Kaupallinen yhteistyö: VR & Asennemedia
Viime viikolla hyppäsimme Helsingin rautatieasemalta junaan ja lähdimme pyhäinpäivälomalle Ouluun, lapsuuden kotikaupunkiini. Olen matkustanut Helsinki-Oulu-väliä junalla satoja kertoja elämäni aikana, mutta aina junaan noustessani tunnen silti pienen kutkuttavan tunteen: tästä alkaa uusi seikkailu. Etenkin tällä hetkellä elämässä on menossa taas sellainen hektinen vaihe, että tällaiset pienetkin irtiotot ja viikonloppureissut tuntuvat äärimmäisen tärkeiltä.
Minusta on ihanaa, kun Ouluun pääsee Helsingistä junalla alle kuudessa tunnissa, suoraan keskustasta keskustaan! Hetkessä etelän lämmöstä pohjoisen talveen. Junamatkustaminen on mielestäni jo itsessään lomailua, kerrankin voi vaan keskittyä vain olemiseen ja itseensä. Käytin sekä meno-että paluumatkat lempipuuhieni parissa: ensiksi nukuin makeasti, sitten aloitin uuden jännittävän äänikirjan ja edistin keskeneräistä neuletyötäni. Välissä käytiin herkuttelemassa ravintolavaunussa. Vaikka itse otin rennosti, niin poikaystäväni käytti koko junamatkan tehokkaasti työntekoon ja ennen Ouluun saapumista oli valmistunut niin tärkeä apurahahakemus kuin pari koulutehtävääkin. Kätevää!
Kotimaan junamatkailu on näinä poikkeusaikoina myös turvallinen ja ekologinen tapa matkustaa. Junissa on huomioitu koronatilanne varsin hyvin: junissa on tällä hetkellä maskisuositus ja tavallista väljempää, ja jos haluaa olla erityisen varovainen, niin voi varata seurueelleen oman hytin. Ekstra-luokassa on myös maskipakko ja hintaan sisältyy maskin lisäksi myös aina tyhjä viereinen paikka. Ruuat on mahdollista tilata ravintolavaunusta myös tekstarilla helposti omalle paikalle. Lapsuudessani junamatkoilla meillä oli aina mukana eväät muovirasioissa, nykyisin arvostan hurjasti sitä, että junassa on mahdollista syödä lämmin ja ravitseva ateria paikan päällä. Annan lämpimän suositukseni sekä ravintolavaunun tomaatti-pestopastalle että korvapuustille!
Jos haluaa matkustaa väljästi, oma vinkkini on valita myös tyypillisesti hiukan hiljaisempi junavuoro: lähdimme viime torstaina Helsingistä Oulua kohden puoli seitsemän junalla, ja saimme olla lähes koko matkan kahdestaan yhdessä junavaunussa. Jos omat maskit ja käsidesit unohtuvat kotiin, niin niitä myydään myös junassa.
Kysyin instagramissa mikä ihmisten mielestä on parasta Oulussa. Oli hauska huomata, että monen kommenteissa nousi luonnonläheisyyden ja mielenkiintoisten paikkojen lisäksi myös ihmiset ja sydämellisen tunnelman. Itsellenikin Oulussa tärkeintä on juurikin rakkaat ihmiset, sukulaiset ja läheiset, jotka siellä asuvat. Mutta on oululaisuudessa jotain muutakin: se on sitä tiettyä rentoutta, välittömyyttä ja suorapuhheisuutta, niinku oululaisittain sanottais. Oulun murre tuo itselleni aina kotoisan ja jotenkin leppoisan olon. Oulussa on aina ihana käydä, joku sisällä läikähtää lämpimästi aina, kun astun junasta ulos Oulun rautatieasemalle ja käppäilen odottelemaan aseman eteen isän auton ilmestymistä.
Tällä matkalla pääsin sukuloinnin lisäksi tutustumaan Ouluun myös vähän erilaisesta näkökulmasta: yövyimme yhden yön hotellissa ja kiertelimme kaupungilla kuin turistit konsanaan. Huomasin kuvaavani paljon rakennuksia ja ihmettelin, miksi en nuoruudessa tajunnut, miten paljon Oulussa on kauniita taloja? Oulu on myös ihana kaupunki joulun alla, siellä on sellaista hyggeä ja talvista tunnelmaa, mitä en koskaan oikein Helsingistä löydä. Jo lokakuun alussa monessa ikkunassa ja pihassa on jo jouluvaloja, ihmiset osaavat luoda pohjoisessa valoa pimeänkin keskelle.
Jos menisin Ouluun ensimmäistä kertaa, minne menisin? Tässä muutama vinkki:
Cafe Rooster
Persikanvärisen puutalon sisältä löytyy lämminhenkinen kahvila-ravintola, joka tarjoaa aina hyvää kahvia ja rentoa ruokaa.
Pannukakkutalo. (https://pannukakkutalo.fi/ravintolat/oulu/)
Klassikkopaikka torinrannassa. Johannes harmitteli, kun tällä reissulla ei ehditty tänne, mutta ehkä jouluna taas? Pannukakkutalossa on myös hyvä valikoima vegaanisia pannareita eri täytteillä.
Puistokahvila Makia
Montakohan kertaa olen istunut täällä kahvilla junaa odotellessani? Makia löytyy 500 metrin päästä Oulun rautatieasemalta, Otto Karhin puistosta ja kehuja olen kuullut erityisen paljon sen brunsseista.
Puistola
Ehkä Oulun kaunein rakennus ja ihana leipomo-kahvila, josta saa esimerkiksi klassisen avokadotoastin hapanjuurileipään.
Ainolan puisto
Lapsuusmuistoissa Ainolan puisto oli ihmeellinen paikka, jossa oli ihana leikkipaikka ja kasvihuone. Jos kesäisessä Oulussa etsii idyllistä paikkaa piknikille, on Ainola ehdottomasti place to be.
Pikisaari
Torinrannasta pääsee siltaa pitkin kävellen kuvankauniiseen puukaupunginosaan, Pikisaareen. Melkein jokaisella Oulun-reissulla käyn pienellä fiilistelykävelyllä täällä. Upea paikka myös talvella!
Nallikari
Upea hiekkaranta, melkein kuin ulkomailla olisi, etenkin kuumana kesäpäivänä! Talvellakin Nallikari on kaunis paikka ja sieltä löytyy myös monenlaista ohjelmaa tarjoava Nallikarin Talvikylä.
Kure
Ihana valikoima kotimaisia vaatteita ja asusteita eri brändeiltä, sijainti ihan rautatieaseman vieressä.
Jos tästä poikkeusvuodesta pitäisi nostaa esille jotain positiivista, niin se on mielestäni ehdottomasti kotimaanmatkailun arvostuksen kasvaminen! Minne sinä olet matkustanut viimeksi Suomessa ja miksi?
