Pariisista ajoimme Seineä pitkin meren rannalle. Matkalla piti pysähtyä Givernyssä, jossa nautimme lounaaksi galetteja, mutta emme jaksaneetkaan jonottaa sisäänpääsyä Claude Monetin puutarhaan. Päämäärämme oli Normandian rannikot, ja tukikohtamme siellä 3 km päässä Honfleurista, tuosta pienestä impressionistitaiteilijoiden kaupungista. Illallistimme vanhassa satamassa, joka oli täynnä meren antimia tarjoavia pieniä ravintoloita. Kaunis paikka, etenkin hämärtyvässä kesäillassa.
Ensikertalaiselle pari päivää Pariisissa oli aivan liian lyhyt aika, ja se kului suurimmaksi osaksi kävelyyn, ihmettelyyn ja “olen pariisissa”-fiilistelyyn. Sain kuitenkin kaikkea sitä, mitä Pariisilta odotin: hengailua kahviloissa, lähileipomosta haettuja tuoreita Croisantteja aamiaisella, ihania Macaron-leivoksia ja pitkäksi venähtäneitä lämpimiä kesäiltoja terassilla tai ihanan asuntomme parvekkeella. Sain puhua ranskaa, osaamiseni kyllä rajoittuu alle kymmeneen sanaan, mutta käytin noita kymmentä sanaa sitäkin ahkerammin.
Tällaiselle höpsölle romantikolle Pariisi on kyllä ihana paikka, pienen visiittini aikana heräsi palava innostus saada tutustua tähän kaupunkiin ja sen kulttuuriin paremmin. Seuraavaa kohtaamistamme odotellessa, au revoir.
Viikon päästä alkaa pitkään suunniteltu kesälomareissu. Huomasin pari päivää juhannusviikonlopun jälkeen, että elin jo ajatuksissani sitä hetkeä, kun lentokone nousee ilmaan, Helsinki jää taakse ja uudet kiinnostavat paikat odottavat edessä. Mutta tässä olisi vielä viikko elettävänä, ja tämä voi olla paras viikko ikinä, mistä sitä ikinä tietää. Hyvää kannattaa kyllä odottaa, mutta jos keskittyy liikaa itse odottamiseen, saattaa se hyvä mennä vahingossa ohitse.
Siispä keskityn täysillä siihen, mitä täällä tapahtuu nyt ja valmistaudun matkaan kaiken sen ohessa. Pyöräilen lämpimän kesäpäivän päätteeksi merenrantaan ja nautin täysin siemauksin lempiväristäni sinisestä. Leivoin suklaamuffinsseja piknikille ja ompelen vielä ainakin yhden kesämekon. Ja suunnittelen vielä ensiviikollekin jotain ihanaa, muutakin kuin matkalaukkujen pakkausta ja stressaamista siitä, oliko se majoitusvaihto sittenkään niin hyvä.
pitsitoppi, hame ja hattu – secondhand
