iltakävelyllä


Hellesäillä ulkoilen mieluiten iltaisin. Ilma on vielä lämmin, mutta ei enää tukala. Ensin kävelen kaivopuistoon merenrantaan (en kyllästy varmasti koskaan auringonlaskun ihailuun, niin kliseinen asia kuin se onkin.) Käyn ehkä nopeasti pulahtamassa meressä, vesi on niin lämmintä. Mereltä kävelen Eiran läpi miettien, missä talossa asuisin mieluiten – joko siinä mikä on mielestäni kaunein tai sen minkä ikkunoista näkee sen kauneimman (tuo vaaleanpunainen on yksi suosikeistani).

Eiranpuistikossa yritän aina ottaa kuvan, joka tekisi oikeutta koko ihanalle puiston kukkaloistolle, mutta saan otettua vain yhden kelvollisen kuvan ruusuista. Kauniita nekin. Kävelen tehtaankatua pitkin kotiin, ja ajattelen taas, miten söpön värisiä Huvilakadun talot ovatkaan. Ja sitä, miten onnellinen on, että saa asua näin ihanassa paikassa, ihanalla alueella.


terveisiä

Heipä hei, pitkästä aikaa – luulen ja toivon että suurin osa teistä ei minun laillani ole viime viikkoina halunnut juurikaan viettää aikaa sisällä tietokoneella istuen. Minä olen reissannut puolitoista viikkoa Suomessa: ensiksi viikon hyvässä seurassa Lappeenrannan liepeillä, Saimaan rannalla ja sen jälkeen toisen reissun Kotkassa, Loviisassa ja hiukan Porvoossakin. Samalla porukalla kuin viime vuonna Ranskan, Espanjan ja Portugalin roadtripillä, hiukan pienemmässä mittakaavassa vain. Vedimme auton perässä vanhaa retro-vaunua joka tarjosi näillä keleillä myös varsin miellyttävän yöpymismahdollisuuden. Voin suositella kelle tahansa, sillä sen jälkeen omaa, joskin ei niin viileää asuntoakin arvostaa aika eri lailla.

Takana päin on ihania muistoja, huikeita hetkiä ja todella kauniita suomimaisemia, mutta jostain syystä hyvin vähän otettuja kuvia. Nämä kuva otettiin Loviisassa, Tamminiemen suloisen lomakeskuksen pihalla. Vanhoja huviloita, englatilaistyylinen puutarha ja vähän pysähtynyt tunnelma, kuin olisi hetken ollut jollain toisella aikakaudella.



kesäsyömisiä

Aamiaiseksi kulhollinen kirsikoita ja mansikoita mintulla höystettynä. Kotimaiset mansikat ovat ihan järjettömän hyviä juuri nyt.

Lounaaksi leipiä, johon tulee vuohenjuustoa (sellaista pehmeää, jota on helppo levittää), avokadoa ja päälle ripaus mustapippuria.

Välipalaksi monta siivua vesimelonia.

Illalliseksi pastaa – tomaattikastike syntyy pannulla salottisipulista, valkosipulista, oliiviöljystä, pienestä ripauksesta sokeria ja tuoreista, huoneenlämmössä pehmeäksi kypsytetyistä tomaateista. Mukaan ihanaa buffalomozzarellaa ja runaasti tuoretta basilikaa, jota kasvatan sisäpihalla pienessä ruukussa. (siellä kasvaa myös minttua, persiljaa, salaatinlehtiä ja jotain muutakin, naapurit ovat tuoneet ihanasti omia yrttejään sisäpihalle yhteiseksi iloksi).

Ruuan kuvaaminen on jostain syystä hirveän kivaa.