Uusi uljas portti mökille

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila & Asennemedia

uusi uljas portti mökille
Portti on ensimmäinen asia joka mökille mentäessä tulee vastaan. Se toivottaa tervetulleeksi niin meidät omistajatkin kuin vieraatkin ja toisaalta estää epätoivottujen kulkijoiden, kuten pieneläinten pääsyn puutarhaan. Puutarhamökilläni olikin jo hankintahetkellä kaunis, mintunvihreä puuportti (joka näkyy kuvassa mm. täällä), joka hoiti hienosti tehtäväänsä ja otti aina lämpimästi vastaan mökille saapuessa. Tänä keväänä aloin kuitenkin huomata portissa vähän vakavampia kulumisen merkkejä – jotkut portin liitoskohdista olivat selvästi lahonneet. Jossain vaiheessa joka sulkemis-ja avaamiskerta porttia piti aina vähän asetella paikoilleen ja eräällä kerralla koko portti kaatui alas. Sen jälkeen sinnittelin porttirukan kanssa vielä pari viikkoa, kasaten sen tullessa ja lähtiessä aina uudelleen ja uudelleen, kunnes oli aika luovuttaa. Portti oli mennyt lopullisesti rikki, eikä sitä enää saanut korjattua, sillä osat olivat lahonneet irti toisistaan. Oli aika hankkia uusi portti.

Muisto vanhasta porttiraukasta

Uusi portti löytyikin juuri sopivilla mitoilla ihan rautakaupasta – luojan kiitos, sillä uuden nikkaroimiseen eivät olisi taitoni riittäneet. Tehtäväkseni jäi uuden portin hankkimisen jälkeen sen maalaaminen ja uusien saranoiden kiinnitys. Niissäkin oli tarpeeksi työtä, uskokaa pois. Maalaaminen sujui vielä kivuttomasti, mutta saranoiden kanssa meinasi hermo pettää, kun ruuvit eivät meinanneet asettua paikoilleen sitten millään! Onneksi sain apuun ihanan mökkinaapurini Virpin porakoneineen, lopulta juhannusaaton yössä uusi portti saatiin paikoilleen hyvällä yhteistyöllä. Siinä se nyt tönöttää, uusi uljas porttini!


Uuden portin väriksi valikoitui punertava beige tai hennon vaaleanpunainen sävy, Tikkurilan X407. Näillä siirtolapuutarha-alueilla on tarkat säädökset sallituista väreistä, ja tämä sävy on yksi niistä sallituista – haaveissani olisi joskus saada pihalle uusi samanvärinen mökki, tuota vanhaa valkoruskeaa korvaamaan. Uusi vaaleanpunainen portti edustaa siis nyt myös tuota haavetta uudesta mökistä, vaikka voi olla että tuon unelman toteutumiseen vierähtää vielä ainakin vuosi tai kaksi. On muuten hassua, että mökkini on valkoinen, vaikka se ei ole siirtolapuutarhayhdistyksemme sallittujen värien listalla. Mökki on maalattu ennen niitä aikoja, kun nuo säännöt keksittiin.


Portti oli käsittelemätöntä puuta ostettaessa, joten se oli äärimäisen helppo maalata, mitään pohjatöitä ei tarvinnut tehdä. Maalina käytin Tikkurilan Unica Akva-maalia, joka on oikeastaan ikkuna-ja ovimaali, mutta soveltuu myös loistavasti esim. ulkokalusteiden, kaiteiden ja pylväiden maalaamiseen. Samalla maalilla sudin vaaleanpunaiseksi myös portin pylväiden metalliset koristepallerot. Unica Akvalla maalaaminen oli helppoa, jälki oli peittävää ja tasaista ihan tällaiselta amatööriltäkin. Sain oikeastaan maalausurakasta kunnon inspiraation ja päätin seuraavaksi kokeilla maalata vaaleanpunaiseksi mökin oven ja ruskeat puitteet.


Tällaiset pienet puutarhan nikkarointi-ja maalaustyöt ovat älyttömän mukavaa kesäpuuhaa – lämpimällä säällä voi heittää bikinit niskaan ja hyvän musiikin soidessa taustalla sujuvat maalaushommat kuin leikiten. Inspiraatiota ulkomaalausprojekteihin voi hakea Tikkurilan sivuilta ja myös vanhoista postauksistani: olen aiemmin toteuttanut mm. mökin ulkomaalauksen, viime vuonna öljysin laiturin ja kuukausi sitten käsittelin puiset lavakaulukset.

Ihana kesäsalaatti + vegaaninen Hellempi valkoinen-juusto

Miten juhannus tuli nyt näin pian? Kohta taas koko Suomi pakenee mökeille, grillaa, saunoo ja nauttii harvinaisesta hellesäästä. En muista milloin viimeksi keskikesän juhlaa olisi vietetty aurinkoisessa ja lämpimässä säässä, yleensä juhannusvarustuksiin kun kuuluu toppatakit ja villasukat. Itse vietän juhannusta tänä vuonna kaupungissa, ensiksi juhlitaan ystävien häitä ja sen jälkeen nautitaan puutarhamökillä. Pääosassa on hyvä ruoka, uudet perunat, grillaaminen ja löhöily – parasta!

Parasta on myös se, että osan juhannuspöydän antimista voin kerätä suoraan omasta maasta. Lehtisalaattia, rucolaa, pinaattia ja yrttejä voi jo poimia kasvimaalta, samoin raparperiä ja ehkä retiisejäkin. Tänä vuonna uusien perunoiden kanssa tarjoillaan raikasta kesäsalaattia, johon sain muutaman mansikankin omasta amppelistani. Tämän kesäsalaatin oikea tähti on kuitenkin Hellempi valkoinen, joka muistuttaa maultaan ja rakenteeltaan hämmästyttävästi valkohomejuustoa. Olen nähnyt hehkutusta tästä vegaanisesta juustosta eli /uustosta hurjasti somessa, ja siksi minäkin etsin pari pakettia käsiini. Kerrottakoon, että lähtökohtaisesti suhtaudun aika skeptisesti vegaanisiin juustoihin, mutta jo pienen palan Hellempää maistettuani totesin löytäneeni taivaan. En ole ikinä aiemmi maistanut näin herkullista vegaanijuustoa.

Hellempi valkoinen on Juustotyttöjen kehittelemä, cashew-pohjainen /uusto, jota on saatavilla tällä hetkellä valitettavasti vain pääkaupunkiseudulta. Toivottavasti tulevaisuudessa Juustotyttöjen valikoimaan tulee uusia herkkutuotteita ja tuotantoa voitaisi laajentaa koko Suomeen! Tällä hetkellä Hellempi Valkoista saa mm. Kampin K-supermarketista, Sörkan K-marketista ja Stockan herkusta.
Lisätietoja löytyy Juustotyttöjen instagramista ja fb-sivuilta!


Vegaaninen kesäsalaatti

Persikoita / nektariinejä
Mansikoita
Avokadoa
Salaatinlehtiä – tammenlehväsalaattia, rucolaa, pinaattia
Hellempi valkoinen /uustoa

Oliiviöljyä
Sitruunamehua
Agavesiirappia
Suolaa
Mustapippuria

(Syötäviä kukkia)

Huuhtele ja kuivaa salaatinlehdet ja revi isoimmat lehdet pieniksi. Pese ja pilko persikat ja mansikat, poista avokadon kivi ja viipaloi avokado kuoressaan. Sekoita salaatit ja hedelmät kulhossa salaattiseokseksi.

Sekoita lasissa keskenään pieni loraus oliiviöljyä, sitruunamehua ja 1tl agavesiirappia. Rouhi sekaan suolaa ja mustapippuria. Kaada kastike salaatin joukkoon.

Pilko Hellempi valkoinen pieniksi paloiksi ja heitä salaatin sekaan. Koristele halutessasi syötävillä orvokeilla. Nauti vaikkapa uuniperunoiden tai grilliherkkujen kyljessä.

Oletko sinä jo maistanut Juustotyttöjen /uustoa? Mitä pidit?

KAKSION REMONTTI, OSA 9: Makuuhuone


Remonttipostaukset ovat olleet viime aikoina vähän jäissä. Pääsyy on varmaan se, että kesä alkoi – viime aikoina olen viettänyt vapaa-aikani mielummin puutarhamökillä kuin kotona. Viime aikoina on ollut myös kaikenlaista hässäkkää, erään tohtorin valmistujaisjuhlia, kuorofestareita ja viimeisten työjuttujen hoitamista ennen lomia. Olen itse ajatellut pitää heinäkuun lomaa ja päivitellä somea tavallistakin verkaisemmin – luulen, että pieni tauko tulee tekemään todellakin hyvää. Kulunut kevät oli yksi elämäni rankimmista monella tapaa, ja tuntuu että nyt tarvitaan sitä kunnon lepoa ja rauhoittumista. Remonttisarja ei kuitenkaan tähän lopu, vaan aiheita riittää vielä vaikka kuinka: lattian esittelypostaus on jo työn alla ja tulossa on mm. ennen vs. jälkeen-kuvia, budjettiasiaa, säilytysratkaisujen esittelyä ja paljon muuta.

Tänään keskitytään kuitenkin makuuhuoneeseen, kotini rauhallisimpaan soppeen. Se, että kodissani on makuuhuone, on mielestäni älytöntä luksusta, sillä en ole yli 10 vuoteen asunut asunnossa, jossa olisi ovellinen makuuhuone. Yleisesti ottaen rakastan avointa tilaa ja loft-ideologiaa, mutta kyllä siinä on monta etua, että yhden huoneen oven saa kiinni tarvittaessa (toki vessan oven saa kiinni myös, mutta se on eri asia).


Makuuhuoneeni on hyvin pieni. Niin pieni, että sen jälkeen kun 160cm leveä parivuode oli sinne aseteltu, ei huoneeseen enää juuri muuta mahtunutkaan. Sängyn ja ikkunan väliin halusin jättää pienen raon petauksen helpottamiseksi, mutta kyllä se on silti aina vähän työlästä. Vaikka yksikin lisäneliö tekisi makuuhuoneesta vähän käytännöllisemmän, olen silti iloinen, että parisänkyni ylipäätään järjellisesti mahtui makkariin. Toisaalta juuri huoneen pienuuden vuoksi täällä on erityisen ihana tunnelma, tämä huone on todella tarkoitettu vain rauhoittumiseen ja lepoon.

Remontin yhteydessä makuuhuoneessa tehtiin suhteellisen kevyitä muutoksia. Kaikki pinnat maalattiin, lattia ja listat vaihdettiin. Halusin makuuhuoneesta kokonaan vihreän – se korostaa ihanasti huoneen rauhallisuutta ja makuusoppimaisuutta. Pienessä tilassa saattaa tällainen tummempi sävy toimia yllättävänkin hyvin, yleinen harhaluulo on se, että valkoinen avartaa aina. Nyt vihreä seinä tuo syvyyttä ja tunnelmaa pieneen huoneeseen. Seinän sävy on Tikkurilan V444, joka on hyvin lähellä Nefriitti-sävyä, jolla maalasin aikoinaan vanhan vuokrakeittiöni seinän. Kaikki uudessa asunnossa käytetyt maalisävyt löytyvät muuten tästä postauksesta!


Makuuhuone on asunnon ainoa huone, jossa on jäljellä vanhat, alkuperäiset valokatkaisimet ja pistorasiat. Rakastan niitä! Muuta alkuperäistä täällä asunnossa ei ollut jäljellä ostovaiheessa – jos olisi ollut, niin olisin ne todennäköisesti säilyttänyt. Makuuhuoneesta löytyy ikkunan vastapäiseltä seinältä valkoinen kaappirivistö, jonka aion myös maalata tuolla samalla vihreällä sävyllä ja vaihtaa vetimet vähän paremmin asunnon tyyliin sopiviksi.

Olen asunut uudessa kodissani kohta jo kuukauden, ja uskallan jo sanoa, että ihanasti täällä nukkuu! Kauniissa makuuhuoneessa saa selkeästi kauniit unet.

Kaksion remontti-sarjan aiemmat postaukset:

Lähtötilanne
Osa 1: Seinät alas
Osa 2: Odottelua ja vaikeita valintoja
Osa 3: Lattian valinta
Osa 4: Vihreä makuuhuone ja kodin muut maalisävyt
Osa 5: Kärsimättömyyttä ja takapakkeja
Osa 6: Keittiösuunnitelma pieneen kaksioon
Osa 7: Yksityiskohtia ja messinkirakkautta
Osa 8: Uuden keittiön esittely