category: lifestyle

Terveisiä flunssapotilaalta

Toista viikkoa flunssassa. Ensimmäinen viikko meni käytännössä sängynpohjalla lepäillessä, nyt tilanne on onneksi parempi, että ei tarvitse jumittaa pelkästään sisätiloissa näillä keleillä. Tällä hetkellä ei ole enää juuri muita oireita, kuin repivä ja raastava yskä, joka valvottaa öisin ja rasittaa kurkkua ja ääntä. Ei ole helppoa, varsinkaan ihmiselle jolle ääni on yksi tärkeimmistä työvälineistä.

Jokaisen sairaanaolopäivän olen aloittanut inkivääriteellä ja supersmoothiella, johon tulee mm. pakurikääpääuutetta ja inkivääriä marjojen ja hedelmien sekaan. Tuhtia kamaa, täytyy ottaa pakurikääpä ja inkivääri päivittäiseen käyttöön sairastelun jälkeenkin, jos vaikka pysyisi pöpöt paremmin loitolla. Mutta tähän vaivaan vitamiinit ja rohdot eivät ainakaan kovin nopeasti tuoneet muutosta, vanha sanonta “flunssa kestää hoidettuna 2 viikkoa ja hoitamatta 14 päivää” taitaa pitää paikkaansa. Tämä on vain sairastettava pois.

Jos jotain hyvää tästä sairastelusta pitää keksiä, niin ehkä se, että on ainakin aikaa hoitaa paperitöitä ja esim. kirjoittaa opparia. Arvatkaa vain, että onko tuo viimeksi mainittu edennyt tästä huolimatta, heh. Olen ehtinyt kuitenkin asettelemaan ja kuvaamaan erilaisia kukkakimppuja, tärkeää sekin.

Aamupalavinkki: hemmottelua

Joskus, kun haluan hemmotella itseäni, valmistan herkullisen aamiaisen ja tarjoilen sen itselleni sänkyyn. Sängyssä syöminen on asia, joka jakaa mielipiteitä – joidenkin mielestä se on yksinkertaisesti järkyttävää, joidenkin mielestä ihanaa luksusta. Voitte varmaan arvata, että itse kuulun jälkimmäiseen porukkaan. Haaveilen usein hotellissa aamiaisen tilaamisesta huoneeseen, mutta en ole koskaan kyllä tullut sitä tehneeksi, täytyypä toteuttaa ensi kerralla kun yövyn hotellissa. Elämä on liian lyhyt turhille säännöille, eli jos mieli tekee syödä herkkuja sängyssä pyjama päällä, kannattaa niin tehdä. Lakanalle tippuvat murut tai kahviläiskäkään eivät loppupeleissä ole kovin vaarallisia. Toisaalta, jos ajatuskin sängyssä syömisestä tuntuu vastemieliseltä, ei sitä varmastikaan kannatta toteuttaa.

Kotona aamiaisen syöminen sängyssä on nykyään vähän riskialtista – jos selkänsä kääntää herkkutarjottimelle, niin seuraavassa hetkessä huomaa koiran nuolemassa viinirypäleitä. Onneksi hedelmät eivät ole Milon suosikkiruokaa, mutta joku muna-pekoni-aamiainen voisi hävitä lautaselta silmänräpäyksessä.

Oma suosikkiaamiaiseni sisältää yleensä paljon hedelmiä, jonkin smoothien ja esimerkiksi puuron tai jogurttiannoksen. Ja tietenkin kahvia. Viikonloppuisin jaksan yleensä tehdä vähän ruokaisempiakin aamiaisia, kun aikaa on enemmän. Arkipäivinä nopeus on valttia.


Sunnuntaibrunssin tunnelmia


Viime sunnuntaina kotini täyttyi naurusta ja pöydät herkuista. Kyseessä oli tietenkin ensimmäinen asennebrunssi – täytyy sanoa, että ei hullumpi sellainen. Sain ihania asennetytöt Ullan, Tuulian, Ainon ja Juulian meille kylään, pääsin maistelemaan Juulian valmistamia brunssiherkkuja ja itse huolehdin siitä, että meillä oli muuten mahdollisimman viihtyisä miljöö.

Yhteistyökumppanina meillä oli Vallila interior ja Fazer – siinä missä Juulia hoiti ruokapuolen, niin oma tehtäväni oli stailata brunssikattaus Vallilan uusia Cacao Fabrik-tuotteita käyttäen. Cacao fabrik yhdistää vanhoja karkkipapereiden kääreitä, kuten Da capon ja oman lapsuuteni lempparin, Kis kisin.


Vaimomatskuu-blogin Juulia oli taikonut ihan mielettömät pöperöt meille ja käyttänyt suklaata raaka-aineena sellaisilla tavoilla, mitkä eivät itselleni olisi tulleet ikipäivänä mieleen. Miltä kuulostaa esimerkiksi salaatti, johon tulee suklaata? Suosittelen tsekkaamaan Juulian mielikuvitukselliset (+gluteenittomat) brunssireseptit:

Suklainen banaanileipä – ihan järkyttävän hyvää, etenkin valkohomejuuston kera.

Taatelisnickersit – taatelit täytetään cashewpähkinöillä ja upotetaan tummaan suklaaseen – NAM. Söin näitä vahingossa seitsemän putkeen.

Keltajuuri-viikunasalaatti paahdetulla valkosuklaamurulla – suklaa salaatissa todellakin toimii.


Appelsiineja ja veriappelsiineja mehustaessani huomasin, että värikkään kuosin ja värikkäiden sitrushedelmien liitto ei näytä yhtään hassummalta. Vaikka lähtökohtani oli yhdistää karkkipaperikuosiin mahdollisimman paljon valkoista, tuli ruokien myötä lopputuloksesta oikea värisirkus – eikä mielestäni yhtään huonolla tavalla. Kohdalleni ole muuten varmaan koskaan sattunut noin tummanpunaisia veriappelsiineja, ihan mielettömän syvä ja kaunis väri.

Kiitos tytöt vielä ihanasta brunssista! Tästä tehdään perinne.

yhteistyössä Vallila Interior, Fazer ja Asennemedia