category: siirtolapuutarha

Kukkakierros puutarhalla: keskikesän väriloistoa ja pioneita

kukat, puutarha, siirtolapuutarha, , , ,

Juhannuksen jälkeen puutarhalla elettiin ehkä vuoden kauneinta aikaa, kun kaikki tarhan pionit olivat kukassa. Kesäkuun loppu on muutenkin kukkarikasta aikaa, joka puolella kukkii ja runsaasti. Nyt pari viikkoa myöhemmin hehkuvat pionit ovat enää kaunis muisto, mutta onneksi talletin upeimman kukinnan kameralle. Tämä postaus on siis jatkoa pienelle kukkakierros puutarhalla-postaussarjalle, viimeksi toukokuun alussa ihasteltiin alkukevään kukkia, nyt vuorossa ovat keskikesän kauneus. Tervetuloa puutarhakierrokselle!


   

Pionit, nuo lempikukkani, puutarhan kuningattaret. Muistan miten viime vuonna lähes järkytyin, miten paljon niitä on. Joku kysyi minulta juhannuksen aikaan, että olenko istuttanut itse nämä kaikki kukat – noh, en ole. Tälläisen pionimäärän kasvatukseen kuluisi konkariltakin varmaan ainakin 10 vuotta, ehkä kauemminkin. Pionissa on se ihanaa, että se on aika kestävä kasvi, eikä vähästä hätkähdä. Äitini rikkoi yhden lapion, kun yritti kaivaa palstaltani yhden pioninjuurakon itselleen. Olen muistaakseni istuttanut yhden pionin itse vuosi sitten, ja tänä vuonna se kukki yhdellä, hyvin pienellä kukalla. Nämä pionit ovat koko puutarhani ylpeys, vaikka itselläni ei ole osaa ja arpaa niiden kauneuteen. Otan silti kaiken tämän ihanuuden vastaan, ansaitsematta.

Tarhapionit viihtyvät muuten oikein erinomaisesti maljakossa! Kannattaa siis leikata runsaimmillaan oleva kukka sisään ilahduttamaan, jos tietää vaikka sateiden tulevan ja haluaa kukinnon kestävän vielä hiukan pidempään.



Jos pitäisi nimetä kolme alku-/ keskikesän lempiperennaa (eli monivuotista kukkaa), niin sanoisin pionit, akileijat ja unikot. Palstallani on idänunikkoa  kahdessa eri kohtaa, aurinkoisemmassa paikassa ne kukkivat jo kesäkuun alkupuolella, varjoisemmassa juhannuksen jälkeen. Vaikka kirkkaanpunainen ei muuten kuulu lempiväreihini, niin punaisenoranssina hehkuvat idänunikot ovat suorastaan lumoavia! Leikkokukkana en ole saanut idänunikkoa menestymään, mutta se ilahduttaa suuresti puutarhalla.

Akileijojakin on palstallani muutama, mutta niitä en saanut kuviin saakka. Ensi kesänä aion istuttaa niitä lisää!





Muita keskikesän ilahduttajia ovat mm. hopeahärkki, sormustinkukka, koristevadelma, karpaattienkello ja tuo lila päivänkakkaran näköinen kukkanen, kuvissa ylhäältä alaspäin. Hopeahärkki (tai kauniimmin snow-in-snow) leviää varsin helposti ja on mielestäni tosi kaunis alkukesän maanpeitekasvi, en ole edes yrittänyt rajoittaa sen leviämistä. Päivänkakkaroiden suhteen heräsin taas siihen karuun faktaan, että niitä on nyt kyllä ihan pakko vähän rajoittaa, koska niitä on ihan älyttömästi! Ne ovat kyllä kauniita, mutta levitessään liikaa vievät tilaa kaikelta muulta. Naapurini tuli ystävällisesti huomauttamaan että kukinnot kannattaa ehkä leikata ennen kuin ne siementävät, ja nyt olen leikellyt niitä vimmaisesti pois, etteivät leviäisi ihan kaikkialle puutarhaan.


Kukkakierros puutarhalla-sarja saa vielä ainakin yhden osan, tietenkin loppukesän kukkivista. Mutta kiinnostaisiko teitä sen lisäksi kasvihuoneen ja hyötypuutarhan kasvit?

Puutarhan kesäkeidas

inspiration, puutarha, siirtolapuutarha, , , ,

Kaupallinen yhteistyö IKEA & Asennemedia

Puutarhapalsta on ollut tämän kevään henkireikä. Olen viettänyt siellä aikaa enemmän kuin koskaan, viime viikkoina ihan päivittäin. Vaikka tuntuu että olen tehnyt puutarhatöitä enemmän kuin koko viime kesänä yhteensä, hommaa riittää edelleen: vielä olisi paljon  taimia istutettavana ja rikkaruohoja kitkettävänä. Parhaillaan olemme tehneet tulevan kasvihuoneen ja kesämajan valmistelu-ja pohjatöitä, joissa riittää vielä työtä pitkälle kesäkuuhun saakka. Jokainen, joka on ikinä hoitanut pihaa tai edes kukkia parvekkeella, tietää, että puutarhanhoidossa mikään ei tule ikinä valmiiksi. Siksi onkin tärkeää oppia hyväksymään keskeneräisyys ja ottaa rohkeasti aikaa myös puuhastelun keskellä nauttimiselle ja rentoutumiselle.

Meidän kesäkeidas, ultimaattinen rentoutumispaikka, sijaitsee puutarhalla juuri nyt omenapuiden juurella. Siirtolapuutarhalla on menneillään ehkä kaunein aika vuodesta: hedelmäpuut kukkivat tai ovat puhkeamassa kukkaan ja kaikkialla on kukkivaa ja vehreää. Myös säätilassa tapahtui yhtäkkinen täyskäännös, kun parin viikon takaiset räntäsateet muuttuivatkin yhtäkkiä hellelukemiksi. Päivän mittaan kesäkeitaalla syödään lounasta, otetaan nokosia ja tehdään etätöitä – illalla istutaan pöydän ääreen nauttimaan lasilliset ja ihastelemaan ympäröivää kauneutta.

Kesäkeitaan kaunistus ovat SOLVINDEN-valaisimet, joilla olen koristellut omenapuut. Valaisimet toimivat aurinkokennolla: niiden akut latautuvat päivän aikana ja pimeän tullen ne syttyvät ja valaisevat puutarhan taianomaisella valollaan. SOLVINDEN-valaisimia on saatavilla eri värisinä ja kokoisina, minun lampuista näkee mitkä ovat lempivärini siirtolapuutarhan sisustuksessa: valkoinen, vaaleanpunainen ja okra. Näiden loisteessa on tanssahteltu ensimmäiset pienet puutarhatanssit, toivoisin että kertoja tulee vielä runsaasti lisää.

Ostin jo kolme vuotta sitten SALTHOLMEN-ulkokalustesetin, joka palveli ensin vanhalla mökilläni ja nyt jo toista kesää siirtolapuutarhalla. Ajattoman klassiset pihakalusteet ovat kestävä hankinta, edelleenkään näissä ei näy juurikaan käytön jälkiä. Kokoontaitettavat kalusteet eivät vie juurikaan tilaa varastosta ja siksi olenkin ajatellut hankkia tulevaisuudessa noita tuoleja lisää tulevia puutarhajuhlia silmällä pitäen. Pienessä mökissä kun säilytystilaa ei ole koskaan tarpeeksi ja massiivisen isot kalusteet eivät tule kysymykseenkään. SALTHOLMEN-tuolit ja pöytä on myös helppo pakata auton takakonttiin ja ottaa mukaan vaikka kesäretkelle tai piknikille.


 

Kesäkeitaan sisustukseen kuuluuvat lisäksi myös KRYDDPEPPAR-kukkajalka ja  BETSÖ / VÅRHOLMEN-aurinkovarjo, joka tarjoaa loistavan etätytöpisteen myös auringon porottessa. Iso varjo tulee tarpeen etenkin säiden lämmetessä – vaikka aurinkoa rakastankin, ei suorassa paahteessa pitkään oleilu ole koskaan terveellistä. Kukkajalan taas ajattelin syksyn tultua tuoda puutarhalta kotiini, KRYDDPEPPAR sopii pihan lisäksi myös sisätiloihin. Suloisen vaaleanpunainen kukkajalka muistuttaa minua haaveestani, vaaleanpunaiseksi maalatusta uudesta mökistä, joka ehkä joskus tulevaisuudessa toteutuu.  Sitä odotellessa keskityn nauttimaan puutarhan kauneudesta ja kesäkeitaastani, joka on täydellinen juuri tällaisena.

Millainen on sinun kesäkeitaasi?


IKEA:n verkkokauppa on mainio apulainen pihan somistamiseen ja kesäkeitaan rakentamiseen sisälle tai ulos. Uudistuneen Click & Drive -palvelun myötä verkko-ostokset ovat nyt noudettavissa myös suoraan tavaratalon parkkipaikalta tai lastausalueelta ja IKEA Lähinouto toimittaa tuotteet noutopisteille ympäri Suomea.

Kukkakierros puutarhalla: alkukevään kukkaloistoa

kukat, siirtolapuutarha, , ,

On ehkä ihmeellisin aika vuodesta. Luonto on juuri parhaillaan puhkeamassa kukkaan, täyteen loistoonsa. Joka kerta kun menen puutarhalle, huomaan jonkun uuden kukan tai kasvin nousseen maasta – en varmaan koskaan kyllästy seuraamaan tätä ihmettä! Puutarhani edellinen omistaja on tehnyt upeaa työtä tällä palstalla: täällä todellakin kukkii läpi kesän! Jo kuukausi sitten krookukset ilmestyivät ja yleensä jo pakkasten tultua vielä viimeisissä ruusuissa on terälehdet tallella. Vaikka kaunein ja runsain kukinta-aika on vasta edessä, on näissä toukokuun kukkijoissa sellaista alkukevään huumaa ja ihanuutta, mitä ei voi vain vastustaa.

Tässä siis pieni alkukevään kukkakierros puutarhalla, olkaa hyvät!

 

Viime vuonna keskityin palstalla lähinnä hyötyviljelyyn ja kukkapenkkien suhteen lähinnä katsoin ja ihmettelin, mitä siellä tapahtuu. Tänä vuonna tiedän jo mitä haluan: lisää kukkia! Vaikka puutarhani perennapenkki on suunniteltu ihanasti niin, että siellä kukkii monivuotisia läpi kesän, niin tajusin viime vuonna kaipaavani lisää kukkivuutta etenkin loppukesään. Siispä olen hankkinut runsaasti kukkasiemeniä ja laittanut jo monet kesäkukat esikasvatukseen. Ensimmäisenä keväällä istutin orvokit – niin kaunis, helppohoitoinen ja ihana kukka! Orvokit ovat kiitollista kasvattaa, ne kukkivat helposti vaikka läpi kesän, kunhan niistä muistaa poimia aina kuihtuneet kukinnot pois. Orvokkien lisäksi hankin ihanan vaaleanpunaisen pelargonin ruukkuun mökin edustalle. Pelargonikin on suhteellisen helppohoitoinen, se tarvitsee vain paljon valoa ja se pitäisi istuttaa sateensuojaan. Sekä pelargonin että orvokin kukat ovat myös syötäviä, näillä aion koristaa kaikki kesäruokani.

Puutarhani portilla kasvaa kaunista vaaleanpunaista kaukasianpitkäpalkoa, joka on maanpeitekasvi ja levinnyt mukavasti portin molemmille puolille. Tämän ihanasti tuoksuvan perennan soisin leviävän vaikka kaikkialle puutarhaan!

Tulppaanit ja helmililjat lienevät monille tuttuja. Itse olen yllättynyt siitä, miten monenlaisia lajikkeita tulppaaneitakin on: osa kukkii jo hyvin aikaisin keväällä, toiset vasta toukokuun loppupuolella. Palstalta löytyy paljon perinteisiä monivuotisia tulppaaneja, ehkä omaan makuuni vähän liiankin kirkkaan värisinä. En ole silti halunnut luopua niistä, vaan olen istuttanut syksyllä mukaan omia lempivärejäni ja sävyjäni, katsotaan milloin ne puhkeavat kukkaan!


Tämä on puutarhani kukkivin kohta juuri tällä hetkellä: etualalla patjarikkoa, välissä pienet kaunokaiset eli bellikset, joiden takan joku kukkalajike, jota en vielä ole onnistunut tunnistamaan. Tietääkö joku teistä?