Tammikuussa teimme Nion kanssa pienen reissun Leville, kumpikaan meistä ei ollut ennen sitä käynyt ikinä niin pohjoisessa. Vaikka itse olenkin Oulusta kotoisin, on reissaamiseni nuorempana suuntautunut enemmän eteläisempään Suomeen, ja ennen Levinmatkaa pohjoisin reissukokemukseni on ulottunut ainoastaan Rovaniemelle saakka. Pohjoisen maagisuudesta puhutaan paljon, mutta sen kyllä tajuaa vasta kun sinne pääsee – vaikka oli kylmää ja pimeää, niin kaikkialla oli samaan aikaan niin älyttömän kaunista, ettei siitä kaikesta vaan voinut olla vaikuttumatta. Etenkin kun Helsingissä ei tuolloin vielä ollut lunta laisinkaan, päätimme että johonkin talvikohteeseen täytyy päästä uudelleen vielä tämän kevään aikana, ja nyt tulimme Tahkolle viikonlopuksi. Ensimmäistä kertaa molemmat täälläkin – näköjään täytyy alkaa harrastaa enemmän kotimaan matkailua, meidän Suomi on täynnä upeita paikkoja!
Kun on itse hiihtänyt, lasketellut ja luistellut pikkulapsesta saakka, on hankalaa ymmärtää että se ei aloittelijalta sujukaan heti kuin tanssi. Kun sukset laittaa jalkaansa ensimmäisen kerran vasta aikuisena, se voikin olla pelottavaa ja yllättävän vaikeaa. Olen kuitenkin ylpeä tuosta sinnikkäästä turkkilaisesta, joka ei luovuttanut alkuhankaluuksista ja opettajan (eli allekirjoittaneen) epäselvistä ja välillä aika ristiriitaisistakin ohjeista. Sukset vuokrattiin aamulla ja palautettiin vasta pimeän tultua ja suunniteltiin jo reissua suksiostoksille – taidettiin vähän innostua.
Ihanaa talviviikonloppua itse kullekin!
Kaupallinen yhteistyö, 
