Tag Archives: flow

Elokuun odotetuin viikonloppu: FLOW

Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia


Flow-viikonloppu on ihan kohta täällä! Tuntuu, että kesä juuri alkoi, ja nyt kohta jo vietetään jäähyväisiä – perinteisesti itselleni Flow on ollut aina eräänlainen kesän loppu. Vaikka lämpimät säät ja hengailut ulkona jatkuisivat, niin joku kuitenkin muuttuu. Huolettomat kesäpäivät ovat takanapäin ja arki työkuvioineen on edessä. Flow’n viimeiseen festaripäivään sisältyy aina iso määrä haikeutta ja samaan aikaan kiitollisuutta menneestä, kaikesta ihanasta mitä on kuluneen kesän aikana saanut kokea.

Joka vuonna vakaa aikomukseni on ollut järjestää ihana Flow-etkobrunssi, mutta suunnittelmat ovat aina menneet mönkään, kun väsymys tai mukavuudenhalu ovat ohjanneetkin raflaan tai kaupan eineshyllylle. Tänä vuonna olen ottanut aikomukseni tosissaan: olen jo kutsunut vieraita sunnuntaille ja hankkinut jääkaappiin proseccoa ja croisanttipurkkeja. Uuden kotini sijainti on myös täydellinen Flow-etkoja ajatellen, sillä ensimmäistä kertaa asun myös oikeasti lähellä festarialuetta, kotini on kivenheiton päässä Suvilahdesta.


Brunssihaaveita lukuunottamatta lähden tänä kesänä Flow-tunnelmaan ilman suurempia odotuksia. En ole tsekannut säätiedotuksia, en suunnitellut asuja enkä kummemmin fiilistellyt etukäteen sinne tulevia artisteja. Ajattelin vain mennä paikalle ja ottaa vastaan kaiken mitä festari tuo mukanaan, ja nauttia kaikesta täysin rinnoin. Haluaisin toki nähdä mm. Tame Impalan, Seinabo Seyn ja Robynin, mutta jos joku keikka jääkin välistä sen vuoksi että olen backyardilla tanssimassa tai ruokakojulla herkuttelemassa, niin en jää harmittelemaan. Tällaisiin tapahtumiin liittää helposti liikaa paineita ja odotuksia, ja jos odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, jää viikonlopusta helposti vähän tylsä ja pettynyt olo. Siksi paras Flow-vinkkini on se, että unohda check-listat ja lähde liikkeelle avoimin mielin!


Yksi paikka josta minut kuitenkin varmasti Flow’ssa löytää, on Iittala Vintage Bar 
Tiivistämöllä. Iittala on kerännyt kokoon ison määrän vanhoja vintagelaseja, joista tarjoillaan nostalgisia klassikkodrinkkejä, kuten vodkaa,  vihreää päärynäteetä, seljankukkaa ja sitruunaa yhdistävä Ville Vallaton tai paahdetulla banaanilla ja inkiväärillä maustettu Ampiainen.

Vintagebaari liittyy Iittalan uuteen Iittala Vintage-palveluun. Nykyisin Iittala ottaa siis vastaan myymälöissään käytettyjä Iittalan ja Arabian astioita ja kierrättää ne eteenpäin uusiin koteihin. Astioista maksetaan hinnaston mukainen korvaus, jonka suuruus riippuu siitä, millaisessa kunnossa astia on ja haluaako korvauksen käteisenä vai lahjakorttina. Astiat hinnoitellaan yksinkertaisesti astiatyypin mukaan, joten vanhat ja arvokkaat harvinaisuudet kannattaa myydä edelleen kirpputorilla tai Tori.fi:ssä, mistä niistä voi saada korkeamman hinnan. Iittala Vintage tarjoaa upean mahdollisuuden kierrättää vanhat astiat, jotka ovat jääneet käyttämättä ja lahjakorttimahdollisuus auttaa hankkimaan uudet ja mielekkäämmät tilalle. Jatkossa Iittala-myymälöistä voi ostaa myös käytettyjä astioita, ihan mahtavaa! Tällaisen kierrätysideologian soisi leviävän laajalle.


Omalla Flow-brunssillani (jos se nyt toteutuu) tarjotaan tänä vuonna klassisia Bellineitä. Bellini yhdistää mehukkaat persikat ja raikkaan proseccon, ja mielestäni juoma on parhaimmillaan tarjoiltuna näistä laakeista Essence-lasimaljoista. Nopeimmillaan bellini voi syntyä valmiista persikkasoseesta, mutta tietenkin tuoreista persikoista itse väsätty sose on se paras.

Flow-brunssin Bellinit

2 persikkaa
1 rkl sitruunan mehua
ripaus sokeria
1 pullo proseccoa

Kuori persikat ja poista kivi ja kuoret. Soseuta hedelmäliha sileäksi soseeksi ja lisää joukkoon sitruunamehu ja sokeri. Jos haluat juomasta ihan sileän, voit siivilöidä soseen.

Kaada maljoihin n. 5 cl persikkasosetta ja 12 cl proseccoa. Halutessasi voit koristella drinkin pienellä persikankuoren siivulla tai rosmariinin oksalla.


Mitä sinä odotat eniten tämän vuoden Flow’lta?

Flow, olit ihana taas

Taas se meni ihan hujauksessa, tuo kesän päättäisviikonloppu. Flowsta on tullut itselleni jokavuotinen perinne – vaikkei historiani tämän maailman parhaan kaupunkifestarin kanssa olekaan vielä kovin pitkä, on välillemme ehtinyt muodostua vahva tunneside. Tämä taisi olla viides kertani Flowsssa. En siis kuulu siihen jengiin, joiden mielestä ennen (eli 10 vuotta sitten) kaikki oli flowssakin paremmin, vaan odotan joka vuosi juuri tätä festaria yhtä suurella innolla.

Kun olin Flow:ssa ensimmäistä kertaa elämässäni, ostin pelkän lauantailipun hetken mielijohteesta ja riensin festarialueelle innosta puhkuen kuoroleiripäivän päätteeksi. En tuntenut juuri ketään enkä tainnut tietää kuin yhden artistin. Silti festarin tunnelmassa se jokin sai tuntemaan olon kotoisaksi, tutuksi. Muistan miten hihkaisin siskolleni pääportilla: “suviseurat!”. Se ei ollut pilkkaa tai parjaamista, vaan alueella tuli tuolloin sama lämmin ja kotoinen tunne, minkä olin usein kokenut lapsena suviseurakentälle astuessani: paljon iloisia, hyväntuulisia ihmisiä, puuhakkeen tuoksu ja hyvä yleispöhinä. Ohjelma ja tarjoilut ovat toki hyvin erilaisia, mutta loppupeleissä tällaisissa suurtapahtumissa on kyse aina pohjiltaan samasta asiasta: siitä, että kokoonnutaan yhteen, nähdään ystäviä ja ehkä samanhenkisiä ihmisiä.


Nykyisin minun ei ole tarvinnut pelätä sitä, ettei Flowssa olisi ketään kenen kanssa hengata, sillä suurin osa Helsinkiläisistä ystävistäni tuntuu kokoontuvan suvilahteen viettämään kesän viimeistä viikonloppua vuodesta toiseen. Tuttuja naamoja tulee vastaan kokoajan ja kaikkien kanssa ei ehdi mitenkään jutella. Yksi asia on pysynyt samana muuten ihan sieltä ensimmäisestä Flow:sta asti: ystäväni Jenni oli se, jonka seuraan tuppauduin viisi vuotta sitten kun alueella ei ollut ketään muuta tuttua kasvoa ja edelleenkin hengaamme aina Flowssa yhdessä. Toivottavasti meillä on vielä monia yhteisiä festarivuosia edessä!

Tämän vuoden Flow oli ihana, taas.  Mun mielestä iso osa festaria on kaikki etukäteissuunnittelu ja parasta oli tehdä etukäteen sotasuunnitelmia niin etkoista kuin kuunneltavista keikoistakin ja tietenkin siitä, mitä laittaa päälle. Viikonloppuna unohdimme kuitenkin tarkat suunnitelmat ja antauduimme kirjaimellisesti flown (hehe) vietäväksi. Aika moni suunniteltu keikka jäi välistä, mutta niillä keikoilla joilla olimme, bailasimme kuin viimeistä päivää. Minut saattoi löytää myös Backyardilta tanssimasta villisti, Red Gardenista löhöilemässä säkkituoleilla tai ruokakojuilta pohtimassa sitä, mitä sitä söisi seuraavaksi. En jäänyt harmittelemaan missattuja keikkoja – sunnuntaina lähdin jo yhdeksän aikaan kotiin juomaan teetä ja nukkumaan, kun suurin osa festarikansasta vaelsi näkemään Kendric Lamarin. Maanantaina kiitin itseäni siitä.


Esiintyjistä tänä vuonna jäi mieleen erityisesti Alman ja Artic Monkeysin keikat. Ihanaa Bonoboakin fiilistelin hetken, mutta sitten joku muu juttu vei mukanaan. Ruokakojuilta parhaat arvosanat saavat Fat Ramenin kukkakaali-ramen (taivaallista!), Kimchi & The Chicken Gang-kojun Kimchi Classics-tofuannos (järkyttävän tulista, mutta ihanaa) ja Muchies by Matti Jämsenin veggis (eli vegemakkaraperunat, mutkatonta festariruokaa). On myös mahtavaa, että Flow on nykyään täysin hiilineutraali festivaali ja kaikki tapahtumasta syntyvä jäte kierrätetään tai uusiokäytetään. Tässä on hyvä esimerkki kaikille muillekin kesätapahtumille ja festareille.

Flow, olit ihana taas
Huomasin viikonlopun aikana, että kuvaan mieluiten ihmisiä ja haluan saada ystäväni mukaan kuviini. Ehkä näissä kuvissa tiivistyykin juuri se, mikä mielestäni on ihan parasta Flowssa: kaikki ihmiset ja se fiilis, kun eletään kesän viimeistä viikonloppua täysin rinnoin.

Kiitos Flow 2018 ja kiitos kaikki ihanat festariystävät! Toivottavasti nähdään ensi vuonna uudelleen.