category: koti ja sisustus

Mökin piilossa olleet helmet

kattaus, lifestyle, mökki, siirtolapuutarha, suomalainen design, yhteistyö, , ,

Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia


Kun omistaa pienen ränsistyneen mökkiparan jossa kaikki on rempallaan, joutuu opetella sietämään keskeneräisyyttä. Lattia on vino, nurkissa on ötököitä ja kalusteet ovat kaikki vähän sinne päin. Mökin suhteen on päätetty jo kauan sitten, ettei sitä kannata remontoida vaan se tullaan purkamaan jossain vaiheessa, ei kuitenkaan vielä pariin vuoteen. Niimpä se saa olla viimeiset elinvuotensa sellainen kuin se on, vähän rapistunut ja vino. Ja minä teen kuitenkin parhaani, että kaiken tämän keskellä täällä voisi kuitenkin viihtyä silloin, kun mökillä ollaan.

Vanhan ja kulahtaneen keskellä on turha pyrkiä minimalismiin, täällä kaikki saa olla runsasta ja värikästä. Kaikki eivät aina soinnu yhteen täydellisesti, eikä tarvikaan – eiväthän asiat mene täydellisesti elämässä muutenkaan. Silmä tottuu yllättävän nopeasti ja toisinaan voi käydä niinkin, että jokin paikka jolle ei ole aiemmin oikein antanut arvoa, alkaakin yhtäkkiä näyttää yllättävän potentiaaliselta. Tällä viikolla laitoin kuntoon kaksi mökiltä löytyvää ihanaa paikkaa, jotka eivät ole aiemmin päässeet oikein kunnolla käyttöön.


Mökin kuisti on yksi niistä paikoista, joka on viime aikoina toiminut lähinnä vain ohikulkupaikkana ja varastona: siellä säilytetään ulkokalusteiden päällisiä, aurinkovarjoja ja pehmusteita sekä kaikenlaista muuta sälää. Päätin vihdoin raivata ja siivota kuistin, tehdä sinne tilaa ihan vain olemiselle. Kuistilta on nimittäin täydelliset näkymät ikkunoiden läpi puutarhaan ja siellä on myös koko mökin ihanin valo. Tuon pöydän äärelle kattaa aamukahvit tai lounaan oikein mielellään, etenkin sellaisina päivinä, kun ulkona sataa tai on muuten vain koleampaa.

Kuistin kattauksessa kuoseja ja värejä sekoitetaan iloisesti yhteen: kirpparilta löytyneen pöytäliinan ja maljakon kaverina ovat Klaus Haapaniemen suunnittelemaa Taika Siimes-sarjaa, vaaleanpunaista Teemaa, Teema Tiimi-kulho ja Essence-laseja. Salaattiottimet ovat  Iittalan Citterio 98-astiasarjaa ja tuo ruusukultainen väri on syksyn 2019 uutuus, joka tulee kauppoihin vasta syksyllä.


Toinen enemmän piilossa ollut helmi on mökkipihan perältä löytyvä pesukatos. Se ei ole ollut ennen tätä viikkoa käytössä lainkaan, sillä en ole jotenkin löytänyt sille mitään järkevää käyttötarkoitusta. Olen säilyttänyt pesukatoksessa istutusämpäreitä ja -ruukkuja ja käynyt siellä toisinaan lähinnä pesemässä multaisia käsiä, mutta muuten se on tönöttänyt tyhjän panttina mökkipihan nurkassa. Mökin sisällehän tulee juokseva vesi ja tiskaushommat sujuvat yleensä siellä, mutta mökin hana on sellainen onneton pieni vessanhana, josta vettä tulee hitaasti ja huonolla paineella, eikä pienen hanan alle mahdu kunnolla huuhtelemaan astioita. Nyt tuntuu melkein hassulta, että miksi en tajunnut siivota tätä pesukatosta tiskipaikaksi aiemmin? Kyllähän kuka tahansa tiskaa kuumana kesäpäivänä astioita mielummin vehreyden keskellä raikkaassa ilmassa, kuin pimeässä mökissä.


Tiskipöydältä löytyvät Iittala-tuotteet:

Teema-mukit ja lautaset (vaaleanpunaiset Teema-lautaset ovat sopivasti alennuksessa)
Kastehelmi-keittiöpyyhe
Taika Siimes-lautaset ja kahvikupit
Teema Tiimi-riisikulho ja keittokulho
Essence-punaviinilasit

KAKSION REMONTTI, OSA 9: Makuuhuone

koti ja sisustus, remontti, , , ,


Remonttipostaukset ovat olleet viime aikoina vähän jäissä. Pääsyy on varmaan se, että kesä alkoi – viime aikoina olen viettänyt vapaa-aikani mielummin puutarhamökillä kuin kotona. Viime aikoina on ollut myös kaikenlaista hässäkkää, erään tohtorin valmistujaisjuhlia, kuorofestareita ja viimeisten työjuttujen hoitamista ennen lomia. Olen itse ajatellut pitää heinäkuun lomaa ja päivitellä somea tavallistakin verkaisemmin – luulen, että pieni tauko tulee tekemään todellakin hyvää. Kulunut kevät oli yksi elämäni rankimmista monella tapaa, ja tuntuu että nyt tarvitaan sitä kunnon lepoa ja rauhoittumista. Remonttisarja ei kuitenkaan tähän lopu, vaan aiheita riittää vielä vaikka kuinka: lattian esittelypostaus on jo työn alla ja tulossa on mm. ennen vs. jälkeen-kuvia, budjettiasiaa, säilytysratkaisujen esittelyä ja paljon muuta.

Tänään keskitytään kuitenkin makuuhuoneeseen, kotini rauhallisimpaan soppeen. Se, että kodissani on makuuhuone, on mielestäni älytöntä luksusta, sillä en ole yli 10 vuoteen asunut asunnossa, jossa olisi ovellinen makuuhuone. Yleisesti ottaen rakastan avointa tilaa ja loft-ideologiaa, mutta kyllä siinä on monta etua, että yhden huoneen oven saa kiinni tarvittaessa (toki vessan oven saa kiinni myös, mutta se on eri asia).


Makuuhuoneeni on hyvin pieni. Niin pieni, että sen jälkeen kun 160cm leveä parivuode oli sinne aseteltu, ei huoneeseen enää juuri muuta mahtunutkaan. Sängyn ja ikkunan väliin halusin jättää pienen raon petauksen helpottamiseksi, mutta kyllä se on silti aina vähän työlästä. Vaikka yksikin lisäneliö tekisi makuuhuoneesta vähän käytännöllisemmän, olen silti iloinen, että parisänkyni ylipäätään järjellisesti mahtui makkariin. Toisaalta juuri huoneen pienuuden vuoksi täällä on erityisen ihana tunnelma, tämä huone on todella tarkoitettu vain rauhoittumiseen ja lepoon.

Remontin yhteydessä makuuhuoneessa tehtiin suhteellisen kevyitä muutoksia. Kaikki pinnat maalattiin, lattia ja listat vaihdettiin. Halusin makuuhuoneesta kokonaan vihreän – se korostaa ihanasti huoneen rauhallisuutta ja makuusoppimaisuutta. Pienessä tilassa saattaa tällainen tummempi sävy toimia yllättävänkin hyvin, yleinen harhaluulo on se, että valkoinen avartaa aina. Nyt vihreä seinä tuo syvyyttä ja tunnelmaa pieneen huoneeseen. Seinän sävy on Tikkurilan V444, joka on hyvin lähellä Nefriitti-sävyä, jolla maalasin aikoinaan vanhan vuokrakeittiöni seinän. Kaikki uudessa asunnossa käytetyt maalisävyt löytyvät muuten tästä postauksesta!


Makuuhuone on asunnon ainoa huone, jossa on jäljellä vanhat, alkuperäiset valokatkaisimet ja pistorasiat. Rakastan niitä! Muuta alkuperäistä täällä asunnossa ei ollut jäljellä ostovaiheessa – jos olisi ollut, niin olisin ne todennäköisesti säilyttänyt. Makuuhuoneesta löytyy ikkunan vastapäiseltä seinältä valkoinen kaappirivistö, jonka aion myös maalata tuolla samalla vihreällä sävyllä ja vaihtaa vetimet vähän paremmin asunnon tyyliin sopiviksi.

Olen asunut uudessa kodissani kohta jo kuukauden, ja uskallan jo sanoa, että ihanasti täällä nukkuu! Kauniissa makuuhuoneessa saa selkeästi kauniit unet.

Kaksion remontti-sarjan aiemmat postaukset:

Lähtötilanne
Osa 1: Seinät alas
Osa 2: Odottelua ja vaikeita valintoja
Osa 3: Lattian valinta
Osa 4: Vihreä makuuhuone ja kodin muut maalisävyt
Osa 5: Kärsimättömyyttä ja takapakkeja
Osa 6: Keittiösuunnitelma pieneen kaksioon
Osa 7: Yksityiskohtia ja messinkirakkautta
Osa 8: Uuden keittiön esittely

Puutarhakesän juhlakausi alkoi

kattaus, puutarha, siirtolapuutarha, yhteistyö, , ,

Kaupallinen yhteistyö: Iittala ja Asennemedia

Olen viime aikoina viettänyt lähes kaiken mahdollisen vapaa-aikani siirtolapuutarhalla. Tuntuu, että juuri nyt siellä olisi töitä ihan loputtomiin: pitäisi tehdä loput kylvöt, asentaa pioneille tuet, harventaa jo itäneet istutukset ja rikkaruohojakin olisi kitkettävänä loputtomiin. Ihan sama minne tahansa puutarhalla katsonkin, aina näen jotain korjattavaa tai kitkettävää. Jos muuta ei ehdi tekemään, niin ruoho pitää leikata vähintään kerran viikkoon ja istutuksia olisi hyvä käydä kastelemassa vähintään joka toinen päivä.

Jollekin tämä kuulostaa työleiripainajaiselta, mutta minä oikeastaan nautin tästä kaikesta. Puutarhalla puuhastelu on hyvää vastapainoa muulle työlle, täällä työnsä jäljen näkee samantien. Ja kylvöhommiin liittyy kutkuttava ajatus siitä, että jossain vaiheessa ne tuottavat ehkä satoakin, jos kaikki menee hyvin. Vaikkei satoa jostain syystä tulisikaan, niin kuopsuttelu on palkitsevaa itsessään – lähden joka kerta puutarhalta kotiin hymyssä suin, onnellisena.


Yritän kuitenkin muistutella usein itselleni, että mökillä kuuluu myös nauttia kesästä. Fyysisen puutarhatyön rinnalle pitää aina mahtua keinussa istuskelua, riippumatossa lojumista, kahvihetkiä ja puutarhajuhlia. Etenkin viimeksi mainittuja toivon erityisen paljon: mikään ei ole ihanampaa kuin pyytää ystäviä palstalle kylään, kattaa pöytä kukkien keskelle ja laittaa jotain isoa tai pientä tarjolle. Puutarhajuhlia voi järjestää ilman viikkojen valmisteluitakin, toisinaan riittää että kutsut yhden ystävän kahville ja joskus kavereita voi pyytää spontaanisti grillailemaan ja tuomaan tarjottavia mukanaan. Viime sunnuntaina järjestin pienet lettukestit, joissa osallistujina olivat minä, siskoni ja hänen kuukauden vanha tyttönsä. Tarjolla oli lettuja ja marjoja, miljöönä mitä upeimmin kukkiva puutarha – mitä muuta voisi puutarhajuhlilta toivoa?


Iittalan uudet, jalalliset kastehelmi-lasit sopivat ihanasti puutarhajuhlien tunnelmaan. Kun ensimmäisen kerran näin kuvat näistä uutuuksista, tuli mieleeni heti, että nuo sopisivat ihanasti puutarhamökille. Kaunis jalallinen lasi sopii sekä juomalasiksi että viinilasiksi, lisäksi lasit toimivat tarjoilukulhoina ja tarvittaessa myös kukkamaljakkoina. Mökillä monikäyttöisyys on valttia, eikä haittaa ole siitäkään, että nämä ovat varsin jämerää tekoa, eivätpä mene niin helposti rikki tiskatessa.

Uusia kastehelmi-laseja on saatavilla neljässä eri värissä: kirkas, pellava, vedensininen ja harmaa. Itse en panisi pahakseni, jos näitä laseja tulisi vielä vaaleanpunaisena, se väri sopisi tänne ihanasti. Mitä mieltä te olette uutuuksista?


Puutarhajuhlien kesäkausi on nyt avattu – tervetuloa helteet ja lämpimät kesäillat, minä ja palstani ovat valmiina!