Tag Archives: iittala

Joulu saa tulla

Kaupallinen yhteistyö: Iittala ja Asennemedia

Tänään on vuoden viimeinen työpäivä, huomenna alkaa loma! Tuntuu absurdilta ja ihmeelliseltä, että edessä on kolme täyttä viikkoa, jolloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Odotan lomalta eniten päiviä, jolloin voi löhöillä vaikka aamusta iltaan sängyssä, olovaatteissa hengailua ja sitä,  että pelkkä oleminen alkaa jo tylsistyttää. Sunnuntaina juna lähtee kohti Oulua, pyhien jälkeen palaan takaisin Helsinkiin ja Uuden vuoden jälkeen suuntaamme pienellä ystäväporukalla Tallinnaan. Muita suunnittelmia ei ole ja hyvä niin – haluan jättää tilaa pelkästään olemiselle ja levolle.



Joululoman aloitan järjestämällä ystävilleni joulubrunssin täällä Helsingissä. Ensimmäistä kertaa ikinä kutsun pieneen kotiini vähän isomman joukon ihmisiä, jännittää nähdä miten täällä tila ja happi riittää. Jollekin toiselle tällaisten juhlien järjestäminen voisi olla iso stressi, mutta minulle se on ilo: en tiedä mitään parempaa kuin se, kun saa ystäviä kylään ja voi laittaa kodin kauniiksi ja pöydän koreaksi ystäviä varten. Olen suunnitellut jo jouluiset tarjottavat, testannut glögireseptin ja laatinut täydellisen joulusoittolistan, paljon muuta ei tunnelmalliseen brunssihetkeen tarvitakaan.

Koti on jo valmis joulunviettoon ja juhlia varten: joulukuusi on tuotu tupaan ja koristeltu, jouluvalot laitettu ikkunaan ja jouluiset astiat kaivettu esiin. Iittalan Tsaikka-lasit ovat kuuluneet joulunalusaikaani jo muutaman vuoden ajan ja ilahduin kovasti, kun tänä vuonna niistä tuli tuo kaunis ruusukultainen versio. Olen kerran löytänyt kirppikseltä yhden messinkisen Tsaikan ja nyt sekoittelen iloisesti eri metallinvärejä keskenään – Nappula-kynttilänjaloissakin messinki ja teräs saavat olla samassa pöydässä kaikessa sovussa. Kattauksessa muutenkin enemmän on mielestäni enemmän – jouluna kaikki saa näyttää runsaalta ja rönsyilevältä, minimalismi sopii paremmin kevätsesonkiin.

Joulusisustukseeni kuuluvat lisäksi myös kauniit lasiset joulupallot, jotka sopivat kuusen lisäksi myös pöydän koristeluun – on aina juhlahetki kun pallot saa kaivaa esiin kauniista laatikoistaan ja ottaa esille. Iki-ihana Sarpaneva-pata on lahja 10 vuoden takaa ja siinä valmistuu mielestäni maailman paras riisipuuro. Tänä vuonna uusina astioina kotiini saapuneet Raami-kuohuviinilasit ja ruusukultaiset Citterio-aterimet ovat mielestäni jo klassikoita syntyessään, uskon niiden tulleen juhla kattauksiini jäädäkseen.




Koti on valmiina jouluun ja niin olen minäkin. Mennyt syksy on ollut aika rankka: vapaapäivät ovat olleet harvassa, yöunet jääneet liian usein liian lyhyiksi ja harteilla on ollut vähän liikaa kannettavaa. Se on välittynyt teille blogini lukijoilleni ehkä siinä, että sisältöä on ilmestynyt tänne aika harvakseltaan. Voi olla että nyt jouluaikanakin somekanavani pysyvät hiljaisina, tai sitten innostunkin kaiken vapaa-ajan keskellä kirjoittelemaan useammin. Missään tapauksessa en aio kuitenkaan hiljentyä täysin, vaikka olenkin kyllä pohtinut blogini tulevaisuutta. Haluaisin jatkossa kirjoittaa aiempaakin enemmän luovia, omia tekstejäni ja kehittyä kirjoittajana – olisi ihana kuulla teiltä, millaisia juttuja te tulevaisuudessa minulta erityisesti toivoisitte! Pohdiskelua elämästä, visuaalista inspiraatiota vai jotain muuta? Jätä ajatuksesi tähän postaukseen ja olet mukana ihanien ruusukultaisten Tsaikka-lasien arvonnassa. 

ARVONTA!

Kommentoi tähän postaukseen Su 22.12. klo 15 mennessä ja olet mukana arvonnassa. Voittaja saa 6 kpl Iittalan ruusukultaista Tsaikka-laseja (3×2 pakkaukset, arvo 149,70e). Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Onnea arvontaan!

Jouluinspiraatiota Iittalan tapaan aiemmilta vuosilta:

‘Tis the Season
Tervetuloa, joulusesonki!

Koti valmistuu juhlakauteen

Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia

Kotini remontin viimeiset palaset ovat asettumassa paikalleen. Viime viikolla sain ystäväni avuksi kiinnittämään seinälle hyllyä, joka ehti odotella pahvilaatikossa lattialla kuukauden päivät. Nyt täällä olisi vihdoin valmista – pientä laittoa riittää varmaan niin kauan kuin täällä asun, mutta enää en voi sanoa, että remppa olisi kesken. Tärkeät esineet ja tavarat alkavat pikkuhiljaa löytää paikkansa, koti alkaa näyttää oikeasti kodilta ja vaikka itse sanonkin, aika ihanalta sellaiselta! Kaikki tuli valmiiksi juuri sopivasti ennen joulukautta, nyt voin alkaa valmistautua kunnolla loppuvuoden suurta juhlaa varten.



Marraskuu on vaikea kuukausi täällä pohjolassa. On pimeää, ei ole vielä lunta ja lokakuinen ruska on muuttunut harmaudeksi. Siksi juuri tähän aikaan vuodesta korostuu valon merkitys. Kun valoisan aika on lyhyt, pyrin päivisin liikkumaan ulkona niin paljon kuin mahdollista. Illalla taas sytyttelen kotiin valoja ja luon tunnelmaa kynttilöillä ja valaisimilla. Rakastan sitä, miten erilaiset valonlähteet luovat valoja ja varjoja kotiin. Iittalan syksyn uutuus, Virva-valaisin toimii päivisin kauniina lasitaide-esineenä ja iltaisin valojen syttyessä se luo upean tunnelman valonsäteillään. Jo klassikoksi muodostunut Leimu taas luo pehmeämmän valon. Yleisvalojen sytyttämiselle ei ole tarvetta, kun pienempiä tunnelmavaloja on ripoteltu sinne tänne.

Kotiin juhlan tuntua tuovat erilaiset kukat, kynttilät ja taide-esineet. Arkiset nuottipinot, laskut ja muut piilotetaan ovien taakse ja esille nostetaan kauneimmat kynttilänjalat, lasilinnut ja vaasit. Lintukokoelmani uusin tulokas on Oiva Toikan Kyyppari, yhdellä jalalla seisova arvokas herra, joka on nostettu nyt hyllylle näkyvälle paikalle pienen Kuukusen viereen. Uusi String-hylly tarjoaa muutenkin olohuoneessa herkullisen spotin vaihtuville asetelmille – mm. Lantern-lyhty, Kaasa ja Nappula pöytäkynttilänjalka vaihtelevat paikkaa pöydältä ikkunalaudalle, ikkunalaudalta sohvapöydälle ja sieltä taas hyllylle. Se mikä järjestys milloinkin miellyttää silmää, riippuu päivästä, valosta ja mielentilasta.

Millä tavoin sinä luot juhlan tuntua kotiisi?

Ruskan aikaan

Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia

Tänä syksynä ruska on ollut mielestäni jotenkin poikkeuksellisen kaunis.

En osaa oikein edes kuvailla sitä ilon tunnetta, minkä nuo hehkuvat värit tuovat aiheuttavat. Puhelimeni kamera on täyttynyt oranssinvärisistä lehtikuvista, kub yritän epätoivoisesti saada talteen tämän hetken kestävän kauneuden. Kuvissa ruska ei kuitenkaan näytä juuri miltään, ja jossain vaiheessa luovutin: kuvaamisen sijaan aloinkin painamaan mieleeni sen, miltä tämä kaikki väriloisto ja kauneus tuntuu. Mitä ajattelin, kun pyöräilin keltaisena hehkuvan keskuspuiston läpi tai kahlasin Hesperianpuistossa vaahteranlehtien seassa? Millaisia tunteita herättää olohuoneeni ikkunasta näkyvä pihlaja syysasussaan? Yritän säilöä värien antaman energian ja ilon itseeni pitkän talven varalle. Kohta ikkunasta nimittäin tuijottaa pelkästään harmaus ja pimeys, ja silloin tarvitaankin voimakkaita mielikuvia ja värejä pirteänä pysymiseen.


Ruskan värit näkyvät syksyllä myös elämässäni muutenkin: vaatteissa, kodissa ja sisustuksessa. En vain voi sille mitään: sesonki tempaisee minut mukaansa. Kaivan kaapeista esille kaikki syksyn sävyt ja teen uusia asetelmia ikkunalaudoille, pöydille ja lipaston päälle. Tällä hetkellä kirkkaat ja värittömät lasit jäävät kaappiin, ja pöytään katetaan hehkuvia lasivärejä. Maljakoissa suosin juuri nyt kuparinväristä tai sinistä Ruutua, juomalaseissa aavikon tai merensinisen värisiä Kastehelmiä tai Kartio-laseja. Myös Nappula-kynttiläjalan jalallinen, sammaleenvihreä versio on ollut paljon esillä, samoin samanvärinen Leimu-valaisin. En meinaa saada väreistä millään tarpeekseni.



Yksi lempiesineistäni kotona on Oiva Toikan suunnittelema Anna-lintu, joka sopii mielestäni tämän kodin ja tämän sesongin tunnelmaan ja sävyihin täydellisesti. Saimme Iittalan brändilähettiläinä mahdollisuuden tilata yhden lasilinnun alkuvuodesta, ja minulle oli heti selvää, että haluaisin juuri Annan, juuri tätä uutta kotiani varten. Toukokuuhun saakka Anna oli laatikossaan – se oli juhlallinen hetki, kun sai asetella pitkään kestäneen remontin jälkeen tuon kauniin linnun vihdoin ikkunalaudalleni.

Kävimme kesällä Oiva Toikan taidetta-näyttelyssä Suomen lasimuseossa ja innostuin siellä entistä enemmänkin lasitaiteesta ja ehkä pieni keräilijä heräsi sisälläni. Minulla on tällä hetkellä kaksi lasilintua, Annan lisäksi tuo pieni sinisävyinen Kuukunen, ja nyt haaveilen että niillä olisi paljon enemmän. Ikkunalaudalle mahtuisi vielä vaikkapa pomeranssi Kuulas, sympaattinen Riihipöllö ja ehkä vielä kuparin värinen Tirri. Ehkä kymmenien vuosien päästä minullakin on oma lintulauta.



*Iittalan tuotteet saatu osana vuosiyhteistyötä