category: juhlat

Elämä on juhla

Kaikki kiva on peruttu. Siltä tänä keväänä on usein tuntunut. Festarit on peruttu, ulkomaanmatkat on peruttu, konsertit on peruttu ja kaikki isommat yksityisjuhlatkin on peruttu. Tänä keväänä ja kesänä meidän piti juhlia isosti 70 vuotta täyttävää isääni, ylioppilaaksi valmistunutta pikkusiskoani ja naimisiin meneviä ystäviäni, mutta toisin kävi. Myös lempifestareideni, Bättre Folkin ja FLOWn peruuntumiset surettaa, festivaalit ovat olleet itselleni eräänlaisia kesän kohokohtia ja tärkeitä perinteitä, joihin kuuluu ihana huoleton ja yhteisöllinen kesätunnelma. Vaikka maailmassa on paljon suurempiakin murheita ja festarittomasta kesästä tottakai selvitään, niin onhan tämä tällaiselle juhlia rakastavalle ihmiselle pettymys.

Toisaalta, kun asioita ja tapahtumia karsiutuu elämästä, niin samalla tulee tilaa uudelle. Sitä huomaa yhtäkkiä ympärillään paljon kaikkea sellaista uutta, mille ei aiemmin ole osannut antaa ehkä niin isoa arvoa. Olen toki aina ollut innoissani keväästä, mutta viime viikkoina olen ollut suorastaan humaltunut siitä kaikesta kauneudesta, minkä luonto kevääseen herätessään tarjoaa. Kävelemme joka ilta Töölönlahden rantaa pitkin ja joka ilta haluaisin pysähtyä useassa kohtaa ihastelemaan kukkia, joutsenia tai auringonlaskua. En muista että olisin koskaan aiemmin ehtinyt nauttia luonnon omasta juhla-sesongista, keväästä, näin paljoa. Joka päivä huomaan jonkun uuden ilon aiheen, joka voi olla puutarhalta esiin pönkivä uusi kasvi tai lähipuiston kukkaistutus. Maailma on edelleen kauneutta täynnä.

Vaikka isot kokoontumiset ovat edelleen pannassa, tärkeät ihmiset ovat edelleen olemassa ja merkkihetkiä voi juhlistaa muillakin tavoin. Isän juhlia vietettiin zoom-tapaamisessa koko perheen kesken ja teimme isälle sisarusten voimin oman virtuaalikuoroesityksen lahjana. Pikkusiskon ylioppilasjuhlat uskaltaa ehkä kesällä pitää pienimuotoisesti ulkona perheen kesken ja kesän aikana varmasti tulee mahdollisuuksia juhlia puutarhalla pienellä porukalla useampaankin otteeseen, kun siellä turvavälien pito on helpompaa. Vaikka isojen festareiden tai juhlien tunnelmaa saadaan tuskin aikaiseksi, niin onko se tarpeenkaan? Ehkä tekee ihan hyvää, että välillä joudumme muuttamaan suunnitelmiamme, tottua johonkin uuteen ja etsiä siitä taas ne positiiviset ja hyvät asiat.

Elämähän on itsessään juhla. Kirsikankukkien keskellä pyörähdellessäni mietin, että ihminen on kyllä onnellinen, kun saa kokea ja nähdä jotain näin kaunista. Että saa elää vapaana, olla oma itsensä, nauttia kauniista luonnosta ja hengittää raitista ilmaa – nämäkään eivät ole läheskään kaikille itsestäänselvyyksiä. Jospa tämä poikkeusaika opettaisi minulle jatkossakin enemmän kiitollisuutta itsessään elämää kohtaan, ilman suuria ja näyttäviä tapahtumia tai hulppeita lavasteita.

Tulevalla viikolla blogissani on teemana juhlat. Luvassa on mm. tarjoiluvinkkejä kesäjuhliin, kampausvinkkejä tänä keväänä juhliville ylioppilaille ja vastuullisia lahjavinkkejä. Juhlien järjestämiseen ei mielestäni tarvitse koskaan sen suurempaa syytä tai perustelua – tervetuloa siis mukaan juhlahumuun, ihan jokainen!

Joulu saa tulla

Kaupallinen yhteistyö: Iittala ja Asennemedia

Tänään on vuoden viimeinen työpäivä, huomenna alkaa loma! Tuntuu absurdilta ja ihmeelliseltä, että edessä on kolme täyttä viikkoa, jolloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Odotan lomalta eniten päiviä, jolloin voi löhöillä vaikka aamusta iltaan sängyssä, olovaatteissa hengailua ja sitä,  että pelkkä oleminen alkaa jo tylsistyttää. Sunnuntaina juna lähtee kohti Oulua, pyhien jälkeen palaan takaisin Helsinkiin ja Uuden vuoden jälkeen suuntaamme pienellä ystäväporukalla Tallinnaan. Muita suunnittelmia ei ole ja hyvä niin – haluan jättää tilaa pelkästään olemiselle ja levolle.



Joululoman aloitan järjestämällä ystävilleni joulubrunssin täällä Helsingissä. Ensimmäistä kertaa ikinä kutsun pieneen kotiini vähän isomman joukon ihmisiä, jännittää nähdä miten täällä tila ja happi riittää. Jollekin toiselle tällaisten juhlien järjestäminen voisi olla iso stressi, mutta minulle se on ilo: en tiedä mitään parempaa kuin se, kun saa ystäviä kylään ja voi laittaa kodin kauniiksi ja pöydän koreaksi ystäviä varten. Olen suunnitellut jo jouluiset tarjottavat, testannut glögireseptin ja laatinut täydellisen joulusoittolistan, paljon muuta ei tunnelmalliseen brunssihetkeen tarvitakaan.

Koti on jo valmis joulunviettoon ja juhlia varten: joulukuusi on tuotu tupaan ja koristeltu, jouluvalot laitettu ikkunaan ja jouluiset astiat kaivettu esiin. Iittalan Tsaikka-lasit ovat kuuluneet joulunalusaikaani jo muutaman vuoden ajan ja ilahduin kovasti, kun tänä vuonna niistä tuli tuo kaunis ruusukultainen versio. Olen kerran löytänyt kirppikseltä yhden messinkisen Tsaikan ja nyt sekoittelen iloisesti eri metallinvärejä keskenään – Nappula-kynttilänjaloissakin messinki ja teräs saavat olla samassa pöydässä kaikessa sovussa. Kattauksessa muutenkin enemmän on mielestäni enemmän – jouluna kaikki saa näyttää runsaalta ja rönsyilevältä, minimalismi sopii paremmin kevätsesonkiin.

Joulusisustukseeni kuuluvat lisäksi myös kauniit lasiset joulupallot, jotka sopivat kuusen lisäksi myös pöydän koristeluun – on aina juhlahetki kun pallot saa kaivaa esiin kauniista laatikoistaan ja ottaa esille. Iki-ihana Sarpaneva-pata on lahja 10 vuoden takaa ja siinä valmistuu mielestäni maailman paras riisipuuro. Tänä vuonna uusina astioina kotiini saapuneet Raami-kuohuviinilasit ja ruusukultaiset Citterio-aterimet ovat mielestäni jo klassikoita syntyessään, uskon niiden tulleen juhla kattauksiini jäädäkseen.




Koti on valmiina jouluun ja niin olen minäkin. Mennyt syksy on ollut aika rankka: vapaapäivät ovat olleet harvassa, yöunet jääneet liian usein liian lyhyiksi ja harteilla on ollut vähän liikaa kannettavaa. Se on välittynyt teille blogini lukijoilleni ehkä siinä, että sisältöä on ilmestynyt tänne aika harvakseltaan. Voi olla että nyt jouluaikanakin somekanavani pysyvät hiljaisina, tai sitten innostunkin kaiken vapaa-ajan keskellä kirjoittelemaan useammin. Missään tapauksessa en aio kuitenkaan hiljentyä täysin, vaikka olenkin kyllä pohtinut blogini tulevaisuutta. Haluaisin jatkossa kirjoittaa aiempaakin enemmän luovia, omia tekstejäni ja kehittyä kirjoittajana – olisi ihana kuulla teiltä, millaisia juttuja te tulevaisuudessa minulta erityisesti toivoisitte! Pohdiskelua elämästä, visuaalista inspiraatiota vai jotain muuta? Jätä ajatuksesi tähän postaukseen ja olet mukana ihanien ruusukultaisten Tsaikka-lasien arvonnassa. 

ARVONTA!

Kommentoi tähän postaukseen Su 22.12. klo 15 mennessä ja olet mukana arvonnassa. Voittaja saa 6 kpl Iittalan ruusukultaista Tsaikka-laseja (3×2 pakkaukset, arvo 149,70e). Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Onnea arvontaan!

Jouluinspiraatiota Iittalan tapaan aiemmilta vuosilta:

‘Tis the Season
Tervetuloa, joulusesonki!

Hyvän mielen syystalkoot

Kaupallinen yhteistyö: Somersby x Asennemedia

Olen haaveillut koko syksyn puutarhatalkoista. Ensisijaisesti varmaan siksi, että en ole oikein saanut itsekseni mökillä aikaiseksi mitään ja pihatöitä on paljon mukavampi tehdä porukalla kuin yksin. Toiseksi myös sen takia, että puutarhassa puuhastelu on yksi parhaista tavoista päästä irti arjen stressistä ja olen halunnut päästä jakamaan tämän kokemuksen myös ystävieni kanssa. Kolmanneksi siksi, että syystalkoot olisivat mitä parhain (teko)syy järjestää samalla kauden viimeiset puutarhajuhlat! Mökkikausi on valitettavasti ihan pian ohi, ja seuraavan kerran puutarhalle päästään istuskelemaan rennommissa merkeissä vasta ensi keväänä – siinäpä jo tarpeeksi syytä kokoontua vielä yhden kerran palstalle ennen talven saapumista.

Talkoojumalat kuulivat selvästi hartaimman toiveeni: oiva tilaisuus pihatalkoille järjestyikin viime viikolla, kun saimme ystäväni Artun kanssa mahdollisuuden järjestää pienen hyvän mielen tempauksen yhteistyössä Somersbyn kanssa. Olemme Artun kanssa toimineet tämän vuoden Somersbyn hyvän mielen lähettiläinä ja päässeet yhteistyön myötä toteuttamaan kivoja piristyksiä arkeen niin tutuille kuin tuntemattomillekin, ja tällä kertaa kutsuimme ystäviä valmiiseen herkkupöytään puutarhalle ja hoidimme talkoohengessä oman pihani lisäksi myös naapurinkin haravointihommat. Oli aika kutkuttavaa jättää tehtyjen töiden jälkeen pieni siideritervehdys naapurimökin portaille – miltäköhän itsestä tuntuisi, jos saapuisi mökille ja siellä olisi käynyt naapuri haravoimassa puolestani? Varmasti ihanalta.

Pihatalkoot olivat tärkeä muistutus itselleni siitä, että miten iso merkitys ystävillä ja pienilläkin pyyteettömillä avunteoilla on. Jo muutama lahjoitettu tunti omaa aikaa voi tehdä ison vaikutuksen toisen ihmisen elämään. Olen itse elänyt tämän syksyn ehkä tähänastisen elämäni hektisintä aikaa ja sen vuoksi normaalisti rentouttavista puutarhatöistäkin on tullut pakollinen paha, jopa pieni taakka. Siksi olenkin melkein liikuttunut kyyneliin ne kerrat, kun joku ystävistäni on tarjoutunut tulemaan avuksi puutarhalle ihan kysymättäkin – tietäisittepä miten iso merkitys on ollut pelkästään sillä, että tarjoaa apuaan! Siksi olen omien kiireittenikin keskellä yrittänyt kysyä ystäviltäni, jos he tarvitsevat jeesiä jossain, sillä hektisimmänkin viikon keskeltä löytyy aina vähän aikaa auttaa, jos vain haluaa.

Meillä oli ihana ja onnistunut talkoopäivä, saimme puutarhalla paljon aikaiseksi ja kaupan päälle myös hyvän mielen. Haravointien ja kaivuutöiden jälkeen pöytä katettiin koreaksi: oli lämmintä sienikeittoa, ihanaa oliivifocacciaa, punajuurileipää, tomaatteja ja burrataa.. ja tietysti korillinen Somersbytä, ei tarvinnut miettiä juomien loppumista kesken. Jos sormia ei olisi alkanut paleltamaan ja varpaita viluttamaan, olisi pihalla istuskellut mielellään vielä vaikka iltamyöhään saakka – jossain vaiheessa oli vain pakko myöntää, että kelit eivät enää salli tuntien ulkona istuskelua, ja siirryimme syömään palkintokakun sisätiloihin. Siinä se sitten oli, vuoden viimeiset ulkona istuskelut. Nyt on taas jotain, mitä odottaa!

Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholia ei saa kommentoida, kaikki muu keskustelu ja kommentointi on tervetullutta.