Oi onnea, Helsingissäkin on oma kirsikkapuisto. Puisto on nuori ja puut vielä pieniä, mutta minulle se oli ihan tarpeeksi suuri, vaaleanpunainen ihmemaa. Lupaan tästä lähtien tehdä joka kevät retken kirsikankukkien keskelle, Roihuvuoreen tai jonnekin kauemmas.
Samujin pellavahameen voin vihdoin pukea ilman sukkahousuja silkkitopin ilman neuletakkia, hurraa! Alkukesä hellii auringollaan, nautitaan siitä.
Roihuvuoren kirsikkapuisto (lähellä myös Japanilainen puutarha)
Sahaajankatu 8, Helsinki
Ihania kuvia!! En ole tiennytkään tuollaisen kirsikkapuiston olemassaolosta. Olisipa ihana päästä käymään siellä!
Ihan tulee viime kevät ja Saksa mieleen!!
T yks kaihoisa entinen töölöstä
Kaunista!
Nina, Herttoniemen metroasemalta ei ole kovin pitkä matka tuohon, bussillakin varmaan voisi mennä. Oli kiva pieni puisto, ja siinä on japanilaistyylinen puutarhakin vieressä.
anonyymi, niin kyllä vähän tulee! Tosin silloin ei ollut näin lämmin 😉
Rillirouskunen, kiitos! 🙂
ja kerrankin sinäkin näytät melkein kirsikankukalta tavallisen horsma-lookin sijaan. Sirot linjat vaatteissa ja tyttömäiset, keveät kampaukset pukevat rujohkoa varttasi ja kasvojasi paljon paremmin, kuin nuo dissainit, joiden idean kyllä ymmärrän, mutta samalla on kiusallista havaita, mitä muodottomat kirppismekot tekevät ulkomuodollesi. sillä sitäkin kuitenkin kannattanee pohtia. eikä tyylistäsi edes tarvitse paljon tinkiä. tämän postauksen asu on niitä harvoja, jolloin mittasuhteet ja leikkaukset pukevat sinua (+ kampaus) eivätkä peitä kaikkea sitä, mitä varressasi on plussaa. kuitenkin, tämänkin hyvän kokonaisuuden pilaavat ballerinat, jotka lysäyttää olemuksen. jos kengät olisivat olleet sirot ja korolliset, olisin voinut jo hiukan kadehtia sinua. tiedän mistä puhun, koska itselläni on .. krhm… “selkeät kasvonpiirteet”, vaikka varsi onkin melko siro, mutta samoin kuin sinulla, jalka on aika iso. kannattaa oikeasti pohtia tällaisiakin asioita, jos tahtoo kehittää omaa tyyliä eteenpäin.
anonyymi, kiitos kommentistasi, tosin aika ikävää jos koet sen miltä kroppani näyttää jossain vaatteissa kiusallisena. Valitettavasti mulla ei ole aikeita “kehittää tyyliäni” sinua miellyttävään suuntaan vain sen vuoksi, että voisit kadehtia minua, sillä kadehtimisen kohteena oleminen ei mielestäni ole tavoittelemisen arvoista.
Käytetään kaikki sellaisia vaatteita joista pidämme ja joissa tunnemme olomme kauniiksi, ilman rajoittavia pukeutumissääntöjä, eikö vaan!