category: yhteistyö

15: Maltillista joulusisustusta + Hakolan Riippu-hyllyn arvonta

Kaupallinen yhteistyö: Hakola

Kaikki eivät ole sellaisia jouluhulluja kuin minä, jotka luukkuttavat joululauluja jo lokakuusta, haluavat valot ja tähdet ikkunoihin marraskuussa ja kuusen kotiin heti joulukuun alussa. Tosin itse en ole edes pahimmasta päästä – kun joulukoristelusta puhutaan, tulee mieleeni aina vanha bulgarialainen lauluopettajani, joka käytännössä joulun alla aina vuorasi koko kotinsa kaikenlaisilla jouluun liittyvillä koristeilla: joka hyllyllä oli joku tonttu tai seimiasetelma ja katosta riippui jos jonkinmoista koristetta ja kimalletta, se oli vähän liikaa minullekin. Toisille taas riittää vähän maltillisempikin joulusisustus ja sesongin juhlistaminen. Poikaystäväni kuuluu näihin jälkimmäisiin, sillä hän ei ole varsinaisesti tottunut juhlimaan joulua lainkaan, mutta ei pistä pahaksensa pientä sesongin mukaista koristelua. Olen siis pyrkinyt tuomaan hitusen joulufiilistä hänen kotiinsa pienillä jutuilla, varsinaisesti hankkimatta mitään täysin uutta.

Oikeastaan maltillinen tapa sisustaa kotia jouluksi on oikein hyvä ja ekologinenkin & vastuullinen idea. Yhtä sesonkia varten ei kotiin tarvitse ostaa mitään uutta turhaa, vaan tunnelma syntyy omien, joka sesonkiin sopivan sisustuksen keskelle pienillä muutoksilla. Ehkä tulevina jouluna minäkin voisin hiukan maltillistua.

Iso joulukukka-asetelma syntyy lasipurkkiin metsästä kerätyistä elementeistä, kuten risuista, sammaleesta, kävyistä ja havuista. Pääosaa näyttelee joulutähti, joka voi olla muunkin värinen kuin se perinteinen punainen! Tällainen isompi asetelma korvaa hyvin joulukuusen.

Pienet jouluvalot näyttävät erityisen kauniilta värikkään lasin läpi. Aiemmin mökillä palvellut lampaantalja tuo talvista fiilistä sohvalle. Punaisten omenien täyttämä kulho on mielestäni helpoin tapa tuoda joulun sävyjä kotiin. Hedelmien käyttö koristelussa on muutenkin kannattavaa, sillä syömisen jälkeen niistä ei jää jäljelle mitään jätettä.

Olen erityisesti tykännyt tehdä pieniä, hienovaraisia jouluhenkisiä asetelmia Riippu Garden-hyllylle. Ruukkuihin voi asetella yrttien lisäksi joulukukkia tai vaikkapa minikokoisen sypressin – tällä hetkellä hyllylle on päässyt pieniä metsän eläimiä mukien ja kynttilöiden seuraksi.

15: Maltillista joulusisustusta + Hakolan Riippu-hyllyn arvonta

Mikä on sinun vinkkisi vastuulliseen jouluun? Tähän kysymykseen kannattaa viikonlopun aikana käydä vastaamassa instagramissani, sillä kommentoijien kesken arvotaan tällainen ihana Riippu Garden-hylly kahdella kukkaruukulla. Jos et omista instagramia, voit osallistua myös arvontaan lähettämällä minulle sähköpostiviestin luukkuja (at) gmail.com-osoitteeseen otsikolla “Riippu Garden-hyllyn arvonta”. Onnea kaikille!

Pääset instagram-arvontaan tästä.

*Hakolan Cosy Pocket Wool-sohvasta ja Riippu Garden-hyllystä saatu näkyvyysalennus.

13: Palautetoive ja Iittalan Essence-arvonta


Hyvää Lucian päivää, valon päivää! Tänään haluan ilahduttaa teitä joulukalenterini seuraajia pienellä arvonnalla. Palkintona on Iittalan ihanat Essence-uutuudet: vaaleanpunainen pitkäkaulainen kaadin ja neljä tummanharmaata lasia. Lähetän palkinnon voittajalle itse, ja pakettiin saattaa päätyä lasien lisäksi pieni ylimääräinen jouluyllätys.

Vastineeksi toivoisin saavani teiltä vähän palautetta. Minulle sisällöntuottajana lukijoiden ja seuraajien kommentit ovat aina äärimmäisen tärkeitä. Kirjoittelen ja kuvaan pääsääntöisesti kotona yksikseni ja pyörin vain omien ajatusteni kanssa tekstejä luodessani – tämä työ on välillä hyvin yksinäistä. Jok’ikinen teiltä saatu palaute on aina arvokas ja ilahdun kaikista kommenteista, vaikka en joskus niihin kaikkiin ehtisi edes vastaamaan. Pidän myös siitä, kun minua tai mielipiteitäni haastetaan ja pääsen keskustelemaan syvemmin jostain minulle merkityksellisestä asiasta. Lukijoina minulla tuntuu olevan poikkeuksellisen loistavia tyyppejä, sillä haukkumista tai törkyä joudun vastaanottamaan tosi harvoin. Kiitos siis teille!

Nyt saatte siis avata sanaisen arkkunne: risuja ja ruusuja kuluneesta vuodesta niin blogin, instagramin kuin podcastinkin suhteen otetaan vastaan!


Arvonta!

Mistä olet blogissani tänä vuonna pitänyt? Mistä et? Mitä toivoisit Viena K:lta tulevaisuudessa?

Kommentoi vapaasti ajatuksesi (joko lyhyesti tai pitkästi) tähän postaukseen, niin olet mukana arvonnassa! Voittaja saa itselleen Iittalan  vaaleanpunaisen Essence-kaatimen, neljä (4) tummanharmaata Essence-lasia ja pienen yllätyksen. Liitä mukaan sähköpostiosoitteesi, niin saan voittajan kiinni ja ehdin mielellään laittaa paketin postiin ennen joulua. Osallistumisaikaa on maanantaihin 17.12. klo 18 asti. Onnea arvontaan!

*arvonnan palkinnon tarjoaa Iittala osana vuosiyhteistyötä

Mitä jos joulua pitäisi pelätä?

Kaupallinen yhteistyö: Silpomaton &  Asennemedia

Muistan edelleen elävästi lapsuuden joulut. Kaikki jouluvalmistelut, suursiivoukset ja leipomiset. Sen kutkuttavan tunteen, kun odotimme joulupukkia ja taianomaisen joulukirkon, jossa olimme usein mukana laulamassa. Jouluna sai aina valvoa ja nukkua niin pitkään kuin halusi ja siivouksen suhteen otettiin rennommin kuin arkena. Joulu tarkoitti vapautta, ei pelkästään läksyistä ja kotitöistä, vaan myös tyhjänpäiväisistä kinasteluista ja arkisista säännöistä. Suurin syy, miksi rakastan joulua edelleen, on lapsuuden maagiset joulut. Se oli isossa perheessä vuoden suurin kohokohta, ikään kuin koko perheen yhteiset synttärit ja loma.


Samaan aikaan kun moni lapsi tänäkin vuonna odottaa joulua säihkyvin silmin ja toiveikkain ajatuksin, niin joillekin pikkutytöille joulu voikin olla vuoden vaarallisinta aikaa. Tänäkin jouluna moni tyttö Keniassa on vaarassa joutua silvottavaksi. Joulupyhät ovat tyttöjen sukuelinten silpomisen sesonkiaikaa, koska leikkauksia tehdään eniten silloin, kun lapset ovat lomilla. Kun leikkaus tehdään heti loman alkaessa, niin tytöt ehtivät parantua ennen koulun alkamista.

On kamalaa ja tuskallista ajatella, millaisen ihmisoikeusrikoksen kohteeksi moni nuori tyttö joutuu edelleen joka vuosi: UNICEF:in mukaan maailmassa elää tällä hetkellä n. 200 miljoonaa naista ja tyttöä silvottuna. Tyttöjen ympärileikkauksessa on kyse vuosituhansia vanhasta, julmasta perinteestä, jonka äärimmäisimmässä muodossa tytöltä poistetaan kaikki ulkoiset sukupuolielimet ja alue ommellaan umpeen. Lievemmissä muodoissa koko klitoriksen alue poistetaan tai klitoriksen huppua nirhaistaan. Silpomisesta ei ole naiselle mitään terveydellistä hyötyä, mutta sen haitat ovat hyvin vakavia, jopa hengenvaarallisia.

Silpomiselle ei löydy perusteita uskonnosta tai lääketieteestä, mutta tyttöjen leikkelyyn liittyvät uskomukset elävät köyhissä maissa vahvoina. Uskotaan, että silpominen vahvistaa naista ja tekee hänestä siveellisen ja yhteiskuntakelpoisen. Moni äiti luulee ajattelevansa vain tyttärensä parasta kun vie hänet ympärileikattavaksi, sillä silpomaton nainen saattaa jäädä ilman aviomiestä tai kokonaan sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle.

”Olin 12-vuotias, kun minut leikattiin. Meitä oli 20-30 tyttöä ja heräsimme aikaisin aamulla. Teimme jonon, ja joku tytöistä yritti juosta karkuun. Hänet otettiin kiinni ja tuotiin takaisin.

Jos lapsi ei suostu leikattavaksi, hänet ajetaan yhteisön ulkopuolelle. Ei ole mitään mahdollisuutta paeta, vaan leikkaus on pakotettu. Leikkaukseen käytettiin veistä ja partakoneenterää. Näin lapsuuteni aikana, kuinka jotkut tytöistä kuolivat – he vuotivat kuiviin. Joskus vuotaminen yritettiin lopettaa työntämällä maan multaa haavaan.”

En voinut lukea itkemättä tätä Rachel Ongirin haastattelua. Miten vielä nykypäivänä tällainen julmuus ja äärimmäinen väkivalta voi olla mahdollista? Mitä jos minun olisi pitänyt pikkutyttönä, samanikäisenä kun näissä postauksen kuvissa, pelätä tällaista? Kertomuksia lukiessa tulee kuristava tunne kurkkuun ja samaan aikaan viha tätä kammottavaa perinnettä kohtaan: miten nämä kaikki silpomisen uhan alla elävät tytöt saataisiin turvaan?

Solidaarisuus on tehnyt jo yli 10 vuotta silpomisen vastaista työtä kouluttamalla pienten lasten vanhempia, sairaanhoitajia, päättäjiä, toimittajia ja opettajia silpomisen haitoista. Tytöille järjestetään myös turvaleirejä ja työpajoja, jotta he ymmärtäisivät paremmin silpomisen vaarat ja omat oikeutensa. Tärkeässä osassa on myös miesten ottaminen mukaan silpomisen vastaiseen työhön, sillä usein miehillä on kaikkein suurin sananvalta perheen sisäisiin asioihin.

Tämän vuoden Tytöt turvaan-joulukeräyksen tavoitteena on kerätä rahaa silpomisen vastaiseen työhön Keniassa. Jo pienellä summalla on iso merkitys, sillä 10 eurolla nuori pääsee silpomista käsittelevään koulutukseen ja 30 eurolla tyttö pääsee turvaleirille aikana, jolloin hän olisi vaarassa joutua silvotuksi. 100 eurolla koulutetaan tyttöjen vanhempia silpomisen haitoista.

Moni suomalainen saa tällä viikolla tililleen mukavat veronpalautusrahat ja rientää niiden kanssa jouluostoksille hankkimaan lisää tavaraa kaiken yltäkylläisyyden keskelle. Entä jos me käyttäisimmekin näistä rahoista edes pienen osan sen edistämiseen, että useampi tyttö voisi odottaa joulua turvallisin mielin?

Tule mukaan ja tee lahjoitus – autetaan yhdessä tytöt turvaan!

Haluan myös kantaa oman korteni kekoon. Jokaisesta tekemästänne lahjoituksesta lisään omaan lahjoitussummaani euron. Kommentoi alle, instagramiin tai laita privaviesti, kun olet lahjoittanut. Sinun ei tarvitse kertoa lahjoittamaasi summaa tai nimeäsi, tieto siitä että olet tehnyt lahjoituksen riittää. (Sain inspiraation tähän blogikollegaltani Henriikalta, kiitos siitä!)

Lue lisää aiheesta: www.silpomaton.fi