuvitellakaan että olisin lähtenyt meikittä muualle kuin kotiin ja mummolaan. 🙂
    Minun kohdallani aknen laukaisi e-pillereiden poisjättäminen, tosin vanhoja kuvia katsellessani mietin, että taisi se olla aika paha jo aiemminkin. Yths:n yleislääkäri kuitenkin vähätteli ongelmaani ja jouduin vaatimalla vaatimaan lähetettä ihotautilääkärille, joka totesi heti, että kyse on aikuisiän aknesta ja se voidaan hoitaa. Tätä ennen olin joutunut jo syömään pitkn antibioottikuurin ja olin kokeillut reseptivoiteita, joista ei ollut merkittävää apua, vain tuo kuvailemasi ihon kuoriutuminen. Roaccutan kuuri auttoi siis minua ja samoin ihana kosmetelogi, jolla kävin säännöllisesti aknearpia hoidattamassa. Nyt viisi vuotta kuurin jälkeen voin huoletta kulkea ilman meikkiäkin.
    Kehotan kaikkia aknen kanssa painivia hakemaan ja vaatimaan apua siihen ja tsemppiä ongelman kanssa painimiseen! Ja vaikka se on laiha lohtu, niin totta se taitaa olla ettei kukaan muu kiinnitä akneen merkittävästi huomiota. 🙂

  27. Hei, täällä toinen aknesta pitkälle aikuisikään kärsinyt. Minulle ihan Suomessa määräsi gynekologi tuota lääkettä, spironolaktoni muuten suomeksi nimeltään. Kyseessä on siis nesteenpoistolääke jolla on testosteronin vaikutusta vähentävä puoli sattumalta myös. Ilmeisesti auttaa hormonaaliseen akneen ja on minulla kyllä ollut aivan ihmelääke. Suosittelen! Ei ole iho koskaan ollut näin hyvässä kunnossa.

  28. Kiitos hienosta kirjoituksesta, ja ikävä kuulla, että sinäkin olet joutunut painimaan iho-ongelmien kanssa. Kuten moni tässä on jo todennutkin, en ole koskaan ajatellut ihosi olevan huono – päin vastoin!

    Itse olen kärsinyt erityisesti aikuisiän iho-ongelmista. Teini-ikä meni vielä ihan mukavasti ihon kannalta, mutta parikymppisenä iho vain yhtäkkiä räjähti. Tuli atooppista ihottumaa, tuli aknea, tuli arpia. Huono iho vaikuttaa yllättävän paljon itsetuntoon; yhtäkkiä ei halua enää näyttäytyä ihmisten ilmoilla ja tuntee itsensä niin kovin suttuiseksi. Tällä hetkellä tilanne on jo hieman helpompi, mutta jatkuvaa tasapainoilua tämä tuntuu silti olevan.

    Huikeaa, että kirjoitit aiheesta. Vertaistuki on aina mahtavaa, vaikka onkin ikävä kuulla, että joku joutuu ihonsa kanssa taistelemaan. Valoisaa syksyä! <3

  29. Siis, olen sanaton, tämä olisi voinut olla minun kirjoittamani teksti
    Aivan sama tarina mulla, nyt 25-vuotiaana kärsinyt aknesta 9 vuotta. Olen kokeillut myös monenlaisia kuureja roaccutania lukuunottamatta. Akne parantui e-pillereiden avulla lähes kokonaan, mutta lopetin pillerit koska toivomme perheenlisäystä. Nyt iho on taas samanlainen kuin teininä, ja se ei tietenkään tunnu mukavalta. Olen kuitenkin pikkuhiljaa oppinut hyväksymään itseni, vaikka se ei aina ole helppoa.

    Löysin blogisi vähän vahingossa mutta aion nyt lukea jatkosskin 🙂

  30. Kiitos kun kerroit tarinasi! Olen ainakin itse kokenut että juuri tuo hyväksyminen on ollut paras keino aknea vastaan. Monia keinoja on, mutta tärkeintä on ylipäätään se, että oppii hyväksymään itsensä vaikka niitä finnejä tulisikin. Mutta ei todellakaan ole aina helppoa, edelleen välillä on todella kauheita päiviä..

    Kiva kun löysit, tervetuloa käymään uudestaankin!

  31. Kiitos Saila kommentistasi! Tiedän täysin tuon fiiliksen, kun olo on suttuinen eikä haluaisi hirveästi edes olla ihmisten ilmoilla ja pelkää myös uusia tuttavuuksia: “mitä ne ajattelee ihmisestä, jolla on tällainen iho..”

    Mullakin tilanne on helpottanut paljon, mutta edelleen aina välillä akne alkaa ihan toden teolla ahdistamaan. Onneksi on vertaistukea <3

  32. Tuo on pahinta, kun lääkäri vähättelee ongelmaa! Tietenkin akne on pääosin kosmeettinen haitta, mutta se voi vaikuttaa todella negatiivisesti moneen asiaan. Olen itse kokenut myös vastaavaa joskus, mikään ei tunnu pahemmalta kuin toisten vähättely etenkin kun on uskaltautunut lääkärille asti.

    Ihana kuulla että olet saanut iho-ongelmiisi toimivaa apua ja se ei häiritse elämääsi enää! <3 Kiitos kun jaoit tarinasi 🙂

  33. Olen käynyt ihan tavallisissa ihonpuhdistuksissa (mekaaninen puhdistus, ultraäänipuhdistus) ja lisäksi mikrohionnassa 6 x n. kuuden kuukauden ajan.

  34. Kiitos hyvästä postauksesta! Itselläni oli paha akne 12- vuotiaasta asti ja parani kokonaan 20-vuotiaana Diane novalla (e-pilleri aknen hoitoon).
    Kokeilin Roacuttania, mutta sitä ei kroppa kestänyt ja akne palasi kuurin jälkeen melko pian. Mielestäni paras lääke kaikille aknesta kärsiville on oikeat e-pillerit (Diane Nova, Cypretyl) Ruokavaliot, kosmetologien kasvohoidot, apteekin rasvat ja pesuaineet eivät auta vaan kyseessä on tietyn mieshormonin (androgeenien) liikatuotanto kehossa. Suosittelen, että kannattaa sitkeästi käyttää e-pillereitä useita vuosia, jolloin se kyllä lähtee ajan kanssa pois. Minulla oli myös aikuisiän aknea ja se oli niin paha etten ole kellään nähnyt niin pahaa aknea (naama ihan punaonen ja täynnä isoja molluskafinnejä, kipeitä ja märkiviä). Nyt olen 25-vuotias ja akne ollut muutaman vuoden poissa kokonaan ja arvet haalistuneet hyvin pois. Meikittä on yhä vaikea olla, kun ihoon liittyy ikuisesti ne pahat muistot tästä ihosairaudesta. Lohtuna voin monille sanoa, että iho voi parantua todella kauniiksi ja arvet haalistuvat pois. Ihoani on kehuttu upeaksi ja monet kaverit eivät meinaa uskoa että olen kärsinyt pahasta aknesta useita vuosia.

  35. Kiitos kommentista! Olen itse syönyt Cypretyliä monta vuotta, mutta se ei koskaan suuremmin vaikuttanut ihon kuntoon. Nyt olen ollut 6kk syömättä, eikä iho ole toisaalta räjähtänytkään. Itselleni roacuttan oli ainoa lääke, joka oikeasti todella vaikutti akneen, ja tilannettta olen aika hyvin saanut ylläpidettyä ruokavalioiden, kasvohoitojen jne. avulla. Eli oma akneni ei ainakaan täysin pelkästään ole hormonaalinen. Mutta olet oikeassa siinä, että huonoon kuntoon joutunutta ihoa ei mitkään voiteet jne helpolla parane, vaan tarvitaan lääkehoitoa. Ihana kuulla että oma ongelmasi on nyt historiaa ja saat nauttia hyvästä ihosta! <3

  36. Moi Viena, olen itse ex-iho-ongelmainen (söin roa kuurin noin 5 vuotta sitten ja siihen loppui akne – kuurin oireet oli kyllä välillä aikamoiset) ja tiedän tunteesi. Tsemppiä, toivottavasti löytyy joku sinun tilannettasi helpottava ratkaisu. Muista kuitenkin, että OLET KAUNIS!

  37. Hei! Täälläkin yksi pitkälle aikuisikään saakka aknesta kärsinyt. Itsekkin nuorempana kokeilin kaikenlaisia apteekista saatavia aineita mutta muutamat auttoivat minulla eli acnex, jolla aamuin illoin pyyhin kasvoni, ja itsekkin aknearvista kärsineenä sain vähän helpotusta bio-oilista joka vaalensi niitä. Mutta nyt olen löytänyt todella hyvän aineen, ja mun naama ei ole koskaan ollut näin tasainen ja pehmeä ja jopa arvetkin on melkein kokonaan lähtenyt vaikka siis tätä en alkanut käyttämään finneihin vaan koska mulla oli todella kuiva iho lääkkeen takia. Eli siis olen tässä jo muutaman kk aikana pessyt kasvoni aamuin illoin merisuola vedellä ja keittänyt siitä jopa kasvovedenkin. Suosittelen oikeasti kokeilemaan ja välttämättä ei ensimmäisen kk aikana huomaa mitään eroa mutta kannattaa jatkaa koska mullakin arvet alko häviämään ehkä vasta toisen tai kolmannen kk aikana. Jos kokeilet niin olisi kiva kuulla onko sinullakin auttanut 🙂

  38. Vau, olet kaunis! Miulla on suuret itsetunto-ongelmat meneillään, kun iho on kauttaaltaan täynnä kivuliaita finnejä.. Ihanaa, että kerrot asioista, olet rohkea!

  39. Täällä myös akneihoinen nuori. Koko teini-iän oon kans paininu iho-ongelmien kanssa ja vaikeeta on ollu. Tuli jotenki nii jännä fiilis, kun sulla on melkee tismalleen samallaisia ajatuksia aiheesta kun mullakin. Paljon paremmassa jamassa itsetuntoni kans oon ja matka kohti sitä päivää kun uskallan olla missä vaan ilman meikkiä on toivon mukaan lähellä.
    Oot ihanan rohkea näiden kuvien ja tekstin suhteen. Kiitos tästä.

    “Vaikka vuosien ajan näin itsestäni aina ensimmäisenä vain huonon ihon, niin olen tajunnut, että ystäväni ja läheiseni näkevät jotain muuta.”

    Tää lause kyllä herätti tunteita. Koitan pitää tuon muistissa tulevaisuuden varalta. ♥

  40. Hei! Kiitos vinkistä, täytyypä kysäistä kosmarin mielipide tuohon merisuolaveteen ja kokeilla jos siunaus tulee! Mulla on tällä hetkellä aknen+arpien lisäksi haasteena myös perioraalidermatiitti eli suunympärysihottuma, eli kokeilen aika varovaisesti kaikenlaisia uusia aineita, ettei ihottuma pääse pahenemaan. Mahtavaa että olet itse löytänyt helpotuksen tähän ärsyttävään vaivaan!

  41. Voi, ymmärrän sua niin hyvin! Suosittelen hakeutumaan ihotautilääkärille jos et vielä ole hakeutunut ja etsimään keinoja aknen taltutukseen. Helppoa se ei ole ja voi löytää kauan ennen kuin toimiva keino löytyy, täysin toimivaa ei löydy välttämättä lainkaan kuten ainakin siltä tuntuu mun tapauksessa – silti olen ihan tyytyväinen ja onnellinen nyt, kun iho on suht. ok. Eli varmasti se pahin vaihe sullakin vielä helpottaa <3 Tsemppiä älyttömästi ja kiitos!

  42. Aknearpiin toimii melko hyvin timanttihionta. Ei muuta kun varaamaan aikaa kosmarille ja kokeilemaan! (:(timanttihionta on siis kasvoille tehtävä laitehoito, jossa kuoritaan ja hoidon nimen mukaisesti hiotaan kasvoja –> hionta tasoittaa arpia)

  43. Odotin todella jotain pahempaa oitsikon luettuani. Oma naamani on tuhatkertaisesti hirveämmässä kunnossa, ei tule ikinä kysymykseenkään esiintyä julkisesti ilman älytöntä meikkimaskia, eikä minulla ole edes ollut koskaan aknea. Ihan turhaan häpeilet ihosi vuoksi, ainakin kuvien perusteella, tosin en voi tietää miten paha tilanne on ollut aiemmin! mutta hienoa että on löytynyt hoitokeino josta on apua.
    Joku taisikin mainita spironolaktonin! Se on suht. uusi lääke vielä suomessa, mutta siitä on saatu paljon apua ulkomailla.

  44. Hei, suuri kiitos rohkeudestasi. Tuntuu että olen ollut kipeän akneongelmani kanssa kirjoituksesi jälkeen kannateltu. Saanko kysyä mitä meikkivoidetta käytät? P

  45. Kiitos tästä kirjoituksesta! Tuntuu lohduttavalta että muutkin ovat kokeneet samanlaisia tunteita “epäsiisteydestä” huonon ihon vuoksi (vaikka sellaista tunnetta ei kenellekään toivoisi). Joskus huonona päivänä on vielä kaikkein ärsyttävintä kun joku täydellisen ihon omaava ystävä valittaa “juuri huonoon aikaan ilmestyneestä yhdestä finnistä” – tulee itselle entistä enemmän sellainen olo että näyttää kunnon suttuiselta pizzanaamalta. Mutta onneksi näppylät eivät määritä ihmisen kauneutta eikä viehättävyyttä! Sen on ainakin aikuistuessa tajunnut, vaikka näppylät eivät olisi kokonaan kadonnutkaan 🙂 ihanaa kun näistäkin asioissa vihdoin puhutaan enemmän!!
    Ps. olen muuten myös ihastellut sun ihoa, että kunpa mullakin olisi noin sileä iho! Olet kaunis!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *