Vietin viikonlopun Oulussa työreissulla. Viikonloppu oli täynnä ohjelmaa ja menin joka ilta aina superväsyneenä nukkumaan, mutta uni ei vaan tullut. Jostain syystä aina toisinaan vieraassa paikassa nukahtaminen ja nukkuminen on älyttömän hankalaa. Kun uni lopulta tuli, niin se oli katkonaista ja heräsin ihan liian aikaisin, vaikka olisin voinut nukkua pidempään. Omaa petiä tuli todellakin ikävä.
Toisaalta sitä ajattelee, että väliäkös sillä mihin sitä päänsä kallistaa, kyllähän väsyneenä nukkuu missä vain. Mutta oma sänky on kuitenkin aina se tärkein, se tuntuu turvalliselta ja omalta. Omassa pedissä nukkuu aina parhaiten ja näkee hassuimmat unet. Tänä aamuna näin juuri ennen heräämistäni sellaista unta, missä mieheni oli mennyt käyttämään varhain aamulla koiraa ulkona mutta unohtanut avaimen sisään. Hän oli soittanut ovikelloa ja summeria kolmen tunnin ajan ja lähettänyt sata viestiä, mutta itse nukuin tyytyväisenä heräämättä. Unelmani hyvin nukutusta yöstä toteutui siis unessakin..
Makuuhuoneen sisustus tuntuu muuttuvan nykyään usein. Vaihtelen yöpöytää fiiliksen mukaan ja kerään siihen erilaisia tavaroita aina päivästä riippuen. Lakanoissa suosikkini ovat tällä hetkellä Familonilta saadut ruutulakanat – mallistossa on myös ihania yksivärisiä pellavalakanoita, mutta heittäydyin tällä kertaa hurjaksi ja valitsin riehakkaan ruudun. Hyvä niin, sillä pellavalakanoita tästä taloudesta jo löytyykin, ja raikas ruutukuosi tuntuu nyt ihanan keväiseltä vaihtoehdolta.
ps. blogin nimi on muuttumassa – luukkuja jää pian unholaan ja jatkossa kuljen Viena K-nimellä. Muutamaan otteeseen on kyselty, että mistä tuo kirjan K tulee, kun se ei ole sukunimeni ei ala k:lla. Hyviä arvauksiakin on tullut, mutta ei, en ole eronnut eikä toinen nimeni ole Kaarina. K on tyttönimeni ensimmäinen kirjain ja se tuntui sopivan etunimeni kanssa hyvin yhteen: Viena K kuulostaa kivalta ja sopivan iskevältä. Ei sen kummempaa.
