category: inspiration

Koti valmistuu juhlakauteen

inspiration, koti ja sisustus, suomalainen design, yhteistyö, , ,

Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia

Kotini remontin viimeiset palaset ovat asettumassa paikalleen. Viime viikolla sain ystäväni avuksi kiinnittämään seinälle hyllyä, joka ehti odotella pahvilaatikossa lattialla kuukauden päivät. Nyt täällä olisi vihdoin valmista – pientä laittoa riittää varmaan niin kauan kuin täällä asun, mutta enää en voi sanoa, että remppa olisi kesken. Tärkeät esineet ja tavarat alkavat pikkuhiljaa löytää paikkansa, koti alkaa näyttää oikeasti kodilta ja vaikka itse sanonkin, aika ihanalta sellaiselta! Kaikki tuli valmiiksi juuri sopivasti ennen joulukautta, nyt voin alkaa valmistautua kunnolla loppuvuoden suurta juhlaa varten.



Marraskuu on vaikea kuukausi täällä pohjolassa. On pimeää, ei ole vielä lunta ja lokakuinen ruska on muuttunut harmaudeksi. Siksi juuri tähän aikaan vuodesta korostuu valon merkitys. Kun valoisan aika on lyhyt, pyrin päivisin liikkumaan ulkona niin paljon kuin mahdollista. Illalla taas sytyttelen kotiin valoja ja luon tunnelmaa kynttilöillä ja valaisimilla. Rakastan sitä, miten erilaiset valonlähteet luovat valoja ja varjoja kotiin. Iittalan syksyn uutuus, Virva-valaisin toimii päivisin kauniina lasitaide-esineenä ja iltaisin valojen syttyessä se luo upean tunnelman valonsäteillään. Jo klassikoksi muodostunut Leimu taas luo pehmeämmän valon. Yleisvalojen sytyttämiselle ei ole tarvetta, kun pienempiä tunnelmavaloja on ripoteltu sinne tänne.

Kotiin juhlan tuntua tuovat erilaiset kukat, kynttilät ja taide-esineet. Arkiset nuottipinot, laskut ja muut piilotetaan ovien taakse ja esille nostetaan kauneimmat kynttilänjalat, lasilinnut ja vaasit. Lintukokoelmani uusin tulokas on Oiva Toikan Kyyppari, yhdellä jalalla seisova arvokas herra, joka on nostettu nyt hyllylle näkyvälle paikalle pienen Kuukusen viereen. Uusi String-hylly tarjoaa muutenkin olohuoneessa herkullisen spotin vaihtuville asetelmille – mm. Lantern-lyhty, Kaasa ja Nappula pöytäkynttilänjalka vaihtelevat paikkaa pöydältä ikkunalaudalle, ikkunalaudalta sohvapöydälle ja sieltä taas hyllylle. Se mikä järjestys milloinkin miellyttää silmää, riippuu päivästä, valosta ja mielentilasta.

Millä tavoin sinä luot juhlan tuntua kotiisi?

Minun värini: vihreä

inspiration, koti ja sisustus, remontti, ystävät & perhe, ,

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila ja Asennemedia

Vihdoinkin yksi pitkäaikainen haaveeni, kokovihreä makuuhuone, on käynyt toteen. Makuuhuone maalattiin toki vihreällä sävyllä jo keväällä, mutta pitkään makkarin yleisolemusta rumensivat valkoiset vaatekaapin ovet metallinvärisillä kahvoillaan(ennen-kuvan voi käydä kurkkaamassa Instagram storyn puolelta tänään!). Olin ajatellut alunperin tuunata ja maalata ovet itse, mutta jossain vaiheessa tajusin, että maalipurkki odottaa kaapin nurkassa vielä vuodenkin päästä, ellen tilaa ammattilaista hoitamana työtä puolestani. Ja niinpä pari viikkoa sitten työpäiväni aikana kaapit olivat vaihtaneet väriä – minun tehtäväkseni jäi vain uusien vetimien kiinnitys. Nyt makuuhuoneeni on täydellisen harmoninen, kaappeja myöten.


Miksi juuri vihreä?

Vihreä on jo pitkään ollut lempivärini sisustuksessa. Se on luonnon ja terveyden väri. Se edustaa harmoniaa, uudistusta ja tasapainoa ja sen sanotaan myös lisäävän levollisuutta. Vihreän uskotaan myös lisäävän luovaa ajattelua ja keskittymiskykyä. Itse koen vihreän rauhoittavan ja luovan puhdasta, luonnollista tunnelmaa. Voisi luulla, että tummahko sävy pienentää pientä huonetta, mutta itseasiassa valkoisilla seinillä tuo huone näytti paljon pienemmältä kuin nyt, vihreä sävy tuo syvyyttä ja lämpöä pieneenkin tilaan. Nyt makuuhuoneeni on ihana pieni pesä, levollisuuden ja tasapainon tyyssija, jossa on helppo nukkua hyvin.

Vihreä tuo luonnon kaupunkikotiini. Se muistuttaa juuristani ja kertoo rakkaudestani kaikkea luonnossa kasvavaa kohtaan.

Mielestäni makuuhuoneeseeni on löytynyt tähän kotiin täydellinen harmahtavan vihreä sävy, Tikkurilan V444. Luonnonvalo saa sävystä parhaat puolet esille, oli päivä sitten kirkas ja aurinkoinen tai harmaan, kuten näitä kuvia ottaessani. Blogiania pidempään lukeneet tietävät, että mieltymys vihreisiin seiniin ei ole mikään uusi innostus: aiemmin olen maalannut seiniä mm. Nefriitillä ja vähän  tummemmalla Syvänteellä. En osaa enää kuvitella, että minulla olisi koti, jossa ei olisi vihreää seinää.

Jos olet kiinnostunut uudistamaan vanhat kaapinovesi, et tarvitse hommaan välttämättä ammattilaista, vaan työn voi hoitaa kuka tahansa kotimaalarikin. Kaapinoveni eivät olleet puuta, vaan maalattua MDF-levyä, ja siksi niitä tuunatessa on hyvä muistaa muutama asia. Oma kaapistoni maalaus toteutettiin seuraavanlaisesti:

1. Ensiksi poistettiin vanhat vetimet. Koska vanhoissa vetimissä oli kaksi kiinnityskohta ja uusissa vain yksi, toinen rei’istä kitattiin umpeen. Tähän tarvitsee siis kalustekittiä, lastan ja hienoa hiomapaperia.

2. Kaapin ovet voi maalata paikoillaan tai irrottaa ovista maalauksen ajaksi. Jos ovet maalataan paikoillaan, täytyy ympäristö suojata hyvin ja kaapit on hyvä tyhjentää varmuuden vuoksi.

3. Ennen varsinaista maalaamista ovet voi maalata Otex akva-tartuntapohjamaalilla. Se auttaa aikaansaamaan pysyvämmän lopputuloksen.

4. Lopuksi ovet maalattiin kahteen kertaan Helmi kalustemaalilla.

Mikä väri kertoo sinun tarinasi? Jaa instagramissa kuvasi tageilla #tarinaniväri ja #tikkurila_suomi, ja voit voittaa seinän maalauksen valitsemallasi Tunne Väri-sävyllä! Lisätietoja kilpailusta löydät täältä.

Hyvän mielen syystalkoot

inspiration, juhlat, puutarha, yhteistyö, , , ,

Kaupallinen yhteistyö: Somersby x Asennemedia

Olen haaveillut koko syksyn puutarhatalkoista. Ensisijaisesti varmaan siksi, että en ole oikein saanut itsekseni mökillä aikaiseksi mitään ja pihatöitä on paljon mukavampi tehdä porukalla kuin yksin. Toiseksi myös sen takia, että puutarhassa puuhastelu on yksi parhaista tavoista päästä irti arjen stressistä ja olen halunnut päästä jakamaan tämän kokemuksen myös ystävieni kanssa. Kolmanneksi siksi, että syystalkoot olisivat mitä parhain (teko)syy järjestää samalla kauden viimeiset puutarhajuhlat! Mökkikausi on valitettavasti ihan pian ohi, ja seuraavan kerran puutarhalle päästään istuskelemaan rennommissa merkeissä vasta ensi keväänä – siinäpä jo tarpeeksi syytä kokoontua vielä yhden kerran palstalle ennen talven saapumista.

Talkoojumalat kuulivat selvästi hartaimman toiveeni: oiva tilaisuus pihatalkoille järjestyikin viime viikolla, kun saimme ystäväni Artun kanssa mahdollisuuden järjestää pienen hyvän mielen tempauksen yhteistyössä Somersbyn kanssa. Olemme Artun kanssa toimineet tämän vuoden Somersbyn hyvän mielen lähettiläinä ja päässeet yhteistyön myötä toteuttamaan kivoja piristyksiä arkeen niin tutuille kuin tuntemattomillekin, ja tällä kertaa kutsuimme ystäviä valmiiseen herkkupöytään puutarhalle ja hoidimme talkoohengessä oman pihani lisäksi myös naapurinkin haravointihommat. Oli aika kutkuttavaa jättää tehtyjen töiden jälkeen pieni siideritervehdys naapurimökin portaille – miltäköhän itsestä tuntuisi, jos saapuisi mökille ja siellä olisi käynyt naapuri haravoimassa puolestani? Varmasti ihanalta.

Pihatalkoot olivat tärkeä muistutus itselleni siitä, että miten iso merkitys ystävillä ja pienilläkin pyyteettömillä avunteoilla on. Jo muutama lahjoitettu tunti omaa aikaa voi tehdä ison vaikutuksen toisen ihmisen elämään. Olen itse elänyt tämän syksyn ehkä tähänastisen elämäni hektisintä aikaa ja sen vuoksi normaalisti rentouttavista puutarhatöistäkin on tullut pakollinen paha, jopa pieni taakka. Siksi olenkin melkein liikuttunut kyyneliin ne kerrat, kun joku ystävistäni on tarjoutunut tulemaan avuksi puutarhalle ihan kysymättäkin – tietäisittepä miten iso merkitys on ollut pelkästään sillä, että tarjoaa apuaan! Siksi olen omien kiireittenikin keskellä yrittänyt kysyä ystäviltäni, jos he tarvitsevat jeesiä jossain, sillä hektisimmänkin viikon keskeltä löytyy aina vähän aikaa auttaa, jos vain haluaa.

Meillä oli ihana ja onnistunut talkoopäivä, saimme puutarhalla paljon aikaiseksi ja kaupan päälle myös hyvän mielen. Haravointien ja kaivuutöiden jälkeen pöytä katettiin koreaksi: oli lämmintä sienikeittoa, ihanaa oliivifocacciaa, punajuurileipää, tomaatteja ja burrataa.. ja tietysti korillinen Somersbytä, ei tarvinnut miettiä juomien loppumista kesken. Jos sormia ei olisi alkanut paleltamaan ja varpaita viluttamaan, olisi pihalla istuskellut mielellään vielä vaikka iltamyöhään saakka – jossain vaiheessa oli vain pakko myöntää, että kelit eivät enää salli tuntien ulkona istuskelua, ja siirryimme syömään palkintokakun sisätiloihin. Siinä se sitten oli, vuoden viimeiset ulkona istuskelut. Nyt on taas jotain, mitä odottaa!

Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholia ei saa kommentoida, kaikki muu keskustelu ja kommentointi on tervetullutta.