Viime viikosta lähtien on vähän väläytelty sitä teellä alkavaa sanaa. Talvi. Sieltä se tulee, halusimme tai emme, parempi siis alkaa valmistautua kylmyyttä varten.

Olen tässä vuosien mittaan oppinut, että talven asusteisiin kannattaa sijoittaa. Siis siinä mielessä, että hankkii sellaiset myssyt ja hanskat joita oikeasti käyttää mielellään – käyttöaika näille pakollisille talvivarusteille on sen verran pitkä, että ällönväriseen huiviin tai  kutittavaan pipoon ehtii hermostua aika moneen kertaan ennen kevättä.

Olen käyttänyt Cosilta ostamaani harmaata kashmirhuivia jo parin vuoden ajan, uskoisin että huivilla on vielä monta käyttövuotta edessä, sen verran siistissä kunnossa se on pysynyt ahkerasta käytöstä huolimatta. Tänä vuonna halusin harmaan kaveriksi viininpunaisen huivin, ja päädyin Acnen klassikkoon, Canada-huiviin. Samujilta löytyi tänä syksynä ihanan muhkea metsänvihreä myssy, joka pitää kylmän poissa varmasti vaikka kolmenkymmenen asteen pakkasilla, niin lämpöinen se on. Ensin ajattelin tekeväni tuollaisen itse, mutta tiedän että pipo olisi valmis vasta vuoden päästä. Että parempi näin.

Kiitos hurmaavalle asustemallilleni, Milolle. Nakkipalkalla mikä tahansa onnistuu! Jos Milon seikkailut kiinnostavat enemmänkin, niin snapchatistani ( @vienak) löytyy pääosin milovideoita, tosin en ole oppinut kyseistä sovellusta vielä kovin aktiivisesti käyttämään 🙂