Aamuhetki ystävän kanssa & Piilopaikka pakkanen-arvonta

piilopaikka pakkanen
yhteistyössä Asennemedia ja Arabia

Viime aikoina on tosiaan ollut vauhtia ja kiirettä, kuten ehkä viime postauksesta saattoikin päätellä. Niin kiire ei koskaan voi kuitenkaan olla, ettei ehdi järjestää välillä aikaa ystäville. Omat aikatauluni ovat vähän hankalat, kun illat ja viikonloput ovat usein töiden takia kiinni, ja välillä tuntuu siltä että kaikki kiva jää helposti välistä. Onneksi on myös ystäviä, joilla on myöskin vähän epänormaalimmat aikataulut, ja joiden kanssa voi sopia aamiaistreffejä keskelle viikkoa. Kutsuin tällä viikolla ystäväni Päivin luokseni kahvittelemaan ja juonimaan selviytymissuunnitelmaa tulevan pitkän talven varalle. Tiedättehän te, täytyy keksiä kaikenlaista kivaa yhteistä tekemistä, kuten matkoja, illallisia ja juhlia jotka toimivat valopilkkuina pitkän ja kylmän talven keskellä.

piilopaikka pakkanenpiilopaikka pakkanenpiilopaikka pakkanen

Katoin kahvihetkemme Arabian uusilla Piilopaikka pakkanen-astioilla, jotka sopivat kuin nenä päähän kirpeään lokakuiseen aamuun. Pohjoisen tyttönä ihastuin astioiden talvimaisemaan, niiden veikeisiin eläinhahmoihin ja taianomaiseen tunnelmaan. Tapasin joku aika sitten astioiden suunnittelijan Piia Kedon, joka kertoi kuvituksen syntyneen Rovaniemen talvessa luontoa tarkkaillessa – mukeissa ja kannussa seikkaileva tyttö on kuulemma suunnittelijan oma äiti lapsuudessaan, seikkailemassa talvisessa metsässä. Tuo tyttö tuo mieleeni myös oman lapsuuteni, pohjoisen talviyöt, metsäretket, kuuman kaakaon ja sen, miten aina haaveilin luistelusta mekko päällä.

piilopaikka pakkanen
piilopaikka pakkanenpiilopaikka pakkanen

On muuten hassua, miten ystävän voi löytää joskus niin läheltä. Istumme kesäisin usein iltaa naapureiden kanssa sisäpihalla, ja siellä tutustuin myös reilu vuosi sitten Päiviin, joka silloin asui vielä samassa talossa. Joidenkin ihmisten kanssa kaikki on alusta alkaen hirveän helppoa ja luontevaa, juttu luistaa ja voi olla täysin oma itsensä, mitään salailematta. Voi ehdottaa yhteistä matkaa tai reissua vaikka oltaisi tunnettu vasta hetki, voi kutsua toisen kylään mummolaansa vuohia katsomaan ja sekään ei haittaa, vaikka eksytäään matkalla ihan väärään paikkaan, kyse on vain uudesta hauskasta seikkailusta.

piilopaikka pakkanenpiilopaikka pakkanenpiilopaikka pakkanen

Aamupäivän kahvitteluhetken tuloksena taskussa on nyt monta pientä kivaa ideaa talven varalle, toivottavasti suunnitelmat talvisista metsäretkistä ja monista kahvittelu-tai kaakaohetkistä toteutuvat. Ilokseni saan myös ilahduttaa teitä pienellä yllätyksellä – yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa ihana Piilopaikka Pakkanen-astioita itselleen ja ehkä kutsua ystävä kylään kahvittelemaan. Palkinto sisältää kaksi mukia (0,4dl), kaksi lautasta (20cm) ja tarjoiluvadin (29,5cm).

Osallistu Piilopaikka pakkanen-setin arvontaan jakamalla hauska tarina tai tärkeä muisto ystävyyteen liittyen ja jätä kommenttisi tähän postaukseen viimeistään 11.11.2015 klo 23.59 mennessä. Muistathan liittää mukaan sähköpostiosoitteesi. Huom. Arvonta on päättynyt!

Vauhdissa

Olen hyvä haalimaan itselleni kaikenlaista puuhaa. Vastaan harvoin ei, jos minua pyydetään mukaan johonkin, vaan päinvastoin lähden aina ilomielin mukaan kiinnostavilta kuulostaviin projekteihin, jos ne vain suinkaan sopivat aikatauluihini. Ja toisinaan lähden silloinkin, vaikka ne eivät ihan sopisikaan – joskus sitten nämä projektit sattuvat kerääntymään samaan ajankohtaan ja tuloksena on usein pieni kaaos, kun yritän ehtiä joka paikkaan ja hoitaa kaiken luvatun jokseenkin kunniallisesti.

“Opettele sanomaan ei”- sitähän minullekin hoetaan tuon tuosta. Niinhän sitä pitäisi, mutta jälkeenpäin kyllän sanominen on harvoin kaduttanut. Matkan varrelle mahtuu ehkä kiireisimpinä aikoina monta epätoivoista hetkeä, mutta yleensä lopputulos palkitsee. Olen huomannut, että kun on paljon tekemistä, pysyn myös helpommin energisenä ja iloisena, liikkeessä. Tietenkin olen etuoikeutettu, kun saan tehdä työtä jota oikeastin rakastan – välillä ehkä vähän liikaakin, kun haalin niitä töitä niin paljon vapaa-ajallenikin.

Lepoa, nollausta ja vapaapäiviä tarvitsee silti jokainen, siksi tämäkin päivä tuli tarpeeseen. Ehdin syödä rauhassa aamiaista, hoitaa rästissä olleita laskuhommia, pestä pyykkiä ja käydä jopa kuvailemassa Artun kanssa. Vauhdikkaimpina viikkoina perusrutiinit ja kaikki ei-välttämättömät askareet jäävät helposti tekemättä, blogikin hiljenee. Mutta älkää kadotko kokonaan, sillä tännekin on taas luvassa kaikenlaista kivaa. Pysykää kuulolla.

sneakers Nike / skirt secondhand / wool shirt Samuji / sunnies Monki / bag Cos
Photos: Mustarttu / edited by me

Aamiaisperjantai: syysaamun omenapuuro

Huh, mikä myrsky eilen oli! Syksy ja lähestyvä talvi tuntuvat jo luissa ja ytimissä. Viime viikoilla intoilin raikkaita tuorepuuroja, mutta nyt tuntuu siltä, että aamiaisella tarvitsee jo jotain lämmittävämpää. Kaurapuuro ei lapsena koskaan ollut suosikkini, voi johtua ehkä siitä että se kotona tarjottu veteenkeitetty, klöntiksi jähmettynyt puuro tarjoiltiin jok’ikisenä arkiaamuna, ja siihen saattoi ehkä hiukan kyllästyä. Nykyään teen kaurapuuroa aina silloin tällöin, mutta aina pienellä twistillä. Tällä kertaa keitin puuron mantelimaitoon ja lisäsin sen joukkoon raastetun omenan – mikä ihana lempeä ja lämmin syysaamun herkku!

Lempeä omenapuuro mantelimaitoon / 2 annosta

5 dl mantelimaitoa
2 dl luomukaurahiutaleita
1/2 iso tai 1 pieni omena raastettuna
1/2 tl suolaa
päälle omenaa ja kanelia

Laita mantelimaito kattilaan ja liesi päälle, lisää kaurahiutaleet ja raastettu omena, kun neste kiehuu. Omenaa voi laittaa niin vähän tai paljon kuin oma maku vaatii, itse tykkään hyvinkin omenaisesta puurosta. Keittele hiljalleen n. 10 minuuttia ja lisää suola. Tarjoile omenanlohkojen ja kanelin kera.

Ihanaa viikonloppua kaikille!