category: inspiration

Värikäs ja iloinen Las Palmas


En ole koskaan elämässäni käynyt Kanariansaarilla ja pitkään ajattelin, etten koskaan menekään. Mielikuva suomalais-ja brittituristien täyttämästä, 80-luvulle jämähtäneestä, semisti tunkkaisesta lomakohteesta ei ole erityisemmin houkutellut ja lomia suunnitellessa ei kanaria ole tullut koskaan mieleenikään. Mutta sitten tuli vastaan älyttömän halvat edestakaiset suorat lennot ja eräs spontaani, erittäin mukavaksi matkaseuraksi todettu tyyppi, joka ei ollut aiemmin koskaan koko kanariasta kuullutkaan, sai houkuteltua varaamaan matkan. Kuudessa tunnissa kesäkeleihin keskellä helmikuuta, eihän se kuulosta yhtään pahalta?

Päätin että otan reissun tavallaan haasteena: miten matkustaa Gran Canarialla tyylillä? Turistikylät ja täyshoito-hotellipaketit eivät juuri kiinnosta, ja siksi päätimmekin majoittua Las Palmasissa, jota monet ovat kuvailleet aidoksi espanjalaiskyläksi. Ennen matkaa jätin ennakkoluulot romukoppaan, halusin ottaa lomasta kaiken irti hyvässä mielessä – kunhan vain olisi hyvää ruokaa ja aurinkoa tarjolla, olisin tyytyväinen.


Ensivaikutelman perusteella Las Palmas on mielestäni ihana ja värikäs kaupunki, jossa ihmiset ovat iloisia ja poikkeuksellisen vastaanottavaisia. Turisteihin emme ole juurikaan törmänneet, enkä oikeastaan ole millän aiemmalla matkallani ollut näin paljon tekemisissä paikallisten kanssa kuin täällä. Täällä voi tuntea olonsa tervetulleeksi melkein minne tahansa meneekin ja ihmiset juttelevat iloisesti espanjaa vaikka kertoisit useampaan kertaan englanniksi ettet ymmärrä mitään. Meillä on ihana airbnb-kämppä jonka terassilta näkee kaupungin yli ja lähialueella tuntuu sijaitsevan kaikki kaupungin parhaat, paikallistenkin suosimat ravintolat. Edes pilviset ja sateiset päivät eivät ole harmittaneet, sää on täällä kuitenkin ollut kokoajan mukavan leppoisa, samantyylinen mitä meillä suomessa on kesällä.


Saavuimme viikonloppuna Las Palmasiin keskelle karnivaalihumua: paikalliset juhlivat karnevaaleja kahden viikon ajan ja kuulemma heti kun karnevaalit loppuvat, alkaa ensi vuoden karnevaalien suunnittelu. Jokaisella päivällä on eri teema, paikka tai ajankohta ja karnevaalihumu tuntuu yhdistävän täällä kaikenikäiset: mukana ovat pienet lapset, teini-ikäiset, aikuiset nuoret, perheet, keski-ikäiset ja vanhukset, eli KAIKKI. Lauantai-iltana kadut täyttyivät mitä mielikuvituksellisempiin asuihin pukeutuneista ihmisistä ja ilman asua olit outolintu karnevaaliväen joukossa, siksi mekin kävimme hakemassa nopeasti hatut halpiskaupasta päähän. Oli hauskaa, miten ihmiset poseerasivat hyvin mielellään ja monet tulivat erikseen pyytämään että ottaisin kuvia heistä. Oli vähän samanlainen fiilis mitä meillä suomessa vappuna, mutta ehkä vielä iloisempi ja lämminhenkisempi.


Loppuloman aikana tarkoitus on kierrellä vuokra-autolla saarta vähän enemmän ja tutustua Gran Canariaan paremmin. Uskoisin että moni teistä lukijoista olisi joskus käynyt täällä, joten kaikenlaiset hyvät ja huonot vinkit otetaan vastaan! Millainen on sinun kanaria-kokemuksesi?

Mistä löydän inspiraatiota?

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Iittala

Oletteko koskaan miettineet, että missä ja miten kaikki loistavat ideat ja ajatukset syntyvät? Miten luovat ihmiset löytävät inspiraatiota työhönsä?

Olen aina ollut vähän luova hullu, ideoita on riittänyt lähes aina enemmän kuin olen ehtinyt elämässäni toteuttaa. Suurin syy siihen on varmaan se, että olen luonteeltani etsivä, uusia haasteita janoava ja uskon että kaiken voi yrittää tehdä aina vähän paremmin (sillä, onnistuuko siinä, ei ole edes niin paljon väliä, vaan tärkeintä on pyrkimys parempaan). Sain Iittalalta tehtäväksi pohtia luovuutta ja inspiraatiota arjessa – mikä minua inspiroi?


Luovuutta etsiessä kannattaa pitää silmät auki joka suuntaan, ei pelkästään suunnata katsetta sinne, mikä tuntuu oman työn kannalta luontevimmalta. Monialaisuus on itsessään inspiroivaa ja ihailen tyyppejä, joiden kekseliäisyys ei rajoitu pelkästään yhteen elämän osa-alueeseen. Tällä hetkellä opiskelen avoimen kautta kuoronjohtoa, mutta saan opinnoistani jatkuvasti inspiraatiota kaikkeen tekemiseeni, muuhunkin kuin musiikkiin – on ylipäätään inspiroivaa olla uuden äärellä oppimassa ja saada palautetta tekemisestään.


Inspiraation ja luovuuden pahin vihollinen on stressi ja kiire. Väsynyt ja stressaantunut olotila ei ole hyvää maaperää uusille ja raikkaille ajatuksille. Helposti ajatellaan, että luovalla alalla työskentelevät ihmiset ja taitelijat elävät aina flow-tilassa ideoidensa kanssa ja he tekevät työtänsä jatkuvassa inspiraation vallassa – näin ei kuitenkaan ole, ainakaan minulla. Aika usein olen tilanteessa, että on kiire ja joku työ pitäisi saada valmiiksi, mutta päässä ei ole yhtään hyvää tai edes kohtalaista ideaa toteutuksesta (samaan aikaan voi olla kyllä muita loistoideoita, jotka eivät liity tekeillä olevaan työhön mitenkään). Silloin ei auta muuta kuin lähteä kokeilemaan ja tekemään, inspiraatiota on harvoin aikaa odotella. Ehkä inspiraatio löytyy työn touhussa, ehkä ei, tärkeintä on kuitenkin yrittää, tekee ja kokeilee. Aina löytyy ihmisiä, joilla on hurjasti ideoita, mutta he eivät koskaan toteuta niitä – mielestäni paraskin idea on tosi vasta sitten, kun se konkretisoituu.


Tärkeimpiä inspiraation lähteitä elämässäni ovat luonnollisesti musiikki ja taide. Käyn konserteissa, oopperassa, teatterissa, musikaaleissa, elokuvissa, luen kirjoja.. ja tietysti arkisemmin selaan ihan youtubea, blogeja, pinterestiä ja instagramia tunteja etsien jotain uutta ja kiinnostavaa. Some ja internet eivät ole mielestäni yhtään sen huonompia inspiraation lähteitä kuin taidenäyttelyt tai live-esitykset, päinvastoin, netin hurjan laaja valikoima mahdollistaa monia upeita asioita nykypäivänä. Toisaalta, youtube tai IG eivät varmasti tule koskaan korvaamaan aitoja kokemuksia, keikkoja ja näyttelyjä. Tärkeintä on avoimuus ja monipuolisuus – kulje aina korvat ja silmät auki joka suuntaan.


Inspiraatiota saan elämääni myös toisista ihmisistä, heidän työstään ja tekemisistään. Keskustelut ystävien, kollegoiden, läheisten ja ihan vaan random tyyppien kanssa synnyttävät usein uusia ajatuksia. Kun näkee tai kuulee hyvin tehdyn työn, niin se inspiroi itseäkin kokeilemaan samaa tai jopa parempaa. Asioiden tarkastelu useista eri näkökulmista ja oman ajatusmaailman ravistelu aina silloin tällöin on välttämätöntä. Siksi haastan itseäni myös omien mieltymyksieni suhteen säännöllisesti – vaikka jokin asia tuntuisi ensialkuun väärältä, niin tarkemman tutustumisen jälkeen se voikin antaa monta uutta ajatusta ja ajan kuluessa voitkin alkaa pitää siitä. Näin minulla on käynyt esimerkiksi monen biisin suhteen.


Myös arkisissa asioissa, tilanteissa ja hetkissä on paljon potentiaalia inspiroitumiseen. Visuaalisesti ja esteettisesti kaunis miljöö ja kauniit esineet ympärillä antavat tilaa luovuudelle ihan tavallisina arkipäivinä. Kun juon kahviani lempimukistani ikkunan äärellä, olen todennäköisemmin hyväntuulinen ja rennoimmillani, ja silloin mieleni on avoin kaikille uusille upeille ideoille.

Iittala Graphics on uusi mukikokoelma, jossa neljä kansainvälistä taiteilijaa on esittänyt uudenlaisen näkemyksensä pohjoismaisesta muotoilusta ja Iittalasta. Tuloksena on neljä täysin erilaista mukia, neljä erilaista visuaalista maailmaa. Näin mukit ensi kerran syksyllä, ja ensivaikutelmani oli “onpa kovin erikoisia”. Aluksi suosikkini oli Christopher DeLorenzon suunnittelema mustavalkoinen graafinen kuvio, mutta ajan kanssa aloin ymmärtämään myös värikkäämpien mukien kuvitusta. Miksi taiteen pitäisikään olla jotain sellaista, joka heti ensialkuun vain miellyttäisi silmää? Usein musiikissakin kaikkien aikojen suosikkikappaleeni ovat harvoin sellaisia, joita rakastan heti ensikuulemalta – se olisi mielestäni ihan liian helppoa. Meitä ohjaavat niin helposti tutut tottumukset ja mieltymyksemme sanelevat usein asiat, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä.

Nyt lempimukini Iittalan Graphics-sarjasta on värikäs kasviaiheinen Merijn Hosin Distortion. Hosin kertoo suunnittelunsa pohjalla olleen ajatus vääristymisestä – hän halusi “tuoda erilaisen näkökulman, kuten pohjoismainen elämäntyyli ja muotoilu ovat aina tehneet.”  Inspiroivaa! Näin haluaisin itsekin ajatella, en vain tyytyvä aina vanhaan ja hyväksi todettuun, vaan katsoa asioita uusista näkökulmista.


Mikä sinua inspiroi?

ps. kuvien kakun resepti tulossa blogiin pian! <3

Tämän vuoden teema: järjestelmällisyys


Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia ja Iittala

Päätin, että tänä vuonna teemojani ovat selkeys ja järjestelmällisyys. Kuulostaa monen korvaan varmasti tylsältä, mutta minulle taivaalliselta: haaveunissani kaikilla tavaroilla on kodissani oma paikkansa, tärkeät paperit on lajiteltu selkeästi, kalenterissani olisi vain siistejä merkintöjä ja työrutiinini noudattavaisivat selkeää kaavaa. Kotona työskentelevän yksityisyrittäjän elämässä ihaninta ja kauheinta on vapaus – päivärytmi, rutiinit ja aikataulut on kaikki määriteltävä itse. Luovalla alalla työskennellessä järjestelmällisyyden kaipuu oikein korostuu.


Aloitin järjestelmällisemmän elämän hankkimalla vuoden alussa itselleni työpöydän. Oli jo aikakin! Keittiön pöydän, sängyn tai sohvan äärestä työskentely ei tuo kovin ammattimaista fiilistä. Nyt olen nauttinut siitä, että saan asetella papereitani työpöydän laatikoihin, järjestellä nuottini (joita on tuhansia) Vakka-laatikoihin ja muistikortit ja pikkusälät Vitriini-rasioihin. Työnurkkauksen sisustus syntyy muun kodin linjaa mukaillen: valkoista, hiukan vaaleaa puuta, viherkasveja ja kukkia, vähän vaaleanpunaista ja pastellisävyjä niin, että lopputulos pysyy kevyenä ja ilmavana.

Seuraavat askeleet järjestelmällisyyden polullani ovat seuraavia: aloitan säästämisen, teen itselleni töitä varten viikko-ohjelman (löyhän sellaisen, näin alkuun) ja karsin kotoani turhat tavarat ja vältän uuden ostamista. Epäsäännöllisyyttä ja kaaosta onkin koettu nyt jo tarpeeksi, tulkoon tilalle selkeys ja kirkkaus!


Lantern-valaisin, Issey Miyake-mukit, Vitriini-rasiat, Vakka-laatikot ja Ruutu-maljakko saatu osana Iittalan vuosiyhteistyötä.