Remonttipostaukset ovat olleet viime aikoina vähän jäissä. Pääsyy on varmaan se, että kesä alkoi – viime aikoina olen viettänyt vapaa-aikani mielummin puutarhamökillä kuin kotona. Viime aikoina on ollut myös kaikenlaista hässäkkää, erään tohtorin valmistujaisjuhlia, kuorofestareita ja viimeisten työjuttujen hoitamista ennen lomia. Olen itse ajatellut pitää heinäkuun lomaa ja päivitellä somea tavallistakin verkaisemmin – luulen, että pieni tauko tulee tekemään todellakin hyvää. Kulunut kevät oli yksi elämäni rankimmista monella tapaa, ja tuntuu että nyt tarvitaan sitä kunnon lepoa ja rauhoittumista. Remonttisarja ei kuitenkaan tähän lopu, vaan aiheita riittää vielä vaikka kuinka: lattian esittelypostaus on jo työn alla ja tulossa on mm. ennen vs. jälkeen-kuvia, budjettiasiaa, säilytysratkaisujen esittelyä ja paljon muuta.
Tänään keskitytään kuitenkin makuuhuoneeseen, kotini rauhallisimpaan soppeen. Se, että kodissani on makuuhuone, on mielestäni älytöntä luksusta, sillä en ole yli 10 vuoteen asunut asunnossa, jossa olisi ovellinen makuuhuone. Yleisesti ottaen rakastan avointa tilaa ja loft-ideologiaa, mutta kyllä siinä on monta etua, että yhden huoneen oven saa kiinni tarvittaessa (toki vessan oven saa kiinni myös, mutta se on eri asia).
Makuuhuoneeni on hyvin pieni. Niin pieni, että sen jälkeen kun 160cm leveä parivuode oli sinne aseteltu, ei huoneeseen enää juuri muuta mahtunutkaan. Sängyn ja ikkunan väliin halusin jättää pienen raon petauksen helpottamiseksi, mutta kyllä se on silti aina vähän työlästä. Vaikka yksikin lisäneliö tekisi makuuhuoneesta vähän käytännöllisemmän, olen silti iloinen, että parisänkyni ylipäätään järjellisesti mahtui makkariin. Toisaalta juuri huoneen pienuuden vuoksi täällä on erityisen ihana tunnelma, tämä huone on todella tarkoitettu vain rauhoittumiseen ja lepoon.
Remontin yhteydessä makuuhuoneessa tehtiin suhteellisen kevyitä muutoksia. Kaikki pinnat maalattiin, lattia ja listat vaihdettiin. Halusin makuuhuoneesta kokonaan vihreän – se korostaa ihanasti huoneen rauhallisuutta ja makuusoppimaisuutta. Pienessä tilassa saattaa tällainen tummempi sävy toimia yllättävänkin hyvin, yleinen harhaluulo on se, että valkoinen avartaa aina. Nyt vihreä seinä tuo syvyyttä ja tunnelmaa pieneen huoneeseen. Seinän sävy on Tikkurilan V444, joka on hyvin lähellä Nefriitti-sävyä, jolla maalasin aikoinaan vanhan vuokrakeittiöni seinän. Kaikki uudessa asunnossa käytetyt maalisävyt löytyvät muuten tästä postauksesta!
Makuuhuone on asunnon ainoa huone, jossa on jäljellä vanhat, alkuperäiset valokatkaisimet ja pistorasiat. Rakastan niitä! Muuta alkuperäistä täällä asunnossa ei ollut jäljellä ostovaiheessa – jos olisi ollut, niin olisin ne todennäköisesti säilyttänyt. Makuuhuoneesta löytyy ikkunan vastapäiseltä seinältä valkoinen kaappirivistö, jonka aion myös maalata tuolla samalla vihreällä sävyllä ja vaihtaa vetimet vähän paremmin asunnon tyyliin sopiviksi.
Olen asunut uudessa kodissani kohta jo kuukauden, ja uskallan jo sanoa, että ihanasti täällä nukkuu! Kauniissa makuuhuoneessa saa selkeästi kauniit unet.
Kaksion remontti-sarjan aiemmat postaukset:
Lähtötilanne
Osa 1: Seinät alas
Osa 2: Odottelua ja vaikeita valintoja
Osa 3: Lattian valinta
Osa 4: Vihreä makuuhuone ja kodin muut maalisävyt
Osa 5: Kärsimättömyyttä ja takapakkeja
Osa 6: Keittiösuunnitelma pieneen kaksioon
Osa 7: Yksityiskohtia ja messinkirakkautta
Osa 8: Uuden keittiön esittely
Siitä lähtien kun minulla on ollut oma puutarhapalsta, olen myös haaveillut kasvihuoneesta. Unelmieni kasvihuoneessa olisi tiililattia, ulkovalot ja sinne mahtuisi istutusten lisäksi pöytäryhmä. Kasvihuoneessa voisi viettää loppukesän tunnelmallisia illallisia ja siellä voisi kasvattaa tomaattien lisäksi kurkkuja ja vaikkapa viinirypäleitä. Siirtolapuutarhapalsta asettaa kuitenkin omat realiteettinsa: periaatteessa palstalle saisi laittaa ihan kunnon kasvihuoneen, mutta sitä varten tarvittaisi ensiksi luvat ja sopiva paikka. Kun palstan suunnitelmat ovat vielä itse mökin ja koko pihan osalta muuten auki, ei isompaan kasvihuoneeseen satsaus ole tuntunut tässä vaiheelta fiksulta.Sitten löysin pienen pihan pelastuksen, eli lavakaulusten päälle asetettavan pienoiskasvihuoneen! Nyt voin kokeilla tomaatin, paprikan ja yrttien kasvattamista ilman lupaprosesseja tai isompia pystytysprojekteja. Puisia lavakauluksia minulla olikin jo ennestään ja siskoni pystytti tuon kasvihuonerakennelman sen päälle tunnissa. Kasvatuslaatikoissa viljelykauden voi aloittaa jo tavallista kasvimaata aiemmin, koska lavakauluksen sisällä on lämpimämpää kuin ympäröivässä maassa.
Ennen laatikkoviljelyn aloittamista ja kasvihuoneen käyttöönottoa ja halusin tuunata hiukan lavakauluksia: vaalea tuore puupinta on toki kaunis, mutta omaan puutarhani laatikot näyttivät vähän liiankin uudenkarheilta. Lisäksi suojaamaton puupinta kestää käsiteltyä huonommin sateisessa ja epävakaisessa Suomen kesäsäässä. Käsittelin siis lavakaulukset Tikkurilan 
Lavakauluksen öljykäsittely on sopivan kevyt askare kevätpäivään: kaksikerroksisen 80x120cm lavakauluksen öljyämiseen kului noin puoli tuntia. Itse en hakenut täydellisen tarkkaa lopputulosta, sillä minun puutarhassani kaikki saa olla rennosti vähän sinne päin. Tarkempi öljyäjä olisi suojannut metalliset osat, minä vain pyyhkäisin ylimenevän öljyn kankaanpalalla pois metalliosista. Käytännössä käsiteltävä puupinta puhdistetaan ensin huolella, sen jälkeen öljy levitetään siveltimellä tai sienellä, ja parin minuutin jälkeen ylimääräinen öljy pyyhitään pois kankaanpalalla. Tarkemmat ohjeet työvaiheineen löydät 
Nyt pieni kasvimaani olisi valmis istutustöihin, tulisipa tulevasta kesästä suotuisa kasvatuspuuhilleni! Pääsen kevään aikana toteuttamaan myös lisää tällaisia pieniä pihan tuunaustöitä yhteistyössä 
