Nyt se on sitten ohi, tämän vuoden Flow. Tänään on toivuttu viikonlopusta, juotu smoothieita ja inkivääriteetä ja koitettu selvitä päivän muutamasta pakollisesta työtehtävästä. Nyt joka paikkaa kolottaa ja väsyttää, mutta olipahan taas viikonloppu! On vaikea selittää ulkopuoliselle, mikä juuri Flow’ssa on niin mahtavaa, mutta joka vuosi tämän festarin jälkeen tuntuu siltä, että nyt oli taas se kaikkien aikojen paras Flow. Siinä on vaan jotain ihanaa ja yhteisöllistä, kun melkein koko Helsinki (ja muutama ulkopaikkakuntalainenkin) on pakkautunut Suvilahteen juhlimaan.

Tänä vuonna en keskittynyt Flow’ssa juurikaan kuvaamiseen tai etenkään somettamiseen, vaan annoin kännykän olla laukussa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Muutamia kuvia saimme kuitenkin talteen etenkin perjantain alkuillalta ja lauantailta, joten tässäpä ilman suurempia puheita tämän vuoden Flow-tunnelmia kuvina, olkaapa hyvät!

Tämän vuoden Flow’sta jäi mieleen ystävät, tanssit Front Yardilla, Leroy Burgessin keikka, Powaun vegaanipehmis, Levantin falafel-avokadorulla ja kävelymatkat kotiin kesäyössä (on muuten ihana asua Kalliossa, kun Flow’sta pääsee kävellen kotiin!). Fiilistelin monta keikkaa puoli-innoissani, mutta harvasta sytyin täysin – kun oma musiikkimaku on aika paljonkin isosta massasta poikkeava, niin tällaisilla festareilla keikkoja isommaksi anniksi jää se kaikki muu. Hengailu, tanssiminen, ruoka, ystävät ja se koko ihana kesäfiilis.

Kiitos Flow Festival 2019 – ensi vuonna taas nähdään!