category: mökki

Kesäpäivän projekti: laiturin öljyäminen

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila
laiturin öljyäminen

En tiedä mitään parempaa tapaa viettää kesäpäivää, kuin puuhailla mökillä erilaisten askareiden parissa. Työntää kädet multaan, leikata ruohoa, kantaa halkoja. Kun oma työ vaatii pääasiassa lihaksien sijaan aivotyöskentelyä, on kunnon fyysinen työskentely erinomaista vastapainoa ja suorastaan rentoutumista arkihommiiin verrattuna. Pääsisipä vaan mökille useammin hommailemaan!

Viimeksi mökkireissulle sattui ehkä upeimmat kesäkelit koskaan: aurinko helotti koko viikonlopun ja hengasimme aamusta iltaan uikkareissa. Hyvä sää piti käyttää heti hyödyksi, ja päätimme hoitaa to do-listalta pois laiturin öljyämisen. Laituria kannattaa huoltaa säännöllisesti, jotta se kestää paremmin kastumiset ja säänvaihtelut. Öljyäminen on parasta suorittaa keväällä, kun lämpötila on jo pysyvästi yli +5 asteen.


Laiturin käsittely aloitetaan aina puhdistuksesta: ensin harjaillaan roskat pois, sen jälkeen käsitellään pinnat laituripesulla. Tikkurilan laituripesu ei aiheuta haittaa vesiympäristölle, joten laiturin voi pestä paikallaan – tämä oli ainakin meille ainoa vaihtoehto, kun laituria ei voi oikein mitenkään siirtää. Pesun ja huuhtelun jälkeen laiturin annetaan kuivua huolella.

Itse öljyäminen on varsin helppoa ja leppoisaa puuhaa, vaikeinta oli mielestäni valita oikea sävy laiturille. Tykkäsin kovasti laiturimme kuluneen näköisestä, harmaantuneesta puusta, enkä halunnut missään nimessä että se näyttäisi öljyämisen jälkeen liian käsitellyltä tai “uudelta”. Sain apua Tikkurilan värisuunnittelijalta, ja päädyin lopulta hänen suosituksestaan sävyttämään Saaristo laituriöljyn Valtti-värikartan Poro-sävyyn (5087). Sävy oli meidän laiturille ihan täydellinen, ja lopputulos on lähes samannäköinen kuin vanha, paljon parempi vain. Tarkemmat ohjeet työvaiheista ja välineistä löydät Tikkurilan sivuilta.


Harmi että juhannukseksi on luvattu vähän sateista ja kylmää säätä, muuten olisi ollut kiva toteuttaa pari uutta projektia tulevan pitkän viikonlopun aikana: haluaisin hioa ja öljytä myös vanhaksi kulahtaneet terassikalusteet ja maalata etuterassin portaat.. Mutta ehkä välillä on kiva myös ottaa ihan vaan rennosti ja keskittyä saunomiseen, ihanaan kesäruokaan ja lepäilyyn. Ainakin juuri nyt tuntuu siltä, että täydellinen löhöilybreikki on enemmän ansaittu kuin koskaan aiemmin!


Millaisia juhannussuunnitelmia teillä on? Rentoilua vai puuhastelua?

Mökkikausi on avattu


Kävin viime viikonloppuna mökillä melkein puolen vuoden tauon jälkeen. Ja oli niin ihanaa! Aika usein sitä miettii että eihän tuossa mökkihommassa ole mitään järkeä kun ei siellä ehdi niin usein käydä ja on kuluja ja hirveesti kaikkia töitä pitäs edistää siellä vaikkei aina jaksais. Mutta kun astuin pitkän matkan jälkeen autosta ulos, tajusin sen taas – täällä on niin helppo olla ja hengittää. Nukun aina mökillä paremmin kuin missään, oli talvi tai kesä ja jotenkin ruokakin maistuu siellä paremmalta.

Tällä kertaa en jaksanut ottaa kameraa mukaan, mutta lähtiessä räpsin puhelimella muutaman tunnelmakuvan – hauskaa vaihtelua viimesteltyihin järkkärikuviin. Lempiasioitani mökillä: värikäs saunatakki, kivasti kallellaan roikkuva amppeli, rottinkituolit ja valkoinen lautalattia. Inhokkiasioitani ovat taas mm. keskeneräinen remontti, puuttuvat listat ja kunnollisen astioiden tiskipaikan puuttuminen.

Mökillä kaikki on hyvin, samoin kuin ennenkin. Järveä peitti vielä ohuehko jääkerros, eikä kukaan meistä uskaltanut käydä pulahtamassa vedessä, vaikka kovasti uhottiin. Seuraava reissu on tiedossa heti vapun jälkeen, joten uskon ja toivon kevään olevan silloin jo vähän pidemmällä – jo nyt oli paljon lupaavia merkkejä maassa ja ilmassa.

Siinä istuu onnellinen mökkiläinen, haaveilemassa tulevasta mökkikesästä ja pihatöistä. Kausi on nyt avattu!

19: Mökkijoulut

Mielestäni mökkijoulut eli mökillä vietetyt pikkujoulut ovat yksi parhaista asioista ikinä. Hyviä puolia on monia: kaikki vieraat yöpyvät samassa paikassa, saa mölytä ja riehua sydämensä kyllyydestä ilman että alakerran naapuri tulee hienovaraisesti pyytämään hiljaisuutta, tunnelma on sopivan rento villasukissa ja collegehousuissa ja lisäksi ohjelmaan kuuluu aina saunominen. Parasta!

Siksi ilahduinkin valtavasti, kun sain Joonakselta kutsun mökilleen pienen someporukan pikkujouluihin. Osa porukasta oli vanhoja tuttujani, mutta sain myös uusia ystäviä. Pelasin myös elämäni ensimmäistä kertaa Suomi-peliä ja toivottavasti viimeistä kertaa “en ole koskaan”-juomapeliä, joka tuntuu vakiintuneen mökkireissujen perinneohjelmaksi. Söimme jouluisasti tortilloja sekä illalliseksi ja aamiaiseksi ja tuhosimme vielä vähän pihan nurmikkoa lähtiessämme, kun auto juuttui lumisohjoon. Toivottavasti tästä huolimatta Joonas kuitenkin kutsuu meidät uudelleenkin mökille, sen verran hauskaa oli!


Yksi parhaista viikonlopun uusista tuttavuuksista oli Anttu, tuo suloinen yhdeksänvuotias karvakuono, jonka leikkisyys vastasi puolitoistavuotiaan pennun tasoa. Anttu rakasti rapsutuksia ja oli valmis tekemään herkkujen eteen mitä tahansa ja odottamaan kuinka pitkään tahansa vapautuskäskyä. Ja mikä älykäs katse! Kiitos Anttu ystävyydestä, toivottavasti nähdään taas pian uudestaan.


Kiitos kaikille mukanaolleille ihanasta viikonlopusta ja kuvista Artulle!