Pala sydäntä pohjoisessa


Takana ihana loma pohjoisessa – ehkä paras kotona vietetty joulu sitten lapsuusjoulujen. Janitan joulupostauksesta tuli mieleen vahvasti oma lapsuus: isossa perheessä joulunvietto voi olla helposti aikamoista mylläkkää ja sekasortoa, mutta nyt kun kaikki ovat aikuisia, on meininki mukavan leppoista ja lämminhenkistä. Sain valkoisen joulun, kaikki kivat perinteet, hurjasti hyvää ruokaa (paitsi: elä luota enää kaupan valmiisiin seitankinkkuihin), laatuaikaa perheen kanssa ja tarpeeksi lepoa ja unta. Oli myös ihana huomata miten hyvin Nio otettiin kotona vastaan ja miten sujuvasti hän sulautui joukkoon, tuntui jopa nauttivan olostaan.


Yleensä kun tulen Oulusta takaisin Helsinkiin, olo on yleensä helpottunut ja omaa kotia on jo ikävä. Tällä kertaa tunne oli erilainen, ehkä vähän kaihoisa. Rakastan Helsinkiä ja se on kotini, mutta nyt olisin mielummin viettänyt aikaa vähän pidempään noissa kauniissa talvisissa maisemissa tämän harmauden ja vesisateen sijaan. En haikaile takaisin Ouluun ja tuskin muutan sinne koskaan takaisin, mutta pala minusta tulee silti varmaan aina olemaan pohjoisessa, lapsuudenmaisemissani. Onneksi siellä voi kyläillä niin usein kuin haluaa.


Toivottavasti myös teidän joulupyhät ja välipäivät ovat sujuneet suloisissa merkeissä <3

24: Rauhallista joulua!

Aika rauhoittua hetkeksi ja hiljentyä joulun viettoon. Äiti jo huhuilee puuropöytään (whatsapin kautta tietenkin) ja olen iloinen, kun saan sulkea tietokoneen nyt pariksi päiväksi kokonaan. Instagramin puolella varmasti tapahtuu asioita nyt joulupyhinäkin, mutta blogi jää nyt hetkeksi ansaitulle lomalle.

Nauttikaa lomasta, ruuasta, rentoudesta ja rakkaittenne seurasta. Kiitos kun olette olleet mukana seuraamassa joulukalenteriani – oikein ihanaa joulua teille kaikille, rakkaat lukijat! <3

23: Talven ihmemaassa

Terveisiä Oulusta, talven ihmemaasta! Toiveeni valkoisesta joulusta toteutui lumisempana kuin osasin kuvitellakaan. Kävimme tänään fiilistelemässä joulumeininkejä Oulun torinrannassa, kauppahallissa ja rotuaarilla – siitä on jo hetki aikaa, kun olen viimeksi käynyt täällä! Vaikka vierailut tänne ovat harvenneet viime vuosina, on lapsuudenmaisemissa aina jotain hyvin erityistä ja rakasta. Ja onhan täällä kaunista, vaikka ehkä teinivuosina ei osannut tätä pientä kaupunkia arvostaa.

Nio ei ole ennen tätä matkaa käynyt koskaan Tamperetta pohjoisempana. Ensivaikutelma Oulusta on kuulemma pieni ja kylmä ja se, että pohjoisessa ihmiset ovat lämminhenkisiä ja vieraana hänellä on ollut täällä kaikkialla tervetullut olo – samaa olen kuullut usein monilta muiltakin. Ehkä tätä kylmyyttä on pakko kompensoida lämpimällä tunnelmalla muuten.

Tänään ohjelmassa vielä porkkalatalkoot, sauna ja ehkä ensimmäiset lautapelikisat. Huomenna on joulu!