Tag Archives: pihatyöt

Vienan puutarhassa: terassin muodonmuutos

“Terassin muodonmuutos” toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Tikkurilan ja  Asennemedian kanssa

terassin muodonmuutos

Hip hei, pihahommat uudessa kodissa on saatu vauhdilla käyntiin! Vaikka jouduinkin luopumaan unelmieni siirtolapuutarhasta, eivät piha-ja puutarhahommat suinkaan loppuneet siihen.

Lähtökohta tässä pihassa ei ollut minulle kovin inspiroiva: kuvailin tuttavilleni että “siellä on vain suuri ruskea terassi ja pieni pläntti nurmikkoa”. Nyt kun olen päässyt enemmän suunnittelemaan ja visioimaan tämän pihan tulevaisuutta, niin olen jo ihan eri fiiliksillä: tästähän saa vaikka millaisen paratiisin! Nyt suunnitelmissa on keittiöpuutarha, perennapenkit, omenapuun istutus ja terassin laitto autiosta lavasta kodikkaaksi kesäjuhlien keskipisteeksi. Innostuin tästä kaikesta niin paljon, että päätin perustaa pienen IG-videosarjan, jossa seurataan pihan edistymistä tulevan kevään ja kesän aikana. “Vienan puutarhassa” tarjoaa inspiraatiota ja vinkkejä pihan ja puutarhan laittoon ja taltioi kaikki mahdolliset kommellukset, mitä meillä mahdollisesti pihatöissä tapahtuu.

Vienan puutarhassa: terassin muodonmuutos

Päätimme aloittaa pihapuolen työt päivittämällä valtavan terassin uuteen uskoon. Se oli itsessään hyvässä kunnossa ja periaatteessa käyttövalmis, mutta sen ruskea väri ei ollut ehkä täysin meidän makuun. Terassi on materiaaliltaan ruskeaa kestopuuta ja sitä on huollettu säännöllisesti nimenomaan ruskealla terassiöljyllä: lähtökohtaisesti parhaan lopputuloksen saa aina, kun terassinöljyn sävvyn valitsee puun oman sävyn mukaan. Meillä oli kuitenkin haaveissa harmaa terassi ja päädyimme siksi rohkeasti Valtti Plus Terrace Oiliin kelonharmaa-sävyssä. Terassia öljytessä puun oma sävy vaikuttaa aina lopputulokseen ja siksi on aina hyvä tehdä ensiksi koesively. Me teimme siis alkuun pienen koeöljyämisen huomaamattomaan paikkaan ja koska jälki miellytti, ryhdyimme hommiin koko terassin osalta.

Valtti Plus Terrace Oilia löytyy kolmessa valmiissa sävyssä (musta, ruskea ja kelonharmaa), mutta jos valmiista sävyistä ei löydy mieleistä, voi valita myös Valtti Plus Wood Oilin. Homevialaura-blogissa tehtiin juuri onnistunut terassinmuodonmuutos sävytetyllä Valtti Plus Wood Oil -puuöljyllä, kannattaa käydä kurkkaamassa lopputulos Lauran blogista!  Sekä Valtti Plus Terrace Oil että Valtti Plus Wood Oil ovat juuri uudistuneet, ja tuotteiden biopohjaisuuden vuoksi ne kuormittavat nyt vähemmän ympäristöä.

Vienan puutarhassa: terassin muodonmuutos

Terassin öljyäminen on toimenpide, joka kannattaa tehdä puiselle terassille säännöllisesti. Jatkuvassa säärasituksessa olevat pinnat saattavat tarvita käsittelyä vuosittain – huoltokäsittely kannattaa tehdä, kun terassin pinta on kuivan ja haalistuneen näköinen. Öljyäminen on itsessään aika yksinkertaista puuhaa: terassi pestään ensiksi huolellisesti terassi- ja kalustepesulla, annetaan kuivua ja sen jälkeen öljytään. Tärkeää on muistaa pyyhkiä ylimääräinen öljy pois 15min öljyämisen jälkeen, jottei imeytymätön öljy hilseile pois. Tarkemmat ohjeet kaikkiin työvaiheisiin löytyy Tikkurilan sivuilta.

Samassa rytäkässä myös puutarhakalusteet saivat uutta väriä pintaan. Löysin joku aika sitten kirpputorilta tuollaisia mainioita taittotuoleja, jotka menevät varastossa pieneen tilaan ja tarjoavat kaivattuja lisäistuimia helposti silloin, kun pihajuhliin pölähtää vieraaksi isompikin joukko ystäviä. Tuolit olivat vähän ankeassa kunnossa ja ne taiottiin uuteen uskoon kevyellä hionnalla, pesulla ja Tikkurilan Patio Pihakalustemaalilla. Kolmelle tuolille löytyi kolme kauniin keväistä sävyä: herkkä vaaleanpunainen (Y319 Omenankukka), raikas vaaleanvihreä (V384 Kanaali) ja kaunis liila (J426 Syreeni). Tarkoitus on metsästää (ja maalata) noita tuoleja lisää ja nikkaroida tähän terassille vielä sellainen suuri pöytä, jonka ääreen mahtuisi viettämään kesäiltaa isollakin jengillä.



Entä lopputulos? Siitä tuli mielestäni ihana! Harmaa sävy sointuu hyvin yhteen vaaleankeltaisen talomme kanssa ja antaa myös hyvän pohjan kaikenlaiselle väri-iloittelulle terassilla niin kalusteiden kuin kukkaistutustenkin suhteen. Ruskea puu kuultaa hiukan harmaan öljyn alta, mutta ei kuitenkaan yhtään liikaa, lopputulos on yllättävän tasainen. Olemme varautuneet öljyämään terassia nyt vuosittain, jotta tämä toivottu sävy pysyy – toistaiseksi vaikuttaa oikein lupaavalta!

Näin tyylikästä terassia on helppo lähteä sisustamaan kotoisaksi kesäkeitaaksi – enää puuttuu vain ne kesäkelit! 

Puutarkausi 2020 – mikä onnistui, mikä meni pieleen

Viime viikonloppuna vietettiin mökkikauden jäähyväisiä jo perinteeksi muodostuneella villapaita & viiniä-teemalla. Vaikka ilta oli ihana ja sääkin sopivan leuto syyskuiseksi illaksi, niin pieni haikea ajatus valtasi jossain vaiheessa mielen: tässä istuskellaan ehkä viimeistä kertaa tälle vuodelle. Puutarhatyöt ja piipahdukset palstalla jatkuvat toki vielä lokakuulle asti, mutta koska alueen vessat on nyt suljettu ja säät kylmenevät jatkuvasti, täytyy tulevat yöpymiset tai istuskelut toteuttaa enemmän retkeilyhengessä. Päällimmäinen tunne mennyttä kautta ajatellessa on kuitenkin kiitollisuus: olipa taas ihana puutarhakesä! Monet kesän parhaista hetkistä koettiin juurikin palstalla.

Kauden päätös on myös jollain tapaa tilinteon hetki: miten onnistuin puutarhurina? Koska palstani ei ole täysin rehevöitynyt tai kauttaaltaan rikkaruohojen valtaama, onnistuin mielestäni kohtalaisesti. Onnistuimme läpi kesän pitämään puutarhan suhteellisen kivassa kunnossa, leikkasimme ruohon säännöllisesti ja kasvimaa ja kukkapenkit olivat jotenkuten rikkaruohoista vapaita. Hyötykasvien viljelyssä koettiin sekä ilon hetkiä että pettymyksiä, ja päätin summata ne kaikki tähän postaukseen. Missä siis onnistuimme, mikä meni pieleen? Ja mitä aion tehdä toisin seuraavana vuonna?


Kasvihuone: pettymyksiä ja yksi iloinen yllätys

Onnistuin viime vuonna kasvattamaan yllättävän runsaan tomaattisadon parista taimesta kasvilavassa, jonka päällä oli mini-lasikasvihuone. Tuo kyseinen minikasvihuone hajosi kuitenkin talvimyrskyjen aikaaan ja keväällä aloin haaveilla oikeasta kasvihuoneesta. Unelmieni kasvihuone olisi tehty itse vanhoista ikkunoista, mutta tällä kertaa järkevämmäksi ratkaisuksi osottautui puutarhamyymälästä hankittu valmisversio, jonka materiaalina oli lasin sijaan kestävä polykarbonaatti.

Kasvihuoneistutuksille oli paljon odotuksia: kylvin tomaatit itse siemenistä jo maaliskuussa ja samoin laitoin esikasvatukseen myös maissia. Viime vuoden perusteella olin itsevarma tomaattien suhteen, mutta sato jäikin harmillisen laihaksi. Syynä olivat todennäköisesti epätasainen kastelu ja liiallinen kuumuus. Osa taimista oli ehkä liian pienissä / huonoissa ruukuissa. Maissien kanssa epäonnistuminen kävi varmaan siinä, että ne joutuivat odottelemaan taimiruukuissaan sisällä ihan liian kauan: maissit pitäisi kylvää maahan / kasvihuoneeseen jo parin viikon esikasvatusajan jälkeen.

Iloinen onnistuminen tapahtui taas vesimelonin kanssa: ostin taimen valmiina puutarhamyymälästä ja istutin sen ruukkuun kasvihuoneeseen. Kun taimi alkoi kukkia, hoidin itse pölytyksen ja jäin innolla odottamaan tuloksia. Kun löysin ensimmäisen peukalonpään kokoisen melonivauvam kasvihuoneesta, taisin kiljahtaa ilosta! Loppupeleissä taimesta kehittyi vain yksi meloni, jonka kasvua tarkkailtiin hartaudella ja palleroa myös esiteltiin kaikille ystäville ylpeänä. Viime viikonloppuna vihdoin koitti se hetki, kun sato korjattiin ja meloni viipaloitiin juhlallisin menoin. Se oli herkullisin koskaan maistamani vesimeloni: aromikas, mehevä ja maukas. Kukapa olisi uskonut, että ensikertalaisella kävisi tällainen tuuri?

Suunnitelma ensi vuodelle: Tomaatit istutetaan tarpeeksi isoihin ruukkuihin joissa on kunnollinen altakastelusysteemi. Lisäksi kasvihuoneeseen pitää hankkia seinille lisävarjostusta, koska aurinko paistaa kasvihuoneeseen aamusta iltaan ja lämpötila kohoaa helteellä ihan liian korkealle. Maissit istutan ehkä suosiolla ulos, ja niiden tilalla aion kokeilla vaikka kesäkurpitsaa. Vesimelonia kasvatetaan ensi vuonna ehdottomasti uudestaan!


Avomaan parhaat: perunat, sipulit ja kurpitsat

Avomaalle istutin tänä vuonna perunaa, sipulia, retiisejä, punajuurta, porkkanaa, yrttejä, salaattia, papuja ja herneitä. Kaikki onnistuivat aika kivasti, paitsi herne – sama juttu kuin viime vuonna! Herneet eivät aluksi lähteneet itämään lainkaan, ja kun lähtivät, niin ne itivät todella hitaasti. En osaa sanoa mikä meni pieleen, mutta ensi vuonna aion yrittää taas uudestaan: ei se voi niin vaikeaa olla!

Varhaisperunaa tuli juuri sopivasti ja sitä söimme sipulin kera suurella nautinnolla läpi heinäkuun. Viime vuodesta viisastuneena laitoin kesäkurpitsantaimia maahan tänä vuonna vain kolme. Se oli fiksusti tehty, kesäkurpitsaa tuli juuri sopivasti omaan tarpeeseen, hiukan myös muille jaettavaksi. Viime vuonna meinasin hukkua kesäkurpitsasatoon. Retiisejä ja salaatteja laitoin taas liikaa, mutta punajuuria olisi voinut tulla enemmänkin. Ehkä viiden vuoden päästä opin suhteuttamaan viljelykset omiin tarpeisiin?

Suunnitelma ensi vuodelle: Perunaa voisi istuttaa paria eri lajiketta, esimerkiksi Timoa (mun oma lemppari) ja siikliä. Lisäksi olisi kiva laajentaa avomaan valikoimaa: kaalit, maa-artisokka ja valkosipuli ainakin kiinnostelevat.

Kaikkien aikojen marjasato

Jos tomaattisato jäi tänä vuonna laihaksi, niin marjasato ei jäänyt. Karviaisia tuli paljon, viinimarjoja tuli paljon ja vadelmia tuli ihan älyttömästi. Vadelman sadonkorjuuaikaan poimin parhaillaan 8 litraa yhden illan aikana. Vadelmat on ainoa puutarhan antimista jota olen säilönyt pakkaseen: jo nyt lämmittää ajatus siitä, miten talvella voin laittaa oman palstan vadelmia aamupuuron päälle. Istutin alkukesästä myös yhden mustaherukkapensaan ja se tuotti satoa n. 10 marjan verran – ehkä ensi vuonna jo enemmän?

Suunnitelmat ensi vuodelle: karviaiset on ihania tuoreena, mutta neljä pensasta on meidän tarpeisiin vähän liikaa. Yhden tai jopa kaksikin pensasta voisi poistaa ja hankkia niiden tilalle vaikka mustaherukkaa tai valkoherukkaa.


Kohtuullinen omenavuosi
Luojan kiitos, tämä vuosi ei ole ollut suuri omenavuosi. Viime syksynä olin hätää kärsimässä omenasadon kanssa, palstalla piti käydä käytännössä päivittäin poimimassa omenoita talteen. Tänä vuonna sato on ollut aika pieni, mutta silti varsin riittävä: olemme nauttineet omenamehusta, omenapaistoksista ja omenapiirakoista ja silti lahjoittaneet omppuja paljon myös ystäviemme iloksi.

Tämän vuoden murheenkryyni oli luumupuu: viime vuonna se tuotti älyttömästi herkullisia luumuja, tänä vuonna ei yhtäkään. Lisäksi puusta on kuollut puolet, enkä tiedä virkoaako puu enää eloon. Onko vinkkejä?

Iloinen yllätys oli taas kirsikkapuu, jonka istutin silloin kun hankin palstan, tasan kaksi vuotta sitten. Ajattelin, että satoa voisi odottaa aikaisintaan viiden vuoden päästä istutuksesta, mutta ensimmäiset kirsikat syötiinkin jo nyt! Oma kirsikkani on hapankirsikka, eli hedelmät olivat ihanan kirkkaanpunaisia ja sopivan kirpeitä.

Suunnitelmat ensi vuodelle: palstallani on kolme vanhaa omenapuuta, joista ainakin yksi on jo ehkä vähän liiankin vanha. Ensi vuonna voisi miettiä sen vanhimman leikkaamista ja samalla ehkä uuden nuoren puun istuttamista. Keväällä puille voi tehdä aika reippaan leikkauksen.

pst! Ensi kesän puutarhasuunnittelmien avuksi sain Satokausikalenterilta näppärän puutarhakalenterin, joka muistuttaa kuukausittain tehtävistä puutarhan töistä ja sisältää muutenkin rutkasti puutarhatietoutta ja inspiraatiota hyötykasviviljelijöille! Instagramissani on menossa parhaillaan arvonta*, jossa voi voittaa itselleen kyseisen puutarhakalenterin. (*ko. postaus on toteutettu yhteistyössä Satokausikalenterin kanssa).