Hattaratyttö

Olen vahvasti sitä mieltä, että jokainen tarvitsee elämäänsä vähän vaaleanpunaista. Vähän hattaraa, ruusuja ja pastellinsävyisiä unelmia. Omistin varhaisteininä sydämenmuotoiset, vaaleanpunaiset aurinkolasit jotka olivat tietenkin enimmäkseen hauska vitsi, mutta toisaalta halusin myös tuoda niillä esille elämänkatsomustani: ei haittaa yhtään, jos maailmaa katselee toisinaan ruusunpunaisten lasien läpi. Rakkautta, hymyjä, iloa ja valoa voikin löytää yllättäen vähän joka puolelta, kun vain osaa katsoa oikein.

Tänään heräsin varhain hyvällä tuulella ja tunsin oloni keveäksi, joten halusin pukea jotain vaaleanpunaista. Sain ystäväni Artun kaveriksi Miloa ulkoiluttamaan ja nappasimme samalla asukuvat, joita ei olekaan blogissa näkynyt hetkeen. Lauloimme Eiran kaduilla jäätelökesää, hymyilimme vastaantulijoille ja suunnittelimme innokkaasti tulevan kesän juhlia, illanistujaisia ja reissuja. Kaikki hyvä ja ihana on nyt tässä ja samaan aikaan myös edessäpäin.

photos Mustarttu, edited by me

Varmoja kesän merkkejä

Talvi-iltaisin kiistellään siitä, että kumpi joutuu viemään koiran ulos, mutta nyt mennään joka ilta yhdessä. Talvella se iltaulkoilutus kestää viisi minuuttia, nyt kävelyt saattavat venähtää parituntisiksi, kun joka puolella on vain niin paljon kaunista katseltavaa.

Saatan ehdottaa miehelleni, että jos lähtisin mukaan juoksulenkille. Oikeasti.

Pyörä on koko ajan niin kovassa käytössä, ettei sitä enää jaksa viedä käytön päätteeksi pyörävarastoon, vaan sen jättää sisäpihan telineeseen.

Vaikka kotini on jo täynnä leikkokukkia, niin pysähdyn joka päivä kukkakaupan eteen ja mietin, mitä hankkisin seuraavaksi. Valikoimaa on niin ihanasti ja paljon juuri nyt – en meinaa saada pioneista tarpeekseni.


Löydän koirasta ensimmäisen punkin ja taas käydään jokakeväinen punkinkarkoituskeskustelu: punkkipanta, liuos, tabletti vai ei mitään? Punkkiuhasta huolimatta haaveilen omasta pihasta, ja sen puutteessa suunnittelen taloyhtiön sisäpihan sisustusta uusiksi. Mökkikuume ja toive omasta kesäpaikasta vain vahvistuvat, selailen oikotietä omenapuunkuvat silmillä. Onneksi talossa asuu myös järjen ääni, joka palauttaa haavelinnoissa elävän höperön aina välillä maanpinnalle.

Kesä on tosiaan täällä. Ja nautin joka hetkestä, vaikka nurkan takana odottaisivatkin kylmemmät säät ja vesisateet. Ruoho kasvaa silti ja puihin ilmestyvät lehdet, kesä se on kylmempikin kesä.

ps.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, mutta erityisesti omalleni, sille parhaimmalle ja rakkaimmalle.

Vegaaninen juustokakku äidille

vegaaninen juustokakku

Helsinkiin on tullut kesä. Ennen vappua satoi vielä lunta ja yhtäkkiä ulkona tarkenee jo kesämekossa. Edessä häämöttävä aurinkoinen viikonloppu näyttää sopivan mitä parhaiten äitienpäivän juhlistamiseen perheen kesken. Itse en tänäkään vuonna pääse viettämään äitienpäivää vanhempieni luokse, mutta jos pääsisin, niin tekisin äidilleni tällaisen vegaanisen juustokakun. Se on myös gluteeniton – vaikkei äitini juurikaan perusta vegaaniudesta, niin uskoisin että tästä kakusta hän kuitenkin pitäisi. Se on sopivan mehevä, maukas ja marjaisa, olematta kuitenkaan liian raskas.

Vegaanisen “juustokakun” reseptin löysin luottoblogistani, Chocochilistä. Kiilteen sijaan kuorrutin kakun marjoilla, hedelmillä ja syötävillä kukilla ja vaihdoin tavalliset digestivekeksit gluteenittomiin kekseihin. Soijatuorejuustoon ja soijajugurttiin pohjautuva kakku onnistui yli odotusten kaikilta muilta osilta, paitsi ulkonäkönsä puolesta, koska kakku halkeili päältä aika paljon. Toisaalta halkeamat oli helppo peittää marjoilla, joten harmitus epäonnistumisesta jäi pieneksi. Käytin itse suhteellisen pientä, ø 18 cm irtopohjavuokaa, mutta ehkä isommalla vuoalla halkeamien määrä vähenee?

vegaaninen juustokakkuvegaaninen juustokakku

Vegaaninen juustokakku (gluteeniton)

ø 18 cm irtopohjavuokaan

200 g gluteenittomia keksejä (esim. Semper kauradigestive)
0,5 dl margariinia (keiju)
1 dl soijamaitoa
1 pkt Tofutin maustamatonta soijatuorejuustoa
750g maustamatonta soijajugurttia tai esimerkiksi soijarahkaa
1 luomusitruunan raastettu kuori
puolikkaan sitruunan mehu
1,5 dl tomusokeria
3 rkl perunajauhoja
1 tl aitovaniljajauhetta


Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Murenna keksit, lisää joukkoon sula margariini ja soijamaito. Painele keksiseos irtopohjavuoan pohjalle. 

Notkista tuorejuusto haarukalla. Sekoita mukaan soijajugurtti, sitruunan kuori ja mehu. Lisää tomusokeri ja perunajauhot siivilän läpi seokseen, ja lisää lopuksi vielä aitovaniljajauhe.

Kaada täyte keksipohjan päälle ja paista kakkua ensin 175 asteessa 20 minuuttia, vähennä tämän jälkeen lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä toiset 20 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kunnolla,  koristele sitten marjoilla, hedelmillä ja kukilla.

vegaaninen juustokakku