category: ystävät & perhe

Juhannus kaupungissa?

Yhteistyössä Original Sokos Hotel Presidentti / Sokotel Oy

Miten aika kuluukin niin nopeasti? Havahduin viime viikolla siihen, että juhannus tulee jo nyt ja meillä ei ole vielä mitään suunnitelmia siitä, missä viettäisimme juhannuksen. Omalla mökillämme, jossa remppa on vielä pahasti kesken, sukulaisten luona, kaverin mökillä vai kenties kaupungissa? Monen sateisen ja kylmän juhannuksen jälkeen tänä vuonna näyttää vihdoin siltä, että saamme lämpimät ja aurinkoiset juhannussäät. Ehkä juuri sen vuoksi olemme pikkuhiljaa päätymässä siihen, että vietämme juhannuksen remontinkin uhalla omalla mökillämme – vaikka mökissä ei ole vielä keittiötä ja maalaushommat ovat kesken, niin sauna on käyttövalmiina, ruuat valmistuvat kätevästi grillissä ja tarpeen tullen kaupunkikotiin on sopivan lyhyt matka.

Olen viettänyt juhannusta myös joskus kaupungissa, ja siinäkin on oma taikansa. Kadut tyhjenevät ja autioituvat, kaikkialla on hiljaista ja rauhallista. Olemme kerran pitäneet puistojuhlat kaivarissa juhannusaattona, emmekä nähneet puistossa koko iltana ketään muita seurueemme lisäksi. Juhannus on hyvä aika ottaa kaupunki haltuun, käydä rauhassa niissä paikoissa jotka ovat normaaliviikonloppuina ruuhkaisia.

Kirjoitin aiemmin keväällä, että olen yksi uudistuvan Sokos Hotel Presidentin yhteistyöbloggaajista, ja teemani on juhannus. Sain tähän yhteistyöhön liittyen järjestää ystävilleni pienet juhannusjuhlat etukäteen Paola Suhosen suunnitelemassa juhannushuoneessa. Hotelli oli järjestänyt meille syötävää ja juotavaa ja minä pidin kavereilleni pienen kukkaseppele-workshopin. Ruuat saivat ylistystä jokaiselta mukanaolleelta ystävältäni, ja itsekin yhdyn ylistyskuoroon: meille oli katettu mitä herkullisin juhannuspöytä, johon kuului mm. taivaallista mustikkaohrattoa, peruna-retiisi-parsasalaattia, marinoitua tomaattisalaattia, suussasulavaa focacciaa, oliivitapenadea, mummokurkkuja ja iso marja-hedelmälautanen kaurakermavaahdon kera. Jos tällaista ruokaa saa Pressasta ihan arkenakin, niin tulen ilomielin milloin tahansa syömään!

Ilta kului tyttöjen kanssa rattoisasti ja nopeasti syömisen, seppeleaskartelun (ohje tulossa myöhemmin blogiin!) ja juttelun merkeissä. Huomasin ajattelevani, että eihän tällainen juhannus olisi yhtään hassumpi. Mukana ihanaa seuraa, tarjolla herkullista juhannusruokaa ja huoneessa perinteistä juhannustunnelmaa: tyynyliinassa seitsemän juhannusyrttiä ja ryijyssä jättimäinen sääski, jonka pistoa ei tarvitsisi kuitenkaan pelätä. Juhannusaaton iltana voisi ajaa seurasaareen kokkoa ihailemaan, sen jälkeen sujahtaa puhtaisiin hotellilakanoihin ja aamulla tilata huonepalvelusta aamiaisen sänkyyn. Mukana olisi sopivasti sekä perinteitä että moderneja mukavuuksia. Ehkä kokeilen tätä sitten, kun kyllästyn mökkielämään.

Vietätkö itse juhannusta maalla vai kaupungissa? Haluaisitko päästä yöpymään juhannushuoneessa? 
Päivitän seuraavat viikot Sokos Hotel Presidentin instagramia, ja siellä on menossa nyt tosi kiva kisa, jossa jakamalla oman kuva ihanasta juhannushetkestä voi voittaa kahden henkilön viikonloppuloman johonkin Sokos Hotelleista. Käy katsomassa tarkemmat säännöt ja ihailemassa juhannuskuviani: @sokoshotelpresidentti

Yhtä juhlaa

Viikko sitten juhlittiin pikkusiskoa. Kotikaupungissamme ei ole tapana erikseen kutsua ihmisiä juhliin, vaan ihmiset tsekkaavat lehdestä ylioppilaaksi valmistuneet ja kiertelevät sitten tuttujen juhlijoiden luona talosta taloon. On siis hankala tietää etukäteen, ketä juhliin tulee ja ovesta saattaa pöllähtää sisään kuka tahansa – entinen vuokranantaja, köksänopettaja tai naapurin perhe lapsineen. Viime lauantainakin pääsin siis vaihtamaan kuulumiset niin äitini työkavereiden kuin etäiseksi jääneiden sukulaisten kanssa, mutta parasta oli tietenkin nähdä omaa Oulussa asuvaa perhettä, jutella pitkästä aikaa kunnolla siskojen kanssa ja nauttia lapsuudenmaisemien idyllistä.

Teimme juhliin kaikki kakut ja makeat tarjottavat vegaanisina – ja toisin kuin olisi voinut olettaa, palaute  tarjoiluista oli pelkästään positiivista. Vieraat ihmettelivät moneen kertaan, miten niin hyvää on voitu tehdä ilman kananmunia ja maitotuotteita. Erikoista kyllä, sillä oman kokemukseni vegaaniset leipomukset saattavat olla jopa paremman makuisia kuin ne perinteiset. Ei kannata siis pelätä turhaan sitä v:llä alkavaa etuliitettä, vaan kokeilla ihan mielenkiinnostakin erilaisia ratkaisuja leivontaan!

Sitä täydellistä täytekakkua varten keilimme siskoni kanssa montaa erilaista vaihtoehtoa niin kakkupohjille kuin kuorrutteillekin, ja voittoisin kokonaisuus oli tällainen:

  • Aquafaba-kakkupohja, eli perinteinen täytekakkupohja jossa kananmunan tilalta on käytetty kikherneiden lientä ja täytteeksi ohjeen mansikkamousse
  • Kuorrutteeksi Kamomillan konditorian jämäkkä soijavispi
  • vegaaniset macaronit ja marengit näyttävät kauniilta mutta myös maistuvat marjaisan kakun päällä luvattoman hyviltä. Muutamat lapsivieraat taisivatkin suosia pelkästään näitä kakun päällisiä..
  • Jos pihalla kasvaa omenapuita tai syreenejä, niin kaupasta ostettavia syötäviä kukkia ei tarvita. Kakun päälle sopivat myös orvokit ja luonnosta helposti saatavat puna-ja valkoapilat.

Kesällä muuten tuntuu siltä, että elämä on kokoajan yhtä juhlaa – tällä viikolla on tiedossa yhdet kurkkubileet, yksi ihana vegaanipiknik, yhdet kesäjuhlat ja yhdet pre-juhannushipat. Ja aion ottaa ilon kaikista irti!

Snapchat – connecting people

Viime lauantaina lähipuistoon kokoontui joukko ihmisiä. Osa oli ennestään hyvin tai jotenkin tuttuja, osa tuntemattomia. Oli hyvää ruokaa, juomaa, kakkua ja kukkia. Sää ei varsinaisesti suosinut, mutta tunnelma oli sitäkin lämpimämpi ja hymy herkässä.

Latasin snapchatin aikoinaan Jennin suosituksesta, mutta en oikeastaan innostunut sovelluksesta kamalasti, edes silloinkaan kun snäppimeininki oli viime syksynä kuumimillaan. Latasin välillä jotain hassuja ujoja videoitani ja seurailin muiden aktiivisempien ystävieni juttuja. Vähitellen uskaltauduin ulos kuorestani ja siinä missä blogissa edelleen mietin joka sanaa pitkään, niin snäpissä osaan olla avoimempi, spontaanimpi ja tuoda muutenkin enemmän sitä ehkä vähän villimpää puolta minusta, mikä ei ehkä instagramista ja blogista ehkä välity. Snapchatissa on myös mahtavaa jotenkin välittömämpi vuorovaikutus, kommentteja ja palautetta annetaan herkemmin ja on ollut myös hauska huomata miten esimerkiksi vaikka vegaaniruokareseptit kiinnostaa niin monia ihan pelkästään screenshottien perusteella.

Parasta snäpissä ja somessa on kuitenkin ne kaikki ihanat tyypit, joihin olen niiden kautta saanut tutustua. Lauantain snäppikemujen jälkeen ihmettelin onnellisena moneen kertaan, miten näin hauskoja ja valloittavia ihmisiä onkin pelkkä yksi sovellus tuonut yhteen.

Yleensä mietin niin tarkasti, mitä kuvia blogiini jaan – nämä kuvat taas ovat nopeita ja spontaaneja räpsyjä. Ehkä juuri siksi halusinkin jakaa ne täälläkin, ehkä toisinaan voi päästää irti siitä että kaiken täytyisi olla niin harkittua. Mulle nämä kuvat ovat kuitenkin monella tapaa täydellisiä ja niistä tulee onnellinen fiilis koska pääosassa on kuitenkin ihania, hymyileviä ihmisiä, joiden kanssa vietin ehkä kevään hauskimman illan. Ja viettäisin muuten milloin tahansa uudestaan.

Kiitos kaikille jotka olitte mukana <3

@minnihei / @peetanenbest / @lindusius / @minttummm / @anttirita
@bilejussi / @jyysopeltonen / @pesojoonas / @elbemariini / @ninalinden
@mustarttu / @joonaslinkola / @jennipupulandia / @nastynapalm
@jarileo / @samulipehkonen / @vjandrei / @mieskettu
@kalenterikarju / @noorairene / @kaisujouppi