category: lifestyle

13: Mitä odotan joululta

mitä odotan joululta

Kaupallinen yhteistyö, Daniel Wellington

11 yötä jouluun! Ja kyllä, olen todellakin laskenut, sillä sitä on odotettu – ei suinkaan joulupukin, lahjojen tai herkkuruokien vuoksi, vaan loman takia. Loppusyksy on ollut harvinaisen hektinen eikä pimeys ja räntäsade ole helpottaneet asiaa. Joulu on mielessäni rauhallisuuden, levon ja onnellisuuden loma, jolloin kaikki turha kriiseily ja kiireily jää pois. Näitä viittä asiaa odotan kaikkein eniten joululta:

Pohjoisen talvea ja lunta. Loskakeli kyllästyttää, hanget korkeat nietokset kiinnostelee. Olisiko Oulussa hiihtokelit?


Lukuhetkiä. Luen nykyään kirjoja surullisen harvoin. Kännykkä ja some vievät paljon aikaa kirjoilta, ja tietty se vähän ahdistaa kun sitä ajattelee. Jouluna aion pitää somelomaa ja lukea enemmän, mulla on muutama kirjavinkki teillekin tulossa!


Perinteitä ja perheen kanssa vietettyä aikaa. Viime vuonna joulu jäi vähän välistä, kun olin Balilla. Altaalla lekottelu lämmössä oli ihanaa ja tarpeellista, mutta vähän haikeana sieltä katselin perheen whatsapp-ryhmään lähetettyjä videoita ja kuvia. Kaipaan niitä kaikkia superperinteisiä juttuja, joista tulee sama fiilis kuin lapsena jouluna: kuusen koristelua, riisipuuroa aattoaamuna, joulusaunaa, yhteislauluja ja myöhäisillan lautapelibattleja. Jännittävää on myös viettää tietysti ensimmäinen joulu yhdessä poikaystäväni kanssa – odotan mielenkiinnolla miten täysin eri kulttuurista tulevana hän suhtautuu perheemme joulumeininkeihin.


Nukkumista, löhöilyä, laiskottelua. Näille ei ole viime viikkoina ollut juuri aikaa. Tänä vuonna kiire on vienyt unetkin, ehkä loma toisi ne takaisin? Joka aamu herätessäni unelmoin siitä, että voisinpa viettää yhden kokonaisen päivän sängyssä loikoillen ja netflixiä tölläten. Tämä on listani tärkein kohta ja olen valmis karsimaan noista muista, kunhan vain tämä toteutuu!


Lahjastressitöntä joulua. Olen kerrankin hankkinut lahjat kummilapsilleni hyvissä ajoin – jes! Muita lahjoja tuskin hankin, enkä itsekään halua mitään tavaraa, mutta ajattelin viedä paketteja joulupuu-keräykseen. Massiivisten joululahjaostosten sijaan suosin sitä, että läheisiään muistaisi arjessa aina silloin tällöin ihan muuten vaan – vaikka hartiahieronnalla, illallisella tai miksei pienellä paketillakin. Esimerkiksi tein tuon oman kellofriikkini varsin iloiseksi jo hyvissä ajoin ennen joulua Classic Sheffield-kellolla, itselleni tilasin suosikkimallini Classic Petiten mustana kultaisen rannekorun kera. Kuusen alta ei tarvitse siis aattopäivänä löytyä mitään havunneulasia kummempaa – eli joulupyhinä voidaan  keskittyä vain olemiseen, syömiseen ja läheisten seurasta nauttimiseen. <3


PS! Koodilla Vienak saat -15 % alennuksen mistä tahansa tuotteesta Daniel Wellingtonin nettisivuilta. Lisäksi ostaessasi lahjasetin eli kauniisti paketoidun kellon rannekorun tai vararannekkeen kera, saat -10 % alennuksen – tarjoukset voi myös yhdistää!

10: Iittalaa 12 kuukauden ajan – arvonta

10: Iittalaa 12 kuukauden ajan - arvonta
Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Iittala

Yksi kokonainen vuosi, kaksitoista kuukautta. Toisaalta aika pitkä aika, toisaalta vain yksi silmänräpäys – välillä tuntuu, että juurihan oli tammikuu ja muutin tähän uuteen kotiini, välillä taas tajuaa, miten paljon kaikenlaista on ehtinyt tapahtua kuluneen vuoden aikana. Kulunut vuosi on ollut tärkeä ja antoisa myös bloggaamisen suhteen – yksi parhaimmista blogijutuista on ollut se, että olen saanut tehdä jatkuvaa yhteistyötä lempibrändini Iittalan kanssa. Mitä kaikkea yhteiseen vuoteemme on mahtunutkaan?


Tammikuussa tutustuttiin Suomi 100-juhlavuoden Ultramariininsinisiin tuotteisiin, helmikuussa kurkistettiin tähän uuteen kotiini ja sen sisustukseen -se on kyllä muuttunut aika paljon tuosta vuoden takaisesta! Maaliskuussa julistettiin kattamisen uutta vapautta ja esiteltiin uudet Teema Tiimi-astiat.


Huhtikuussa vietettiin pääsiäisbrunssia ja kokkailtiin härkispyöryköitäTools-sarjan pannulla. Toukokuussa katsoin Minimalism-dokkarin ja  pohdin omistamieni tavaroiden merkityksiä ja aiheen ympärille syntyikin kiinnostavaa keskustelua. Kesäkuussa jaoin ihanan marjapaistoksen reseptin.


Heinäkuussa muisteltiin Taika-sarjan 10-vuotista tarinaa ja rakennettiin mökille oleskelunurkkaus rentoja kahvihetkiä ja köllöttelyä varten. Elokuussa mietin, miten hyvä astiasto kootaan ja syyskuussa katoin keittiöön harmonisen aamupalakattauksen – harmonian ainekset-postaus on yksi omista suosikeistani koko vuoden ajalta.


Lokakuussa kävin siskoni luona kylässä ja esittelin hänen kotinsa sisustusta – tämä postaus oli yksi lokakuun suosituimmista. Marraskuussa aloitettiin joulukausi joka jatkuu tietysti edelleen, joululaulut raikuvat ja glögiä juodaan päivittäin. Tänä jouluna kaikki kultainen ja kimaltava kiinnostaa aiempia vuosia enemmän, siksi etenkin ruusukultaiset aalto-vadit ja teräksiset nappula-kynttiläjalat ovat ahkerassa käytössä.

Yhteistyöni Iittalan kanssa on blogihistoriani ensimmäinen vuosiyhteistyö, ja olen todella iloinen ja ylpeä, että saan edustaa blogissani yhtä Suomen kiinnostavinta design-brändiä. Olen innostunut tämän vuoden aikana monta kertaa niin vanhoista klassikoista kuin uutuustuotteistakin, eri teemoista ja kampanjoista. Alkuvuodesta tietenkin mietitytti, että miten keksin jokaiselle kuukaudelle uuden näkökulman, mutta koska olen saanut valita tuotteet itse ja postauksienkin suhteen on ollut hyvin vapaat kädet, ovat jutut syntyneet hyvin luontevasti. Odottavaisin ja innokkain fiiliksin lähden jatkamaan yhteistyötä seuraavana vuonna ja monta uutta ideaa on jo valmiiksi päässä hautumassa tulevia postauksia varten.


Arvonta!

Mitkä Iittala-jutut ovat jääneet vuoden aikana erityisesti mieleesi tai mitä odotat tulevalta vuodelta juuri Iittala-yhteistöiden suhteen? Mitä mieltä olet tällaisesta jatkuvasta yhteistyöstä yleisesti? Jätä kommenttisi tähän postaukseen 17.12. mennessä, niin olet mukana ruusukultaisen Aalto-vadin arvonnassa. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, muista lisätä mukaan sähköpostiosoitteesi (se näkyy vain minulle).

8: Koirien pikkujoulut


Mielestäni koirillekin täytyy järjestää juhlia säännöllisesti. Sellaisia koirien kokoontumisia, jossa karvapalleroita huomioidaan ehkä tavallista enemmän herkuilla ja rapsutuksilla ja jossa he ennenkaikkea pääsevät peuhaamaan ja leikkimään keskenään turvallisessa ympäristössä. Koirillekin on tärkeää tavata lajitovereitaan, se on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin – ja tottakai on aina kiva päästä juttelemaan koirajutuista ja erityisesti maltankoirajutuista toisten omistajien kanssa – varsinkin näiden maltojen omistajatkin sattuvat olemaan ihan huipputyyppejä!

Viime lauantaina Milo sai siis pikkujoulujen merkeissä kylään kaksi suloista maltankoiraneitiä – Nalan, johon olen tutustunut sattumalta bussipysäkillä ja asennekollegani Jonnan Telma-koiran. Jos yksi maltankoira on jo itsessään söpö näky, niin kuvittele kolme samanlaista! Ei ole ihme, että rotu hurmaa niin monet yksi toisensa jälkeen.


Vaikka nykyään Milo on elämässäni vain osa-aikaisesti, niin se on edelleen yhtä tärkeä ja rakas kuin aina ennenkin. Koirahöpsöyskään ei ole yleisesti vähentynyt yhtään, edelleenkin juttelen (lue = lässytän) vastaantuleville suloisille koirille, etenkin maltankoirille, ja aina kun vain joku kysyy, kerron mielelläni ummet ja lammet omasta koirastani. Tottakai välillä mietityttää, että kauan koiran yhteishuoltajuus voi jatkua ja joudutaanko Milolle valitsemaan jossain vaiheessa vain yksi koti, mutta täytyy luottaa siihen että asiat menevät hyvin ja miettiä aina tilanne koiran parhaan kannalta. Nyt toistaiseksi tämä järjestely on toiminut mainiosti niin koiran kun omistajienkin kannalta.

Koirapikkujouluista tulee varmasti perinnne – ensi vuonna uudestaan, eikö vain? <3


Kuvat Jonna & minä