Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia

Tänä syksynä ruska on ollut mielestäni jotenkin poikkeuksellisen kaunis.

En osaa oikein edes kuvailla sitä ilon tunnetta, minkä nuo hehkuvat värit tuovat aiheuttavat. Puhelimeni kamera on täyttynyt oranssinvärisistä lehtikuvista, kub yritän epätoivoisesti saada talteen tämän hetken kestävän kauneuden. Kuvissa ruska ei kuitenkaan näytä juuri miltään, ja jossain vaiheessa luovutin: kuvaamisen sijaan aloinkin painamaan mieleeni sen, miltä tämä kaikki väriloisto ja kauneus tuntuu. Mitä ajattelin, kun pyöräilin keltaisena hehkuvan keskuspuiston läpi tai kahlasin Hesperianpuistossa vaahteranlehtien seassa? Millaisia tunteita herättää olohuoneeni ikkunasta näkyvä pihlaja syysasussaan? Yritän säilöä värien antaman energian ja ilon itseeni pitkän talven varalle. Kohta ikkunasta nimittäin tuijottaa pelkästään harmaus ja pimeys, ja silloin tarvitaankin voimakkaita mielikuvia ja värejä pirteänä pysymiseen.

Ruskan värit näkyvät syksyllä myös elämässäni muutenkin: vaatteissa, kodissa ja sisustuksessa. En vain voi sille mitään: sesonki tempaisee minut mukaansa. Kaivan kaapeista esille kaikki syksyn sävyt ja teen uusia asetelmia ikkunalaudoille, pöydille ja lipaston päälle. Tällä hetkellä kirkkaat ja värittömät lasit jäävät kaappiin, ja pöytään katetaan hehkuvia lasivärejä. Maljakoissa suosin juuri nyt kuparinväristä tai sinistä Ruutua, juomalaseissa aavikon tai merensinisen värisiä Kastehelmiä tai Kartio-laseja. Myös Nappula-kynttiläjalan jalallinen, sammaleenvihreä versio on ollut paljon esillä, samoin samanvärinen Leimu-valaisin. En meinaa saada väreistä millään tarpeekseni.

Yksi lempiesineistäni kotona on Oiva Toikan suunnittelema Anna-lintu, joka sopii mielestäni tämän kodin ja tämän sesongin tunnelmaan ja sävyihin täydellisesti. Saimme Iittalan brändilähettiläinä mahdollisuuden tilata yhden lasilinnun alkuvuodesta, ja minulle oli heti selvää, että haluaisin juuri Annan, juuri tätä uutta kotiani varten. Toukokuuhun saakka Anna oli laatikossaan – se oli juhlallinen hetki, kun sai asetella pitkään kestäneen remontin jälkeen tuon kauniin linnun vihdoin ikkunalaudalleni.

Kävimme kesällä Oiva Toikan taidetta-näyttelyssä Suomen lasimuseossa ja innostuin siellä entistä enemmänkin lasitaiteesta ja ehkä pieni keräilijä heräsi sisälläni. Minulla on tällä hetkellä kaksi lasilintua, Annan lisäksi tuo pieni sinisävyinen Kuukunen, ja nyt haaveilen että niillä olisi paljon enemmän. Ikkunalaudalle mahtuisi vielä vaikkapa pomeranssi Kuulas, sympaattinen Riihipöllö ja ehkä vielä kuparin värinen Tirri. Ehkä kymmenien vuosien päästä minullakin on oma lintulauta.

*Iittalan tuotteet saatu osana vuosiyhteistyötä