Se täydellinen takki


Toisen roska on toisen aarre. Vanha totuus, joka osottautuu todeksi aina uudelleen ja uudelleen.

Viikko sitten olin vaatevallankumous-kirppiksellä Konepajan Brunossa myymässä omia “roskiani” – eli kaikkia niitä vaatteita, kenkiä ja asusteita, jotka olivat maanneet minun kaapeissani jo vähän liian pitkään käyttämättöminä. Monta sellaista vaatetta, jota olin aikaisemmin kovasti rakastanut, mutta joista halusin nyt jostain syystä luopua. Uuteen kotiin lähti muun muassa Katri Niskasen upea vaaleanpunainen mekko, jossa juhlin siskoni häitä ja Acnen nilkkurit, jotka hankin aikoinaan itselleni palkaksi ankaran kesätyöahertamisen jälkeen.


Kun jostain luopuu, voi saada tilalle jotain uutta, kuten sen täydellisen takin. Olin tietenkin etukäteen päättänyt etten kirpputorilla vilkuile muihin rekkeihin, vaan keskityn pääsemään eroon omasta kamastani. Mutta kun kokeilin vähän vahingossa Virpin vanhaa villakangastakkia, niin se olikin menoa. Takkikokoelmani ei ole älyttömän laaja, ja siellä todellakin oli tällainen klassisen, beigen villakangastakin kokoinen aukko. Olen käyttänyt tätä J.Lindebergin takkia nyt viikon jokaisena päivänä, tuntuu että se täydentää jokaisen asun, tuo niihin yhtäaikaa lämpöä ja särmää. Ohut villakangas tuntuu muutenkin juuri sopivalta materiaalilta näihin keleihin, kun ulkona ei vielä ole ihan kesä, mutta talvitakit on viety jo varastoon.

Ainiin, ja Virpi sai minulta takista vaihdossa vaaleanpunaisen kashmirneuleen, joka sopi hänelle täydellisesti. Vaatevaihtoa parhaimmillaan!

 

takki J.Lindeberg / housut ja pusero Samuji / kengät Adidas / reppu Klatta

Kuvat: Jenni Rotonen / Pupulandia

Vegaaninen naked cake eli nakukakku

vegaaninen naked cake eli nakukakku

Ystäväni lähetti mulle viime viikolla viestin:

“Viena osaisitko tehdä vegaanisen nakukakun, tarvittais kakku häihin!”

Joo, leivoin kyllä kakkuja, mutta lähinnä omakseni ja vieraideni iloksi, en HÄIHIN! Haistan itsetehdyssä potentiaalisen hääkriisin, kun morsian itkee pilalle mennyttä kakkua. Tottakai sitä auttaa mielellään kaikessa valmisteluissa, mutta kakku on aika iso riski – lupasin siis olla apuna minkä voin, mutta suosittelin kuitenkin leipomoa ensisijaisena vaihtoehtona. Sain silti heti inspiraation kokeilla, miten vegaanisen, monikerroksisen nakukakun leipominen onnistuisi.

Aiemmat nakukakkuni ovat olleet sellaisia rennon rustiikkisia kaksikerroksia pläjäyksiä, joissa on kermavaahtoa välissä ja paljon marjoja. Nyt tavoitteena oli saada aikaiseksi jotain hiukan fiinimpää ja salonkikelpoisempaa, haasteena oli vain oikeanlaisen pohjan löytäminen. Yummy Baker-blogista löytyikin toimivan oloinen pohja, johon ei tule aquafabaa eikä vichyä / omenasosetta, jotain minulle uutta siis vegaanisella täytekakkurintamalla! Täytteeksi kehittelin aivan taivaallisen mustikkacurdin, jota voisi syödä ihan sellaisenaan.

Tämän nakukakun ehtii vielä valmistaa vaikka huomiselle vappubrunssille, monista vaiheista huolimatta kokonaisuus on aika simppeli!

vegaaninen nakukakku
Vegaaninen naked cake eli nakukakku

Pohja:

Tarvitset pohjaa varten kaksi samankokoista pyöreää irtopohjavuokaa (15-18cm)

3,5 dl kasvimaitoa
2 tl omenaviinietikkaa
ripaus aitovaniljajauhetta
2,5 dl sokeria
1 dl rypsiöljyä
5 dl vehnäjauhoja
2 rkl maizenaa
3/4 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
3/4 tl suolaa
Laita uuni lämpenemään 175 °C:seen.

Sekoita omenaviinietikka ja kasvimaito ja anna tekeytyä hetken. Sekoita toisessa kulhossa keskenään kaikki kuivat aineet paitsi sokeri.

Lisää maitoseokseen vaniljajauhe, sokeri ja rypsiöljy. Sekoita tasaiseksi. Siivilöi joukkoon myös jauhoseos, sekoita tasaisesti. Älä vatkaa.

Jaa kakkutaikina kahteen voideltuun irtopohjavuokaan.Paista 175 asteessa n. 25-30 minuuttia, kakut ovat kypsiä kun niihin upotettuun puutikkuun ei enää tartu taikinaa.

Jäähdytä kakku ennen leikkaamista ja täyttämistä.

Mustikkacurd:200g pakastemustikoita
3 dl sokeria

ripaus suolaa
2 rkl kookosmaitoa
2 rkl maizena-maissitärkkelystä
3 rkl vettä
2 rkl vegaanista margariiniaKiehauta pakastemustikat kattilassa. Lisää joukkoon sokeri ja suola. Keitä keskilämmöllä hetken aikaa. Lisää joukkoon ensin kookosmaito ja sitten veteen sekoitettu maizena ohuena nauhana kokoajan sekoittaen. Lopuksi lisää vielä margariini ja jatka keittämistä.

Mustikkacurd on valmista, kun se on jämäkkää ja puuromaista. Sekoita tahna sileäksi tehosekoittimella – itse kyllä jätin curdiin sopivasti myös mustikkasattumia. Säilytä tiiviissä purkissa jääkaapissa.

Tuorejuustotäyte:

150g kaura-tai soijatuorejuustoa (maustamaton)
2 rkl tomusokeria
1 rkl sitruunamehua
puolikkaan sitruunan raastettu kuori

Notkista tuorejuusto haarukalla. Sekoita joukkoon tomusokeri, sitruunamehu ja raastettu sitruunan kuori.

Sitruunakreemi:

100g vegaanista margariinia
0,75-1 pkt tomusokeria
ripaus vaniljajauhetta
2 rkl sitruunamehua

Vatkaa margariini vaahdoksi. Lisää joukkoon puolet tomusokeripaketista, vaniljajauhe ja sitruunamehu ja jatka vatkaamista. Lisää vähitellen tomusokeria, kunnes kreemi on jämäkkää.

Kakun täyttäminen:

Leikkaa molemmat kakkupohjat kahteen osaan. Kostuta jokainen pohja huolella ennen täyttämistä vedellä laimennetulla sitruunamehulla.

Levitä pohjalle ensin tuorejuustotäyte ja sitten mustikkacurd, lisää sitten uusi kerros. Jätä pohjakerros päällimmäiseksi, että kakun pinnasta tulee sileä. Kun kakku on täytetty, se kuorrutetaan kreemillä – nakukakun ideana on, että pohja saavat näkyä kuorrutteen läpi. Mustikkacurd värjää valkoista kreemitäytettä ihanan vaaleanpunaiseksi. Koristele mustikoilla.

Muita vegaanisia kakkuideoita kevään juhliin::

Vadelma-valkosuklaatäytekakku
Raikas mansikkakakku
Juustokakku tuoreiden marjojen kera

Ihanaa vappua, ystävät!

Huom! Ranunculukset eli jaloleinikit ovat myrkyllisiä, joten jos koristelet niillä kakun, käytä välissä kelmua.

Kevätpuhdistus

kevätpuhdistus Kaupallinen yhteistyö, Samsung

Olen varannut tämän viikon kevätsiivoukselle.

Ensi viikolla alkaa toukokuu, ja nyt on sopiva aika tuulettaa, puhdistaa kaapit, pakata talvivaatteet varastoon ja tehdä perinteinen kunnon suursiivous. Mieli ja keho kaipaa raikkautta ja talven aikana sekä kotiin että mielen sopukoihin varastoitunut roina vähän ahdistaa. Olen järjestellyt papereita, siivonnut pois ruokakaapista puoliksi syötyjä sipsipusseja, vaihtanut kasveille uuden mullan ja kiikuttanut kuolleet lehdet kompostiin. Olen käynyt läpi kaappeja huolellisesti ja viikannut monet vaatteistani kasseihin huomisen kirppistapahtumaa varten. Jokaisen tavaran kohdalla olen miettinyt: tarvitsenko tätä, onko tämä säilyttämisen arvoinen? Vanhoista aarteista luopuminen tuntuu välillä hankalalta, mutta toisaalta mennäkseen eteenpäin on jätettävä aina jotain taakseen.


Osana luopumisprosessia ja kevätsiivoustani olen myös vaihtanut uuteen puhelimeen, Samsung Galaxy S9:ään. Kevättuuletuksista huolimatta uutta, raikkaampaa puhelinarkea ei silti ole tarkoitus aloittaa täysin tyhjältä pöydältä, vaan kaiken vanhan puhelimen sisällön saa kätevästi siirettyä S9:ään Smart Switch -sovelluksen avulla, oli aikaisempi puhelin sitten mikä tahansa. Puhelimen mukana tulee pieni adapteri ja sen lisäksi tarvitaan vain vanhan luurin laturijohto – kaikkien puhelimen tiedostojen ja tietojen siirtäminen Samsung Galaxy S9:ään vie vain noin 15 minuuttia. Smart Switchissä voi erikseen valita mitä tietoja haluaa vanhasta puhelimesta siirtää, ja se etsii jopa vanhan puhelimesi sovelluksetkin valmiiksi. Kun siirtyminen uuteen on näin helppoa, tarvitaan vain päätös vanhasta luopumisesta.


Puhelimen vaihdoin yhteydessä on hyvä tilaisuus myös digisiivoukselle: vähän väliä on hyvä käydä  läpi kaikki vanhat kuvat, videot ja sovellukset, siivota turhat ja ylimääräiset tiedostot pois. Kuvagalleriaan on ehkä jäänyt muistoja, joita ei enää halua säilyttää ja videoissa sellaisia pätkiä, jotka voisi jo unohtaa. Niin helposti sitä tulee kannettua puhelimessakin mukanaan raskasta painolastia, ylimääräistä ryönää, sellaista joka tekee olon tiedostomatta vähän tunkkaiseksi. Kävin läpi myös kaikki yhteystiedot – jotkut ihmiset, jotka eivät enää aikoihin ole kuuluneet elämääni, ovat saattaneet jäädä yhteystietoihin kummittelemaan. Digisiivous olisi hyvä ottaa tavaksi vaikka aina kodin kevätsiivouksen yhteydessä, sillä ei ole yhdentekevää, millaista tiedostotulvaa kannamme mukanamme.


Olen tutustunut S9:ään nyt vasta noin viikon verran, yhteinen taipaleemme on vasta alussa. Sen verran kuitenkin jo voin sanoa, että enpä ole koskaan omistanut puhelinta, jossa olisi näin hyvä kamera! Tuntuu ihan älyttömältä, miten hyviä kuvia vain kännykällä voikaan saada. Tämän postauksen kuvat puhelinkuvia lukuunottamatta on otettu Samsung Galaxy S9:llä – huomaisitteko te eroa järkkäritason kuviin verrattuna?