category: yhteistyö

Kolme hyvää tekevää smoothiereseptiä

kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Verman

Muistatteko, kun smoothiet tulivat muotiin joskus tämän vuosikymmenen alussa? Sitä ennen oli puhuttu aina pirtelöistä. Ostin silloin ensimmäiset superfood-jauheeni ruohonjuuresta ja yritin juoda irvistelemällä ruskeanvärisiä terveyssmoothieita, koska ajattelin niiden tekevän minulle hyvää. Hyvää tekevään smoothiehen tuli tuolloin paljon salaattia tai mitä tahansa vihreää, ehkä hiukan marjoja tai hedelmiä ja tietenkin macaa, lucumaa ja muita ihmejauheita. Maitotuotteet tai makeutus olivat ehdottomasti kielletty, ja mitä terveellisemmän (=pahemman) makuinen smoothie oli, sitä parempi sen vaikutus oli.

Noista ajoista olen viisastunut jo jonkin verran ja ymmärtänyt, että elämä on liian lyhyt siihen, että joisi päivittäin jotain pahanmakuista. Smoothiet kuitenkin jäivät noilta ajoilta elämääni ja trendistä tuli vakiintunut juttu kahviloihin ja ruokakauppoihin. Erilaiset smoothiet ovat edelleen se päivän ateria, mihin on helppo lisätä kaikenlaista terveellistä ja saada päivän vitamiiniannos yhdestä lasista. Kun flunssa kolkuttelee ovella, lisään pirtelööni pakurikääpäuutetta, reilusti inkiväärtä ja tyrnimarjoja. Kun aamulla väsyttää, teen oikein raikkaan vihersmoothien ja kurnivalle mahalle välipalaksi kuitua ja jogurttia sisältävän marjasmoothien. Kun haluan herkutella, on lakusmoothien aika.

kolme hyvää tekevää smoothiereseptiä

Bioteekin Elinvoima-sarja sisältää viisi erilaista jauhemuotoista ravintolisää, joita voi helposti lisätä juurikin smoothien tai aamiaisjogurtin sekaan. Itselläni on niistä käytössä aktiivisesti kolme: viherjauhe, kuitu ja merilevä. Nykypäivänä ruoka on vähäkuituista ja ainakin itselläni kuitujen saanti ruuasta jää helposti liian vähäiseksi. Elinvoima kuitujauhe sisältää mm. kauralesettä, pellavaa ja hamppua ja on oikeasti sen verran hyvänmakuinen, että sitä voi lisätä vaikka pari ruokalusikallista suoraan veteen ja nauttia sellaisenaan. Merilevä on taas maistuu mielestäni ihan järkyttävälle, mutta vegaanille merilevävalmisteen käyttö on hyvin suositeltavaa jodin saannin takia. Onneksi päivän suositusannos on vain 1/4 tl ja esimerkiksi sitrussmoothieen sekoitettuna merileväjauhe ei maistu lainkaan.

Omat smoothiesuosikkini eivät sisällä koskaan kovin pitkää ainesosalistaa, enkä osaa oikein antaa kovin tarkkoja määriä ohjeisiin. Lisäilen aineksia vähän fiiliksen ja päivän mukaan, joskus tarvitsee enemmän makeutta, joskus ei ollenkaan. Näitä kolmea reseptiä käytän eniten, tosin raaka-aineet saattavat vaihdella paljonkin sen mukaan, mitä kaapista sattuu löytymään. Löytyykö täältä vielä muita, jotka edelleen juovat päivittäin smoothiensa?

Oikeasti hyvänmakuinen vihersmoothie

Kurkkua
Ananasta
Appelsiini
Kourallinen tuoretta minttua
1 rkl Elinvoima viherjauhetta
Vettä ja jäitä tarpeen mukaan

Tuhti marjasmoothie

2 dl suomalaisia pakastemarjoja
1 rkl tyrnimarjoja
0,5 dl soija-tai kaurajugurttia
1-2 rkl Elinvoima kuitua
kasvimaitoa tai vettä tarpeen mukaan

Trooppinen sitrussmoothie

Pakastettua mangoa
Ananasta
Puolikas banaani
Appelsiini
1 rkl sitruunamehua
1 tl inkivääriä
Vettä ja jäitä tarpeen mukaan

Kun olet sekoittanut ainekset tehosekoittimessa, lisää lopuksi 1/4 tl Elinvoima merilevää ja sekoita se smoothien joukkoon lusikalla.

Pääsiäisbrunssilla: italialaiset härkispyörykät tomaattikastikkeessa

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iittala

Päätin tänään järjestää pitkästä aikaa brunssin kotonani. Tänä keväänä harvat täysin vapaat viikonloput olen yleensä viettänyt Helsingin ulkopuolella, joten kotibrunsseille ei ole ollut montaa mahdollisuutta. Onneksi tuli pääsiäinen ja neljän päivän vapaat – loistavaa aikaa kutsua kylään ystäviä hyvän ruuan ääreen. Pitkästä aikaa inspiroiduin oikein kunnolla kokkailemaan, tällä kertaa valmiscroissantit ja eineskarjalanpiirakat jäivät kauppaan. Jälkiruoaksi ostin tietenkin tuokkosen mämmiä, ystäväni eivät sitä suostu syömään mutta itse nautin sitä mielelläni pienen annoksen kerran vuodessa, ihan vain pelkästään palautteeksi mieleen hiukan lapsuusmuistoja.



Pääsiäisen kunniaksi halusin tehdä jotain ruokaisampaa – vegenä on helppo keksiä brunssille monenlaisia raikkaita salaatteja, smoothieita ja makeita jälkkäreitä, mutta ruokaisampien brunssiruokien kanssa menee helposti sormi suuhun. Mieleni teki jotain yrttistä haudutettua pataa tai vastaavaa, ja siitä syntyi idea italiaistyyppisistä “liha”pyöryköistä tomaattikastikkeessa. Jauhelihan tilalta reseptiin käytin härkistä, uskoisin nyhtökauran käyvän tähän aivan yhtä lailla. Yleensä näihin pyörykkäresepteihin tulee kananmunaa, mutta oli hyvä huomata että härkispullat pysyivät ihan loistavasti kasassa ilman sitäkin. Lopputuloksena oli ihanan maukkaat ja mehevät pullat, jotka tarjosin brunssivieraille tuoreen ciabatta-leivän kanssa.

Uusi paistinpannuni on nostanut kovasti motivaatiotani ruuanlaittoon viime aikoina – Björn Dahlströmin suunnittelema Tools-sarjan paistinpannu sopii näiden pyöryköiden valmistukseen hyvin, sillä se on myös uuninkestävä. On vain hyvä muistaa että uunissa tuo kahva kuumuu aikamoisesti, joten patalappu on välttämätön ettet polta sormiasi!  Rakastan tällaisia arjen välttämättömyystuotteita, jotka ovat sekä toimivia että kauniita. Iso osa ruuanlaittovälineistäni on monen vuoden takaa ja jo varsin kulahtaneita, haluaisin pikkuhiljaa korvata parhaat päivänsä nähneet padat ja pannut näillä Tools-sarjan tyylikkäämmillä versioilla.



italialaiset härkispyörykät

Italialaiset härkispyörykät tomaattikastikkeessa

Härkispyörykät:

1 ptk härkistä (myös nyhtökaura käy)
1-2 viipaletta vaaleaa leipää (käytin ciabattaa)
1 dl kasvislientä
0,5 dl vegaanista parmesania (valinnainen)
1 valkosipulinkynsi
1 tl rosmariinia
3 rkl silputtua tuoretta persiljaa
2 tl silputtua tuoretta basilikaa
1 tl suolaa
ripaus mustapippuria

Kastike:

1 sipuli
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl tomaattipyrettä
400g tomaattimurskaa
0,5 dl vettä
0,5 tl sokeria
ripaus suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Poista leivistä kuoret, paloittele ne ja laita kasvisliemeen turpoamaan. Murskaa valkosipuli ja silppua yrtit. Sekoita yrtit, mausteet, raastettu parmesan, valkosipuli, härkis ja pehmenneet leipäpalat tasaiseksi taikinaksi.

Kuullota sipulia kastiketta varten oliiviöljyssä pannulla. Lisää tomaattipyre, tomaattimurska, vesi ja mausteet ja anna hautua hetki. Muotoile härkistaikinasta reilun kokoisia pullia n. 8-10 kpl ja paista nopeasti toisella pannulla öljyssä. Kaada tomaattikastike pyöryköiden päälle ja kypsennä pullia ja soosia uunissa n. 10 minuutin ajan. Anna jäähtyä hetken ja tarjoile esim. ruualla spagetin tai brunssilla tuoreen ciabattan kanssa.

Kuvissa näkyvät Iittalan astiat saatu osana vuosiyhteistyötä.

Boheemielämää

Kaupallinen yhteistyö, Les Dauphins & Asennemedia

Lempioopperani on aina ollut Puccinin La bohème, boheemielämää. Romanttisissa kuvitelmissani olen oopperan päähenkilö Mimi, joka asuu Pariisissa kattojen yllä ullakkohuoneessa, ompelee työkseen silkkikukkia ja unelmoi keväästä. Mimin kanssa samassa talossa asuu joukko nuoria taiteilijamiehiä, jotka elävät taiteelle ja uskovat myös elävänsä taiteesta – tosin yksi kaveruksista joutuu polttamaan käsikirjoituksensa takassa, kun polttopuihin ei ole varaa. Oopperan juoni perustuu Henri Murgerin samannimiseen kirjaan, joka yleisti oikeastaan koko boheemiuden käsitteen; boheemilla tarkoitettiin 1800-luvulla Ranskassa yleensä kirjailijoita tai taiteilijoita, jotka viettävät erikoista ja epäsäännöllistä elämää.

boheemielämää

Välillä tuntuu, että elämäni on erikoista boheemielämää, sillä minä ja iso osa ystävistäni työskentelee luovalla alalla, omaa epäsäännölliset työajat ja usein aika tavanomaisesta poikkeavan työnkuvankin. Moni on valinnut työnsä intohimonsa perusteella, vaikka se on tarkoittanut säännöllisestä palkasta ja varmuudesta luopumista. Illat ja viikonloput saattavat usein kulua töiden parissa, mutta toisaalta arkisinkin voi olla aikaa spontaaneille illanistujaisille ja maailmanparannushetkille. Nykypäivän yltäkylläisyydessä ja etuoikeutettuina länsimaalaisina on tietenkin vähän hassua verrata meininkiämme 1800-luvun taiteilijoiden oloihin tai todelliseen boheemiuteen, johon kuuluu myös köyhyyden ihannointi ja kaupallisuuden vastustaminen – mutta aina voi vähän romantisoida pilke silmäkulmassa, yhdistävinä tekijöinä on kuitenkin rakkaus estetiikkaa ja taiteita kohtaan, halu tehdä maailmaa hiukan paremmaksi paikaksi, unohtamatta kuitenkaan elämästä nauttimista.


Itselleni on aina ollut luontevaa kutsua ystäviä kotiini, huolimatta siitä, olenko ehtinyt siivota, leipoa tai valmistautua mitenkään vieraita varten. Jos keittiö sattuu olemaan kaaoksen vallassa vieraiden saapuessa, niin tarjoilu siirretään olohuoneeseen ja ystävät saavat valita paikkansa rennosti sohvalta, lattialta tai sängyltä. Eilen pyysin lyhyellä varoitusajalla muutamaa ystävääni kylään, ja huomasin että “maistuisiko tänään lasi roseeta? Kippistellään auringolle ja lähestyvälle kesälle!”-viestistä on hankala kieltäytyä, vaikka kyseessä olisikin tiistai-ilta ja seuraavana päivänä mahdollisti rankkoja työvelvollisuuksia tiedossa itse kullakin. Spontaanius on toisinaan parasta.


Eilisen spontaanien illanistujaisten pääosaa näytteli Les Dauphinsin raikas luomurosee, joka on täydellinen valinta boheemeihin maailmanparannusiltoihin. Rhonen alueelta tuleva, juuri Suomeen rantautunut kepeä uutuusviini tuo mieleen lähestyvän kesän ja kirsikankukat Pariisissa. Pullo tätä, kimppu kukkia, vadillinen hedelmiä ja marjoja – ja voilà! Ranskalaishenkinen ilta on katettu.



Valviran ohjeistuksen mukaan alkoholia koskevat kommentit on poistettava, muut kommentit tervetulleita!

Photos: Mustarttu & Me