category: Milo

Talvi tuli

Koska en vietä tänä vuonna joulua Suomessa, olen antanut itselleni luvan aloittaa joulufiilistelyt niin ajoissa kuin vaan siltä tuntuu. Kun ensilumi satoi Helsinkiin, keitin glögiä, paistoin ensimmäiset joulutortut ja laitoin joululaulut soimaan (joululaulut alkavat töideni vuoksi yleensä joka vuosi jo lokakuussa, mutta se on täysin eri asia kun niitä alkaa itse kuunnella kotona ihan vapaaehtoisesti). Googlailin jopa tänään että mihin aikaan Helsingissä alkaa joulukuusimyynti ja petyin vähän, kun käsitin että vasta noin viikko ennen joulua. Haluaisin oikean kuusen tänne kotiin jo joulukuun alussa, löytyisiköhän mökkipihalta?

Perheemme pienin jäsen on rakastunut talveen ja lumeen, eikä välitä siitä, että se hankaloittaa elämäämme kokoajan – autolle ei löydä parkkipaikkaa, julkiset ovat myöhässä, kuraa ja vettä kulkeutuu kokoajan sisään ja ulkona täytyy pelätä kokoajan henkensä edestä katoilta tippuvaa lunta tai liukastumista. Tästäkin huolimatta juuri tällä hetkellä minunkin on helppo pitää talvesta, pimeys ei tunnu vielä ahdistavalta vaan tunnelmalliselta ja lumi näyttää kauniilta. Yleensä se kaamosmasennus iskeekin vasta tammi-tai helmikuussa, kun mieli on jo täynnä kevään odotusta, mutta ulkona jatkuu talvi ja pimeys. Siispä aion nauttia tästä nyt, kun siltä tuntuu ja liittyä vähän ärsyttäviin talven kauneuden ja ihanuuden hehkuttajiin. Onhan tämä nyt vain niin paljon parempaa kuin se harmaus ja loska!

Ihanaa viikonloppua!

Sinisiä unia


Yhteistyössä Asennemedia ja Finlayson

Nyt alkaa pikkuhiljaa olla käsillä se kausi, kun iltaisin jää paljon mielummin kotiin juomaan teetä kynttilänvalossa kuin vaikkapa lähtee ulos kavereiden kanssa. Pimeät ja viileät syysillat houkuttelevat  mukavuudenhaluisen nautiskelijan peiton alle kera hyvän kirjan tai lempparisarjan. Huomaan jo nyt, että unentarve on kasvanut siitä, mitä se oli vielä muutama viikko sitten – mitä pidempään pimeä aika kestää, sitä enemmän nukuttaa. Olen tietoisesti siis panostanut viime aikoina taas makuuhuoneen sisustukseen, koska siellä tulee vietettyä aikaa enemmän kuin aiemmin. Uusia viherkasveja ikkunalaudalle, tauluja seinällä, uudet lakanat.

Sain osana Asennemedian ja Finlaysonin yhteistyökampanjaa testiin ehkä kauneimmat lakanat jotka olen koskaan omistanut. Lakanat ovat osa uutta James Finlayson-mallistoa, joka on nimetty perinteikkään suomalaisen kodintekstiilivalmistajan perustajan mukaan. Finlayson on ikään kuin palannut juurilleen, 1800-luvun alkupuolelle, jolloin kertakäyttökulutuksesta ei tiedetty vielä mitään ja petivaatteetkin suunniteltiin kestämään kulutusta ja kovaa käyttöä. Vaikka inspiraatio Anna Ruohosen suunnittelemaan mallistoon tulee melkein kahdensadan vuoden takaa, niin se on silti juuri nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, sen takaavat laadukkaat materiaalit kuten pellava ja villa ja yksinkertaisen hillitty design.

Itseäni James Finlayson-malliston estetiikka viehättää kovasti. Kauniita, laadukkaita ja kestäviä kodintekstiileitä ei mielestäni voi olla liikaa. Pellava on materiaalina petivaatteissa ikisuosikkini: se tuntuu ihanalta ja näyttää kauniilta ryppyisenäkin. Makuuhuoneessani hallitsevat usein perusvärit kuten valkoinen ja harmaa, mutta tällä kertaa valitsin rohkeana tummansiniset Aino-pellavalakanat ja olen siitä iloinen. Sininen on aina ollut lempivärini ja olen usein haaveillut tummansinisestä seinästä makuuhuoneessa, vuokra-asuntoon sitä ei ole ollut vain mahdollista toteuttaa. Olen kuullut usein, että sininen on väri joka rauhoittaa mielen, tyynnyttää hermot ja tuo hyvän unen. Haluan itse saada suloisia sinisiä unia, kuten siinä lastenlaulussa, jossa Nukku-Matti vie siniseen maahan sinisellä autolla.

Petini on harvoin säntillisesti pedattu. Tiedän monien ihmisten toivovan makuuhuoneelta hotellimaista tunnelmaa, mutta itse pidän eniten huolettoman kotoisasta petauksesta. Joskus jos vaivaudun panostamaan petaukseen hiukan enemmän, niin yleensä se ei kestä kovin kauaa: taloudessamme elävä karvapallero nimeltä Milo nimittäin tykkää pöyhiä lakanoissa ja järjestellä niitä oman mielensä mukaan. Meillä on myös aika pieni ja vähän epämukava sohva, siksi sängyssä vietetään aika paljon aikaa, luetaan kirjoja, katsotaan sarjoja ja toisinaan syödään aamiaistakin. Oma unelmapetaukseni on siis rennon ryppyinen ja elämänmakuinen, toisilla suora ja säntillinen. Molemmin parempi, hyvät unet eivät ole kuitenkaan siitä petauksesta kiinni.

ps. Finlaysonin kisassa voit jakaa oman petauksesi instagramissa tai twitterissä hashtagilla #unelmapetaus ja voittaa 500e lahjakortin Finnairille. Lisätietoa kisasta täällä.

Suloinen joutilaisuus

Kesäloma on tehnyt tehtäväänsä. Huomaan päivien kuluvan ilman että saan mitään tähdellistä aikaiseksi, mutta en pode siitä huonoa omatuntoa. Vaikka puuhasteltavaa olisi paljon niin mökillä kuin kaupungissakin, niin välillä on ihan hyvä vain olla ja nauttia lomastaan. Joutilaisuus antaa myös tilaa spontaaniudelle – voi vastata aina kyllä, kun ystävä pyytää lounastreffeille, merenrantapiknikille tai vaikka Järvenpäähän (okei, tuo jälkimmäinen oli aika hullua.) Voi tehdä pyöräretkiä, kierrellä rauhassa lähialueen pikkuputiikkeja, harrastaa lähiömatkailua tai sitten vain jäädä kotiin katsomaan OITNB:ia. Uskon vakaasti, että kaiken tämän loikoilun jälkeen tartun syksyllä entistäkin energisempänä ja innokkaampana töihini.

Lomalla en jaksa olla pukeutumisen suhteen niin harkitsevainen. Saatan käyttää samaa asua useampana päivänä peräkkäin, valitsen aamuisin vaatteet puhtaasti fiiliksen mukaan. Suloisen joutilaisuuden olemukseen kuuluu mukavuudenhaluisuus: korkokengät, kiristävät tai yhtään epämukavat vaatteet eivät sovi. Kesän lempiuniformuuni kuuluvat Arelan ihanat Shiori-housut ja Lindexistä löytynyt off shoulder-pusero, samat vaatteet voisin laittaa tänäänkin. Väljät leikkaukset, hengittävät materiaalit, mukavat ja matalat kengät – ne ovat tämän tytön kesäasujen perusta.

pitsipaita Lindex / housut Arela / sandaalit vagabond / laukku Cos