category: Helsinki

FLOW – elokuun odotetuin viikonloppu


Kaupallinen yhteistyö, Tikkurila

Hei pitkästä aikaa! Ei ollut tarkoitus häipyä täältä kymmeneksi päiväksi, mutta niin moni asia tuntui sanovan, että kaipaan pientä blogilomaa. MM. rakas työtoverini ja luotettavin apulaiseni, Nikon D800E-järjestelmäkamera tippui lattialle ja rampautui täysin työkyvyttämäksi. Tietokoneeni on ollut vähän ylikuormittunut kuvien määrästä ja toimii hitaasti, koska olen hukannut ulkoisen kovalevyni. Mutta nyt on löytynyt niin kovalevy kuin uusi kamerakin, ja on aika palata niin somen kuin muidenkin töiden pariin, aloittaa työarki. Sitä ennen on kuitenkin tiedossa elokuun paras viikonloppu, “kesän päättäjäiset”, festareiden kuningas, FLOW.

Flow-viikonloppu on yleensä se, jonka jälkeen lämpimät säät loppuvat ja viileät alkavat. Flowssa nautitaan täysillä, valvotaan myöhään ja eletään kesää täysin rinnoin, mutta sen jälkeen palataan töihin. Se on samaan aikaan parasta ja tietenkin tosi surullista. Toisaalta, syksykin on ihanaa aikaa, ja kesän jälkeen töiden aloittamine on aina jotenkin yhtä jännittäväää ja siistiä kuin lapsena kouluun meno takaisin 2kk jälkeen. Ja onneksi sitä työkauden alkua ja kesän loppua saa aina juhlistaa flowssa.


Tikkurila on yksi FLOW:n yhteistyökumppaneista, ja koska olen itsekin tehnyt pidempään Tikkurilan kanssa yhteistyötä, pääsin heidän kauttaan etukäteen jo eilen alueelle fiilistelemään ja seuraamaan festarin rakennustöitä. Alueelle on toteutettu paljon erilaisia teoksia ja rakennelmia Tikkurilan maaleilla. Ehkä hienoimmat jutut olivat Aalto-yliopiston opiskelijoiden toteuttama taideseinä sisääntulokäytävällä ja köpisläisen Graffiti-artistin HuskMitNavn:n työ skeittiparkin reunalla. Gold Area-alue oli myös toteutettu upeasti, paljon värejä ja itämaista tunnelmaa.


Täytyy kyllä sanoa, että vierailu alueella rakentamisvaiheessa avasi silmiäni vähän sen suhteen, miten paljon työtä yhden viikonlopun eteen tehdään. Ei pelkästään ne isojen telttojen ja kojujen rakentamiset, vaan kaikki ne pienet yksityiskohdat! Seinämaalaukset, kalusteet, pöydät, tuolit, valaisimet, baarit..Ei sitä ole tavisfestarivieraana tullut ajatelleeksi, että se paljon puhuttu FLOW-fiilis syntyy paljolti juuri huolellisesti suunnitellun ja kauniisti rakennetun alueen vuoksi. Nyt osaa taas entistä enemmän arvostaa sitä, että meillä on tällainen näin upeasti toteutettu kaupunkifestivaali, josta saadaan nauttia joka kesä.


En tänä vuonna odota erityisesti ketään artistia, mutta sitä enemmänkin bailuja uudella Front Yardilla, ruokakojujen vegaanitarjontaa, hyvää säätä ja ennenkaikkea sitä ihanaa ja ainutlaatuista festarifiilistä. Toivottavasti nähdään Flowssa!

Aamiaisella Helsingissä: Levain

Aamiaisella kodin ulkopuolella, pitkästä aikaa. Jonna kysyi aamupalaseuraksi ja ehdotin muutama kuukausi sitten avattua Levainia. Oikeastaan vähän hassua etten ole tullut käyneeksi siellä vielä, sillä paikka sijaitsee ihan huudeillani ja moni ystävä on hehkuttanut sitä useampaan otteeseen. Ihanasti sisustettu ja tunnelmaltaan vähän ranskalaishenkinen leipomo-kahvila sijaitsee Punavuoressa Kankurinkadulla, ja tarjoaa tuoreen leivän lisäksi niin aamiaista kuin lounastakin myöhäiseen iltapäivään saakka.

Levainissa oli mielestäni parasta ihana miljöö ja aamupäivän auringossa sijaitseva terassi, toiseksi parasta simppeli mutta varsin toimiva aamupala. Avokadoleivällä, smoothiella ja kauramaitoon tehdyllä cappucinolla ei voi oikein mennä pieleen, vähän jäi harmittamaan se, että paljon hehkutettu uunipuuro oli päässyt loppumaan. Seuraavaksi haluan testata Levainissa lounaan tai vaikkapa jotain drinkkilistalta, nyt kun paikka on korkattu niin on toivottavasti helppo mennä uudestaan vaikkapa vain leivänhakureissulle. Täällä kannattaa ehdottomasti piipahtaa jos pyörii punavuoren nurkilla!



Levain
Kankurinkatu 6
ma-pe 8-21, la 9-16

Idylli Suomenlinnassa


Onnea on omistaa ystäviä, joilla on koti keskellä kauneinta Helsinkiä, Suomenlinnassa. Muistan vieläkin, kun kävin elämäni ensimmäistä kertaa vuosia sitten Suokissa: oli lämmin kesäkuun alku, syreenit kukkivat ja kaikki oli saarella niin ihmeellistä että en voinut käsittää että tuollainen paikka on oikeasti olemassa. Myöhemmin melkein järkytyin, kun ymmärsin, että jotkut ihmiset myös ihan oikeasti saavat asua tuolla saarella – miten elämä muka voi olla niin epäreilua, että jotkut saavat asua kauniissa saaressa, kun suurin osa meistä tavan tallaajista viettää elämänsä tylsästi mantereella..

Onneksi saaressa saa mennä käymään niin usein kun haluaa. Siellä on aika usein vastassa ihana ja hymyilevä Dorit poikiensa ja suloisen Manda-mäyräkoiransa kanssa. Dorit keittää kahvit aina itsejauhamistaan tuoreista kahvipavuista ja ei sano koskaan ei, jos ehdotetaan lättykestejä. Suomenlinnan sisäpihoilta löytyy juuri sellainen idylli, jota rakastan – vanhat puutalot puiden varjossa, yhteisöllisyys naapureiden kesken, meren läheisyys ja rauhallinen tunnelma turisteista ja suokkivierailijoista huolimatta. Ehkä jonain päivänä kun kyllästyn Ullanlinnaan, pakkaan kamani ja muutan Doritille – kyllähän teille tällainen yksi reipas bloggaaja mahtuisi?


Jos suomenlinnaidylli, ihanasti sisustettu koti, suloinen mäykkytyttö ja elämänmakuiset jutut kiinnostavat, niiin kannattaa vierailla Doritin omassa blogissa.