category: koti ja sisustus

Uusi vapaus kattamiseen

kattamisen uusi vapaus

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iiittala

Asun elämäni ensimmäistä kertaa yksin. Lapsuudenkodissani jaoin huoneeni pikkusiskoni kanssa, opiskeluajat aloitin kämppiselämällä ja sen jälkeen asuin monta vuotta mieheni kanssa, tämän vuoden alkuun asti. Pöytään on aina katettu paikat vähintään kahdelle ja Astiakaapista on voinut nähdä useamman kuin yhden ihmisen mieltymykset. Nyt tilanne on toisenlainen – saan täyttää kaappini juuri sellaisilla kupposilla kuin itse haluan ja kun katan pöydän, teen sen usein pelkästään vain itselleni.

Tämä uusi elämäntilanne sen tuoma kattamisen uusi vapaus näkyy arjessani usein niin, että kahvimukit levittyvät helposti ympäri asuntoa ja nolottavan usein juon aamukahvini  sängyssä ja syön illalliseni sohvalla. Onneksi luonani käy vieraita harva se päivä, se pakottaa pitämään järjestyksestä kiinni ja antaa mahdollisuuksia inspiroiviin kattaushetkiin. Mielestäni kattaus yhteisissä ruokahetkissä on puoli ruokaa – kauniilta astioilta ja kauniista pöydästä kaikki maistuu aina paremmalta, ja ruokailijoille jää tunne tärkeästä ja onnistuneesta hetkestä.




Iittalan ehkä tunnetuin astiasarja Teema on juuri laajentunut uusilla astioilla ja kahdella uudella värityksellä: Teema Tiimi-astiat tuovat aasialaisen vivahteen kattaukseen ja kaksivärinen Teema Duo ja suloinen Teema Vaaleansininen täydentävät aiempia värivaihtoehtoja. Ihastuin Teema Tiimi-astioihin heti, niin kauniita, moderneja ja ajankohtaisia – nämä astiat ovat hyvin mukana tämän päivän trendissä, jossa annokset jaetaan ja syöminen on sosiaalinen tapahtuma. Omia suosikkejani ovat sirot riisikulhot ja kannellinen keittokulho, samoin pienet 9cm halkaisijan lautaset jotka ratkaisevat pitkäaikaisen ongelmani: miten tarjota kauniisti soijakastiketta ja maapähkinävoidippiä, kun syödään vaikkapa vietnamilaisia rullia.

Iiittala kannustaa kattamisen uusi vapaus-kampanjallaan rikkomaan rajoja uudenlaisella astioiden yhdistelyllä ja rutiineista poikkeamisella. Itselleni tämäntyylinen rajojen rikkominen on aina ollut helppoa, sillä käytän murokulhoja luontevasti kukkaruukkuina, juon aamuisin tuoremehuni kuohuviinilasista ja en pelkää erikoisiakaan ratkaisuja kattauksissa – tilanteesta riippuen voin tehdä kattauksen sohvapöydälle, lattialle tai vaikkapa sille sängylle. Asioiden tekeminen arjessa eri tavalla tuo uusia näkökulmia ja auttaa meitä ymmärtämään maailmaa paremmin.



Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa on 23.4.2017 asti nähtävillä Iittalan Re-set The Table -näyttelyjossa perehdytään neljän mielenkiintoisen installaation kautta ruokailutottumusten muutokseen yhteiskunnassamme ja muotoilun keinoihin kohdata tätä muutosta.

”Hyvä muotoilu vastaa muuttuvan arjen haasteisiin. Globaali kaupungistuminen saa ihmiset arvottamaan sijaintia neliöiden sijaan, sen myötä arjen esineiden on joustettava pienissä tiloissa. Kotiin halutaan vain oleellisia esineitä jotka taipuvat moniin tarpeisiin ja jotka kestävät, sekä laadullisesti että esteettisesti” (Jeremiah Tesolin, Iittalan luova johtaja).

Uusi koti

minun uusi koti - iittalan sisustustuotteet

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iittala

Minulla kävi älytön tuuri uuden asuntoni kanssa. Olin asettanut uudelle kodilleni muutaman kriteerin: sen pitäisi olla valoisa, sijaita mielellään minulle varsin rakkaaksi käyneellä Ullanlinna-Punavuori-akselilla, sopia budjettiini ja ennen kaikkea olla kaunis. Kotini on myös toimistoni ja vietän paljon aikaa kotona sekä yksin että ystävieni kera, joten olin valmis käyttämään aikaa uuden täydellisen asunnon löytämiseen. Sitä ei kuitenkaan tarvinnut, sillä jo toisella näytöllä tärppäsi. Harmaat lautalattiat, ikkunoista avautuva maisema kattojen ylle, sisään tulviva valo ja remontoitu siisti asunto. Minun uusi koti, paljon kauniimpi ja ihanampi mitä uskalsin toivoakaan.

iittala vakka iittala vakka

Uuden kodin sisustusta suunnitellessani olen iloinnut yhteistyöstäni Iittalan kanssa – sain valita suomalaiselta lempimerkiltäni juuri uuteen asuntooni sopivia astioita ja sisustusesineitä. Olen ihaillut jo pitkään Vakka-säilytysjärjestelmää, jossa yhdistyvät mielestäni sekä kauneus että käytännöllisyys, ja päätin että kokoan nyt itselleni yksi Vakka kerrallaan sellaisen tornin noista laatikoista. Puhdaslinjaisten vanerilaatikoiden sisään saa piilotettua paljon kaikenlaista tavaraa ja kansi toimii laskutilana ja tasona erilaisille asetelmille. Ruutu-maljakkokokoelmaanikin olen kasvattanut pikkuhiljaa: lohenpunaisen toin mukanani vanhasta kodista, kirkas matala ja korkea siniharmaa maljakko ovat uusia. Vaikka Ruudut ovat hyvin yksinkertaisen geometrisiä muodoltaan, niin jokainen niistä on suupuhallettu käsityönä Iittalassa, ei ole siis kahta samanlaista Ruutua.

minun uusi koti

Uudessa kodissani ihanaa on myös se, että monet vanhat kalusteeni sopivat tänne todella hyvin. Sisustuksen väreissä minua on jo niin pitkään viehättäneet samat asiat: valkoinen, harmaa, pastellisävyt ja vaalea puu. Vanerinen Plektra-jakkara toimi yöpöytänä myös edellisessä asunnossa, täällä se on hakenut vielä vähän rooliaan ja toiminut yöpöydän lisäksi sekä jakkaran että sivupöydän tehtävissä. Mukanani entisestä kodista ovat kulkeneet myös mm. kokoelma Nappula-kynttiläjalkoja ja kauneimmat kahvikuppini, valkoiset Sarjaton-lettimukit. Vanhat rakkaat astiat ja esineet tekevät uudesta kodista heti tutumman ja turvallisemman oloisen.

Sisustamisen suhteen moni asia täällä on vielä hyvin kesken, mutta tärkeintä on se, että tämä uusi paikka tuntuu jo ihan kodilta. Omalta kodilta, jonka saan tehdä ja sisustaa rauhassa täysin itseni näköiseksi.

Ultramariininsininen

Yhteistyössä Asennemedia & Iittala

Tajusin viime viikonloppuna, että olen kohta asunut kahdeksan vuotta Pääkaupunkiseudulla – muutin Oulusta vuonna 2009 ensin Espooseen ja sieltä Helsinkiin. Tulin isolle kirkolle aikoinaan aika tyhjin käsin – jätin suurimman osan tavaroistani ja kalusteistani Ouluun, myin ja lahjoitin ne pois. Mukanani oli vain vaatteet ja laatikollinen astioita, Iittalaa tietenkin: Taikaa, Teemaa ja Kartio-laseja. Sain ensimmäiset astiasarjani aikoinaan ylioppilaslahjaksi, ja halusin niiden kulkevan mukanani uusiin koteihin. Vuosien varrella kaappeihin on kertynyt paljon lisää Iittalaa, ja nykyinen astiakokoelmani on sekalainen kokoelma astioita kahdeksan vuoden varrelta.

Iittala on ollut itselleni yksi mieluisimmista blogiyhteistyökumppaneista, ja juuri nyt olen älyttömän iloinen kertoessani teille, että aloitan heidän kanssaan pidemmän yhteistyön. Tulevana keväänä täällä tullaan näkemään säännöllisesti Iittala-aiheisia postauksia, sisustusta, kattausta ja kaikkea kodin laittamiseen liittyvää inspiroivaa sisältöä. Iittala on minulle, kuten monelle muullekin suomalaiselle, varsin rakas brändi – tuntuu etuoikeutetulta ja jännittävältä päästä tekemään näin hienoa yhteistyötä. Toivottavasti te lukijatkin olette innoissanne tästä!



Satavuotiaan Suomen kunniaksi Iittalan vuoden 2017 teemaväri on Ultramariininsininen, ja ensimmäinen yhteistyöpostaukseni on omistettu kokonaan sille. Iittala on tunnettu maailmallakin lasiväriosaamisestaan, ja suomi 100-kokoelman väri on valmistettu erikoisreseptillä Iittalan lasitehtaassa Suomessa. Ultramariininsininen on kuulunut Iittalan kokoelmiin aiemminkin, tämän erikoismalliston tuotteet ovat myynnissä vain ainoastaan juhlavuoden 2017 ajan.

Ultramariininsininen ja sininen värinä ylipäätään ovat merkityksellisiä itsellenikin, muutenkin kun vain suomen kansallisvärinä. Sininen on aina ollut lempivärini – siinä on jotain hyvin rauhoittavaa, jotain äärimmäisen tunnelmallista. Lapsuudenkodissani arkiastiastona oli juurikin sinisiä Teema-lautasia ja ultramariininsinisiä Kartio-laseja, ehkäpä siksi tuotteita tilatessani valitsin ensimmäisenä juurikin nuo lasit. Minulla on ennestään kartio-laseja kirkkaina ja vihreänä, ja ultramariininsininen sopii niiden joukkoon ihanasti. Siniset lasituotteet sulautuvat muutenkin helposti astiakokoelmaani ennestään omistamieni valkoisten, harmaiden ja vaaleanpunaisten kupposten sekaan.

Sain kampanjan myötä itselleni myöskin ensimmäisen Aalto-vaasini ikinä. En ole aiemmin innostunut Aalto-maljakon kaltaisista jokaisen suomikodin must have-tuotteista, mutta en tiedä onko se tämä ikä vai mikä, mutta viime vuosina se on alkanut näyttää entistä raikkaammalta ja yleisestikin halutummalta tuotteelta nuoremmankin väen seurassa. Vastikään ystäväni huhuili kirkasta aaltovaasia itselleen facebookin kierrätysryhmässä, ja toinen kertoi salaa toivoneensa sitä aina lahjaksi, mutta ei ole koskaan saanut. Nyt kun sininen korkea maljakko koristaa ikkunalautaani, niin se herättää jotenkin kunnioitusta – onhan se upea designtuote, joka huokuu suomalaisuutta. Huomaan tuntevani ehkä jopa pientä suomalaista ylpeyttä uudesta maljakostani.




Mikä on oma suhteesi Aalto-maljakkoon, Iittalaan ja ultramariininsiniseen?