category: lifestyle

Synttäriviikonlopun jälkeen

kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Iittala

Siirryin viime perjantaina uudelle vuosikymmenelle.

Olen aina ollut sitä mieltä, että elämässä on juhlia ja ilonpitoa aivan liian vähän, ja jos aihetta on vähänkin, niin silloin kyllä juhlitaan. Kolmekymppisten kunniaksi oli siis tarkoitus pitää isot pippalot, varata joku juhlapaikka, miettiä teema ja suunnitella oikeasti isot, upeat bileet. Mutta aika riensi enkä saanut edistettyä asiaa ja helmikuun lopulla aloin miettiä, että jätetään koko juhlat välistä. Maaliskuu olisi niin täynnä työ-ja opiskelujuttuja, etten halunnut stressata itseä millään extrajärkkäilyllä – voisin käyttää mielummin synttäriviikonlopun lepäilyyn.

Viikkoa ennen juhlapäivää tein kuitenkin hetken mielijohteesta fb-tapahtuman, jonne kutsuin parisenkymmentä ystävää paikalle. Varoitusaika oli lyhyt, mutta ajattelin, että tulkoon ken pääsee. Juodaan viiniä ja tilataan pizzaa, ei sen kummempaa, kerranhan sitä ihminen kolmekymmentä täyttää.


Juhlaviikonlopusta tulikin sattumalta ihan kunnon juhlaviikonloppu, ilman mitään kummempia suunnitteluja. Torstai-iltana kuorolaiset yllättivät shampanjalla, kukkakimpulla ja 30-ilmapalloilla. Perjantaina kilisteltiin aamulla ystävien kanssa Levainissa, illalla Nion kanssa Yes Yes Yes:issä. Lauantaina päivä aloitettiin sisarusten kanssa aamiaisella, illalla sain tuvan täyteen ystäviä. Sunnuntaina pääsin vielä lounaalle äitin ja isän kanssa, jotka sattuivat olemaan kaupungissa.

Tuli huomattua, että parhaat juhlat ovat joskus juurikin sellaiset, joita ei juuri ehdi valmistella. Lauantaiaamuna mulla ei ollut vielä mitään hajua illan tarjoiluista, mutta kävin hakemassa alkosta viinitonkan ja alepasta ainekset pizzaan, salaattiin ja mutakakkuun. Ensimmäisten vieraiden saapuessa hääräilin vielä keittiössä, mutta Nion ja siskojen avustuksella safkat saatiin nopeasti pöytään ja loppuillan keskityin vain nauttimiseen. Ohjelmassa meillä oli vapaan seurustelun lisäksi myös piilopullojen etsintää ja ex-tempore ideana arvonta, jossa osallistujat kirjoittivat lappusille oman toteemieläimensä ja henkisen iän (nimim. hevoskotka 19), voittajat saivat palkinnoksi Iittalan kastehelmi-tuikkukuppeja. Jossain vaiheessa sammutettiin valot Earth Hourin kunniaksi ja laulettiin pimeässä yhteislauluja. Vieraita oli sen verran, että istumapaikat loppuivat kesken, mutta viinilaseja riitti kaikille – kolmekymppisillä ei enää juoda kertakäyttömukeista! Läpi illan oli jotenkin käsin kosketeltavan lämmin tunnelma ja en muista milloin viimeksi minulla olisi ollut niin hauskaa.


Nyt synttäriviikonlopun jälkeen olo on edelleen väsynyt, mutta onnellinen ja kiitollinen – kolmekymppisenä olo ei ole hassumpaa, etenkin kun ympärillä on niin upeita ihmisiä. Tänään minulla on ollut pitkästä aikaa täysin kiireetön aamu ja sen kunniaksi katoin aamupalan vain itselleni, täysin omaan tyyliini: aamupala nimittäin maistuu mielestäni ehdottomasti parhaalta sängyssä nautittuna, kukkien keskellä. Kaadoin tietenkin tuoremehut lakanalle, mutta onneksi pyykkitupa oli jo valmiiksi varattuna iltapäivälle.

Ja tällä hetkellä on sellainen olo, että kolmekymppisenä olo on aivan upeaa.


Kuvissa näkyvät Iittalan tuotteet saatu vuosiyhteistyönä:

Essence-malja
Issey Miyake vaaleanpunainen kuppi
Teema Tiimi-kulho
Teema Tiimi-vati 

Aalto-maljakko

Mamma Mia!

Mamma Mia! suomeksi - lippuarvonta instagramissaKaupallinen yhteistyö, Starsquad & Asennemedia

Musikaali – laji jota toiset rakastavat ja toiset inhoavat. Siinä missä toisille laulaminen, tanssiminen ja hauskat joukkokoreografiat keskellä näytelmää tai elokuvaa ovat parasta ikinä, aiheuttaa se toisille syviä myötähäpeän tai vaihtoehtoisesti tylsistymisen tunteita. On varmasti sanomattakin selvää, että itse kuulun musikaalien rakastajiin: rakkaus alkoi kun näin pienenä tyttönä Sound Of Musicin ja muistan melkein itkeneeni ilosta ja hämmästyksestä, kun tajusin että tällaistakin on olemassa. En lapsena käynyt teattereissa, mutta musikaalien elokuvaversiotkin saivat minut vaikuttuneeksi: olin vielä 15-vuotiaana ihan varma, että isona minusta tulee elokuvaohjaaja, joka tekee upeita ja häikäiseviä musikaalielokuvia. Ei tullut, mutta elämässäni on silti edelleen tarpeeksi musikaalimaisuutta, kaduilla tanssiminen ja laulaminen on minulle ihan arkipäivää.

Mamma mia!

Yksi kaikkien aikojen lempparimusikaaleistani on Mamma Mia!, joka nähdään tänä keväänä ensimmäistä kertaa suomeksi! Kyseessä on yksi suurimmista musikaalituotannoista suomessa ikinä ja ensi-ilta nähdään toukokuussa uudessa Messukeskus Amfi-teatterissa. Suomenkieliset sanoitukset on tehnyt superlahjakas Paula Vesala ja päärooleissa näyttelevät Laura Voutilainen, Nina Tapio ja Johanna KokkoStarsquadin kautta tapahtumaan on saatavilla kolme erilaista, ihanaa VIP-paketteja, joka tekee musikaalikokemuksesta täydellisen vaikkapa teemaan sopivan kolmen ruokalajin illallisen ja väliaikatarjoilujen kanssa. Itse vien vip-illalliselle siskoni, jonka kanssa osaamme kaikki laulut tietenkin ulkoa – onneksi sanoitukset ovat tässä versiossa suomeksi, muuten olisi varmaan pitää suuta kiinni. Voisiko tämän esitysversion lisäksi mahdollisesti järjestää myös sellaisen sing-along-version, jossa me kaikki musikaalihörhöt pääsisimme mukaan laulamaan ja fiilistelemään?

Mamma Mia!ssa on mielestäni parasta hyväntuulisuus, ikivihreät Abban hittibiisit ja tietenkin kreikkalaisen paratiisisaaren lämmin tunnelma. Kanarialla satuimme tähän värikkääseen pikkukylään, josta tuli mieleen täydellisesti Mamma Mian maisemat, vaikka oltiinkin ihan eri maassa kuin musikaalissa. Oli yksi hauska yhteensattumakin tähän teemaan liittyen: kuvasimme näitä kuvia erään ravintolan keittiön ikkunan alla ja keittiössä ilmeisesti kokki (?) hyräili ja lauloi espanjaksi hyväntuulisesti, kunnes huudahti yhtäkkiä “MAMMA MIA!” ja sai meidätkin hätkähtämään ja siirtymään pois ikkunan alta. Ehkä hänkin oli musikaalien ystävä, ken tietää.


Rakastatko sinäkin musikaaleja ja haluaisit ehdottomasti nähdä Mamma Mia-spektaakkelin? Käy tsekkaamassa Starsquadin nettisivuilta esityspäivät, vip-paketteja on saatavilla vielä muutamia jopa ensi-iltoihin, kannattaa siis toimia nopeasti! Lisäksi vielä tänään instagramissa omalle tililleni on tulossa arvonta, jossa voi voittaa liput kahdelle Mamma Mia-näytökseen – mene ja osallistu siis pian!

Ensimmäisiä kertoja

Tammikuussa teimme Nion kanssa pienen reissun Leville, kumpikaan meistä ei ollut ennen sitä käynyt ikinä niin pohjoisessa. Vaikka itse olenkin Oulusta kotoisin, on reissaamiseni nuorempana suuntautunut enemmän eteläisempään Suomeen, ja ennen Levinmatkaa pohjoisin reissukokemukseni on ulottunut ainoastaan Rovaniemelle saakka. Pohjoisen maagisuudesta puhutaan paljon, mutta sen kyllä tajuaa vasta kun sinne pääsee – vaikka oli kylmää ja pimeää, niin kaikkialla oli samaan aikaan niin älyttömän kaunista, ettei siitä kaikesta vaan voinut olla vaikuttumatta. Etenkin kun Helsingissä ei tuolloin vielä ollut lunta laisinkaan, päätimme että johonkin talvikohteeseen täytyy päästä uudelleen vielä tämän kevään aikana, ja nyt tulimme Tahkolle viikonlopuksi. Ensimmäistä kertaa molemmat täälläkin – näköjään täytyy alkaa harrastaa enemmän kotimaan matkailua, meidän Suomi on täynnä upeita paikkoja!

Kun on itse hiihtänyt, lasketellut ja luistellut pikkulapsesta saakka, on hankalaa ymmärtää että se ei aloittelijalta sujukaan heti kuin tanssi. Kun sukset laittaa jalkaansa ensimmäisen kerran vasta aikuisena, se voikin olla pelottavaa ja yllättävän vaikeaa. Olen kuitenkin ylpeä tuosta sinnikkäästä turkkilaisesta, joka ei luovuttanut alkuhankaluuksista ja opettajan (eli allekirjoittaneen) epäselvistä ja välillä aika ristiriitaisistakin ohjeista. Sukset vuokrattiin aamulla ja palautettiin vasta pimeän tultua ja suunniteltiin jo reissua suksiostoksille – taidettiin vähän innostua.

 

Ihanaa talviviikonloppua itse kullekin!