category: ystävät & perhe

Kukaan ei pärjää yksin

pohdintaa, yhteistyö, ystävät & perhe, ,

Kaupallinen yhteistyö: Kulta Katriina ja Asennemedia

Olin viime viikolla vieraana Kahvihetkiä Vallilan Paahtimolla-podcastissa, jossa juttelimme Mikko Toiviaisen eli Kalenterikarjun kanssa yksinäisyydestä. Käy kuuntelemassa jakso täältä!


Olen onnellisessa asemassa: minulla on iso perhe, laaja ystäväpiiri ja paljon upeita ihmisiä elämässäni, enkä ole joutunut kokemaan juurikaan konkreettista yksinäisyyttä. Mutta vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä ja monia, joiden puoleen kääntyä hädän hetkellä, voi yksinäisyyden tunne iskeä joskus yllättävän vahvana sosiaalisillekin tyypeille. Minulle yksinäisyys tarkoittaa usein juurikin ulkopuolisuuden tunnetta ja sitä, kun tuntuu ettei kukaan ympärillä olevistani ymmärrä tai pysty auttamaan minua juuri minun omissa ongelmissani. Jostain syvällä on niin vahva yksin pärjäämisen tarve, ettei usein edes uskalla puhua läheisille siitä, miten paljon epävarmuutta kokeekaan. On helppo puhua siitä miten menee hyvin tai miten on kiirettä, mutta omia heikkouksia on jostain syystä aina vaikea näyttää – pitäisi aina näyttää ulospäin että yksinkin pärjää ihan loistavasti. Kun ystävät ja tutut ovat tämän syksyn aikana kyselleet miten voin, olen aina kokenut tarpeelliseksi vakuutella sitä, että työmäärästä huolimatta kaikki on tosi hyvin, kyllä tässä selvitään.

Joku aika sitten tulin kotiin perjantai-iltana rankan ja väsyttävän työpäivän päätteeksi. Koti oli sotkuinen, edessä ei ollut vapaailtaa vaan kasa tekemättömiä töitä ja deadlineja. Olin nukkunut koko viikon huonosti ja koko viikko oli ollut hyvin rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ajattelin ensin hoitavani siivouksen pois alta, jotta voisin aloittaa kirjoitustyöt hyvällä fiiliksellä siistissä kodissa, mutta tavaroita lattialta poimiessani sain yhtäkkiä vain henkisen hermoromahduksen. Väsytti, itketti ja tuntui että olen niin yksin kaikkien ongelmieni kanssa, kun voi vain ihminen olla. Sängyn pohjalta laitoin siskolleni viestiä, että mitä tehdä, jos ei vaan enään jaksa ja pian sisko soitti huolestuneena takaisin, ja kysyi miten menee. Jostain syystä aloitin puhelun rennosti vanhalla meiningillä “ei tässä mitään, ihan hyvin”, mutta sitten joku suojaus petti ja aloin itkien kertoa väsymyksestäni.

Sisko kuunteli rauhallisesti avautumistani ja ehdotti sitten, etten tekisi enää sinä iltana mitään, vaan keskittyisin lepoon ja nukkumiseen. Hän lupasi tulla seuraavana päivänä kylään auttamaan siivouksessa ja voisimme hoitaa muutkin työt yhdessä. Tuossa hetkessä pelkästään se, että joku tarjoutui auttamaan, tuntui älyttömän tärkeältä ja hyvältä! Pohdimme myöhemmin yhdessä, miksi meillä on niin usein niin vahva tarve pärjätä yksin, vaikka apua olisi helposti tarjolla – sitä tarvitsee ainoastaan vain pyytää. Itsekin autan kaikkia ystäviäni enemmän kuin mielelläni omien rajojeni puitteissa niin hyvin kun voin, miksi siis itse niin usein ajattelen, etten halua vaivata ketään minun murheillani? Me olemme täällä oikeastaan vain toisiamme varten.



Kulta Katriina haluaa myös taistella yksinäisyyttä vastaan ja kannustaa kutsumaan ystäviä kylään #kutsukaverikahville – haasteen merkeissä. Pimeästä ja synkästä talvesta ei kannata edes yrittää selvitä yksin, vaan kannattaa rohkeasti pyytää ystäviltä henkistä tukea tai ihan konkreettistakin apua, silloin kun sitä tarvitsee. Jo pelkästään ongelmista puhuminenkin auttaa solmutilanteissa ja ajatusten jakaminen ystävän kanssa saa mielen usein kirkastumaan. Siksi haastan teidät kaikki vielä tämän vuoden aikana kutsumaan ystävänne kahville – kotiin, kahvilaan tai vaikkapa kävelylle take away-kahvin kera. Torjutaan yhdessä yksinäisyyttä!

Varaslähtö joulukauteen

koti ja sisustus, lifestyle, ruoka, yhteistyö, ystävät & perhe, ,

Kaupallinen yhteistyö: IKEA & Asennemedia

Kaiken marraskuun harmauden, kiireen ja hässäkän keskellä yksi asia lämmittää mieltä: lähestyvä joulu. Kun joulutuotteet saapuvat lokakuussa kauppoihin, yleensä saatan hymähdellä ääneen että “nytkö jo”, mutta tosiassa joku siellä sisällä läikähtää. Joulu saa aikaan lämpimiä tunteita, koska siihen liittyy niin paljon ihania mielikuvia ja asioita. Joulu tarkoittaa itselleni lepohetkeä rankan työsyksyn jälkeen (lue = hermolomaa), yhdessäoloa perheen kanssa ja toivottavasti myös henkeänsalpaavan kauniita hetkiä pohjoisen talvimaisemissa. Joulu on aina ollut itselleni rauhoittumisen ja läsnäolon aikaa, ja niitä jos jotain olen viime aikoina elämääni kaivannut.

Kutsuin viime viikolla Sinin ja Miren luokseni ottamaan pientä varaslähtöä joulukauteen: houkuttelin heidät paikalle riisipuurolla, pipareilla, glögillä ja kranssityöpajalla. Sateinen sunnuntai muuttui nopeasti tunnelmalliseksi jouluhetkeksi, kun glögit ja puurot laitettiin tulille, kynttilät palamaan ja joululaulut soimaan. Piparitalon rakentuessa mielen täytti sellainen tuttu, lämmin tunne: sieltä se loppuvuoden valoisin juhla taas pian tulee. Voin kertoa, että tällä joulutusmetodilla arkihuolet tosiaan hävisivät hetkeksi kokonaan, mihin siis kukaan tarvitsee meditointia, kun murheett unohtuvat joulutunnelmoinnillakin?



Ihanan iltapäivän oheistuotteena syntyi myös kauniita kransseja. Kuvan kranssi on tehty IKEA:n VINTERFEST-kranssikehikosta

Joulu ei kuitenkaan aina kaikille tarkoita pelkästään leppoisaa yhdessäoloa ja huolettomuutta. Paineet tarkasti siivotusta kodista, täydellisesti katetusta joulupöydästä ja kekseliäistä lahjoista tuovat helposti mukanaan pelkkää stressiä ja ahdistusta. Joulun perimmäinen tarkoitus on mielestäni kuitenkin päästää irti täydellisyyden tavoittelusta ja keskittyä enemmän aidosti merkityksellisiin asioihin, kuten läheisten kanssa vietettyyn aikaan. Tunnelmoida voi, vaikkei piparitaikinaa olisikaan tehty itse.

Piparkakuista puheenollen: en syö niitä kovin usein, mutta kun syön, niiden on ehdottomasti oltava sellaisia ohuen ohuita. Sellaisia kuten VINTERSAGA Ginger Thins-piparit ovat: rapeita ja oikeasti ohuita. ja  Piparit syödään tietenkin sinihomejuustotahnan ja hillon kera, joskus myös sellaisenaan. IKEA:n VINTERSAGA-sarjan jouluiset herkut ovat muutenkin ihanan vaivaton ratkaisu kaikille jouluihmisille – valmiit sahramipullat, suklaat ja toffeet tuovat joulun kiireen ja kaaoksenkin keskelle ilman suurempaa stressaamista. On ihanaa, kun piparitalon on joku toinen paistanut puolestasi ja saat itse keskittyä vain kokoamiseen ja koristeluun. Kerrottakoon myös tällaisena julkisena salaisuutena, että IKEA:n glögi on mielestäni parasta glögiä mitä kaupoista saa – olen jo monena vuotena hamstrannut sitä kotiini useita pulloja jo hyvissä ajoin ennen joulua.


Joko sinä olet aloittanut joulutunnelmoinnin?

Minun värini: vihreä

inspiration, koti ja sisustus, remontti, ystävät & perhe, ,

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila ja Asennemedia

Vihdoinkin yksi pitkäaikainen haaveeni, kokovihreä makuuhuone, on käynyt toteen. Makuuhuone maalattiin toki vihreällä sävyllä jo keväällä, mutta pitkään makkarin yleisolemusta rumensivat valkoiset vaatekaapin ovet metallinvärisillä kahvoillaan(ennen-kuvan voi käydä kurkkaamassa Instagram storyn puolelta tänään!). Olin ajatellut alunperin tuunata ja maalata ovet itse, mutta jossain vaiheessa tajusin, että maalipurkki odottaa kaapin nurkassa vielä vuodenkin päästä, ellen tilaa ammattilaista hoitamana työtä puolestani. Ja niinpä pari viikkoa sitten työpäiväni aikana kaapit olivat vaihtaneet väriä – minun tehtäväkseni jäi vain uusien vetimien kiinnitys. Nyt makuuhuoneeni on täydellisen harmoninen, kaappeja myöten.


Miksi juuri vihreä?

Vihreä on jo pitkään ollut lempivärini sisustuksessa. Se on luonnon ja terveyden väri. Se edustaa harmoniaa, uudistusta ja tasapainoa ja sen sanotaan myös lisäävän levollisuutta. Vihreän uskotaan myös lisäävän luovaa ajattelua ja keskittymiskykyä. Itse koen vihreän rauhoittavan ja luovan puhdasta, luonnollista tunnelmaa. Voisi luulla, että tummahko sävy pienentää pientä huonetta, mutta itseasiassa valkoisilla seinillä tuo huone näytti paljon pienemmältä kuin nyt, vihreä sävy tuo syvyyttä ja lämpöä pieneenkin tilaan. Nyt makuuhuoneeni on ihana pieni pesä, levollisuuden ja tasapainon tyyssija, jossa on helppo nukkua hyvin.

Vihreä tuo luonnon kaupunkikotiini. Se muistuttaa juuristani ja kertoo rakkaudestani kaikkea luonnossa kasvavaa kohtaan.

Mielestäni makuuhuoneeseeni on löytynyt tähän kotiin täydellinen harmahtavan vihreä sävy, Tikkurilan V444. Luonnonvalo saa sävystä parhaat puolet esille, oli päivä sitten kirkas ja aurinkoinen tai harmaan, kuten näitä kuvia ottaessani. Blogiania pidempään lukeneet tietävät, että mieltymys vihreisiin seiniin ei ole mikään uusi innostus: aiemmin olen maalannut seiniä mm. Nefriitillä ja vähän  tummemmalla Syvänteellä. En osaa enää kuvitella, että minulla olisi koti, jossa ei olisi vihreää seinää.

Jos olet kiinnostunut uudistamaan vanhat kaapinovesi, et tarvitse hommaan välttämättä ammattilaista, vaan työn voi hoitaa kuka tahansa kotimaalarikin. Kaapinoveni eivät olleet puuta, vaan maalattua MDF-levyä, ja siksi niitä tuunatessa on hyvä muistaa muutama asia. Oma kaapistoni maalaus toteutettiin seuraavanlaisesti:

1. Ensiksi poistettiin vanhat vetimet. Koska vanhoissa vetimissä oli kaksi kiinnityskohta ja uusissa vain yksi, toinen rei’istä kitattiin umpeen. Tähän tarvitsee siis kalustekittiä, lastan ja hienoa hiomapaperia.

2. Kaapin ovet voi maalata paikoillaan tai irrottaa ovista maalauksen ajaksi. Jos ovet maalataan paikoillaan, täytyy ympäristö suojata hyvin ja kaapit on hyvä tyhjentää varmuuden vuoksi.

3. Ennen varsinaista maalaamista ovet voi maalata Otex akva-tartuntapohjamaalilla. Se auttaa aikaansaamaan pysyvämmän lopputuloksen.

4. Lopuksi ovet maalattiin kahteen kertaan Helmi kalustemaalilla.

Mikä väri kertoo sinun tarinasi? Jaa instagramissa kuvasi tageilla #tarinaniväri ja #tikkurila_suomi, ja voit voittaa seinän maalauksen valitsemallasi Tunne Väri-sävyllä! Lisätietoja kilpailusta löydät täältä.