Monthly Archives: June 2016

Viikon sometauon jälkeen

Viikko sitten sattui pieni onnettomuus, johon liittyi kaatunut vesilasi ja tietokoneeni. Toisenlaisessa hetkessä ja tilanteessa olisin saanut varmaan hermoromahduksen, mutta nyt suhtauduin tapaukseen täysin rauhallisesti: kone oli jo vanha, olin miettinyt uuden hankkimista muutenkin, kaikki tärkeät tiedot olivat varmuuskopioituna ja onnettomuus sattui juuri ennen juhannusta, jonka olin ajatellut muutenkin viettää ilman somea. Kun en päässyt tekemään tietokoneellani tavanomaisia töitäni, niin silloin ehtii tehdä kaikenlaista muuta. Mökkiremontti on edennyt rapsakkaasti, enkä malta odottaa että pääsen jakamaan ensimmäiset kuvat mökistä teillekin.

Juhannus oli ehkä kivoin pitkään aikaan. Halusimme päästä hetkeksi eroon remppahommista, ja suuntasimme aattona ystäväni Peetan vanhempien mökille Turun saaristoon. Lauantaina palasimme omalle mökille ja yövyimme siellä ensimmäistä kertaa. Kestitsimme sukulaisia, saimme kaksi pyöräilevää mökkikyläilijää, heitimme talviturkit ja nautimme kaikkien aikojen juhannussäistä isolla terassilla. Juhannuksen jälkeen jatkoimme remppahommia ja huomaamattamme vietimme mökillä kolme vuorokautta putkeen, ilman että tuli kertaakaan ikävä kaupunkiin.


Tällä hetkellä tuntuu täydelliseltä tämä kesäelo, jossa voi yhdistää kaupunkihengailun maalaiselämään, hurauttaa aina fiiliksen mukaan mökille ja takaisin kaupunkiin. En osaa edes haaveilla matkustamisesta nyt, kun mökillä pääsee niin hyvin irti arjesta – minusta on tullut näköjään pieni mökkimummeli jo alle kolmikymppisenä.

Juhannus kaupungissa?

Yhteistyössä Original Sokos Hotel Presidentti / Sokotel Oy

Miten aika kuluukin niin nopeasti? Havahduin viime viikolla siihen, että juhannus tulee jo nyt ja meillä ei ole vielä mitään suunnitelmia siitä, missä viettäisimme juhannuksen. Omalla mökillämme, jossa remppa on vielä pahasti kesken, sukulaisten luona, kaverin mökillä vai kenties kaupungissa? Monen sateisen ja kylmän juhannuksen jälkeen tänä vuonna näyttää vihdoin siltä, että saamme lämpimät ja aurinkoiset juhannussäät. Ehkä juuri sen vuoksi olemme pikkuhiljaa päätymässä siihen, että vietämme juhannuksen remontinkin uhalla omalla mökillämme – vaikka mökissä ei ole vielä keittiötä ja maalaushommat ovat kesken, niin sauna on käyttövalmiina, ruuat valmistuvat kätevästi grillissä ja tarpeen tullen kaupunkikotiin on sopivan lyhyt matka.

Olen viettänyt juhannusta myös joskus kaupungissa, ja siinäkin on oma taikansa. Kadut tyhjenevät ja autioituvat, kaikkialla on hiljaista ja rauhallista. Olemme kerran pitäneet puistojuhlat kaivarissa juhannusaattona, emmekä nähneet puistossa koko iltana ketään muita seurueemme lisäksi. Juhannus on hyvä aika ottaa kaupunki haltuun, käydä rauhassa niissä paikoissa jotka ovat normaaliviikonloppuina ruuhkaisia.

Kirjoitin aiemmin keväällä, että olen yksi uudistuvan Sokos Hotel Presidentin yhteistyöbloggaajista, ja teemani on juhannus. Sain tähän yhteistyöhön liittyen järjestää ystävilleni pienet juhannusjuhlat etukäteen Paola Suhosen suunnitelemassa juhannushuoneessa. Hotelli oli järjestänyt meille syötävää ja juotavaa ja minä pidin kavereilleni pienen kukkaseppele-workshopin. Ruuat saivat ylistystä jokaiselta mukanaolleelta ystävältäni, ja itsekin yhdyn ylistyskuoroon: meille oli katettu mitä herkullisin juhannuspöytä, johon kuului mm. taivaallista mustikkaohrattoa, peruna-retiisi-parsasalaattia, marinoitua tomaattisalaattia, suussasulavaa focacciaa, oliivitapenadea, mummokurkkuja ja iso marja-hedelmälautanen kaurakermavaahdon kera. Jos tällaista ruokaa saa Pressasta ihan arkenakin, niin tulen ilomielin milloin tahansa syömään!

Ilta kului tyttöjen kanssa rattoisasti ja nopeasti syömisen, seppeleaskartelun (ohje tulossa myöhemmin blogiin!) ja juttelun merkeissä. Huomasin ajattelevani, että eihän tällainen juhannus olisi yhtään hassumpi. Mukana ihanaa seuraa, tarjolla herkullista juhannusruokaa ja huoneessa perinteistä juhannustunnelmaa: tyynyliinassa seitsemän juhannusyrttiä ja ryijyssä jättimäinen sääski, jonka pistoa ei tarvitsisi kuitenkaan pelätä. Juhannusaaton iltana voisi ajaa seurasaareen kokkoa ihailemaan, sen jälkeen sujahtaa puhtaisiin hotellilakanoihin ja aamulla tilata huonepalvelusta aamiaisen sänkyyn. Mukana olisi sopivasti sekä perinteitä että moderneja mukavuuksia. Ehkä kokeilen tätä sitten, kun kyllästyn mökkielämään.

Vietätkö itse juhannusta maalla vai kaupungissa? Haluaisitko päästä yöpymään juhannushuoneessa? 
Päivitän seuraavat viikot Sokos Hotel Presidentin instagramia, ja siellä on menossa nyt tosi kiva kisa, jossa jakamalla oman kuva ihanasta juhannushetkestä voi voittaa kahden henkilön viikonloppuloman johonkin Sokos Hotelleista. Käy katsomassa tarkemmat säännöt ja ihailemassa juhannuskuviani: @sokoshotelpresidentti

Vegaanin Taste of Helsinki

vegaanin taste of helsinki

Sateisen viikon keskelle mahtui yksi aurinkoinen, lähes helteinen hetki – onnekseni satuin juuri silloin menemään Kansalaistorille Taste of Helsinkiin. Muistan aiemmilta vuosilta ToH:in juurikin sateisten ja tuulisten päivien ruokafestarina, jossa lautaset lentävät ja kahvi laimentuu sadevedestä. Tänä vuonna kävi siis tuuri sään suhteen, poistuimme alueelta juuri kun sade alkoi häiritä festaritunnelmaa.

Olen ollut Taste of Helsingissä useita kertoja aiemminkin ja aina tykännyt: tapahtumassa kun pääsee maistelemaan samalla kertaa useiden huippuravintoloiden annoksia pikkurahalla. Tämä kerta oli kuitenkin erilainen aiempiin verrattuna, sillä osallistuin tapahtumaan ensi kertaa vegaanina ja minulla ei siis ollut mitään tietoa siitä, että löytyisikö tällaiselle ruokarajoitteiselle mitään syötävää. Onneksi mukana oli parasta seuraa: henkisenä tukena ihana kanssavegaani Nina ja kärsivällisesti kuvaus-assareina ja malleina toimineet muut rakkaat: Jenni, Arttu, Johanna ja Joonas.

vegaaninen taste of helsinki

Ravintola Grönin listalta ei löytynyt mitään valmiiksi vegaanista, mutta he ystävällisesti tuunasivat kasvisannoksensa vegaanille sopivaksi jättämällä ilmeisesti maitotuotteita sisältäneen tattaririeskan pois. Marinoitu perunasalaatti lipstikan kera oli herkullinen ja hävisi nälkäiseen suuhun nopeasti, mutta riisuttu annos oli tietenkin hitusen tylsä. Kuulin kuitenkin että Grönistä tavallisesti saa hyvin vegaanista ruokaa ja paikkaa on kehuttu muutenkin paljon – täytyy siis pian päästä testaamaan Grön kunnolla.

Muru tarjosi vegaanille listaltaan vaalean gazpachon, joka oli todella hyvää – olisinpa tajunnut vain tilata heti kerralla kolme annosta. Oma suosikkini oli kuitenkin Pastorin Ceviche De La Remolacha, eli paahdettua puna-, kelta-ja raitajuurta cashewpähkinöiden kanssa. Positiivinen yllätys oli myös Rawan raakakakkukoju ja vadelma-lakritsi-kakkupala, joka oli täyttävämpi kuin yksikään syömistäni suolaisista annoksista.

Summa summarum: lähdin tapahtumaan ilman ennakko-oletuksia ja yllätyin positiivisesti. Tärkeimmät asiat olivat kunnossa: paras seura, kaunis sää ja kylmät drinkit. Lisäksi löysin jopa neljä vegaanista annosta ilman suurempaa kiertelyä, en ehtinyt käydä edes joka ravintolaa läpi. Kyselyihini vastattiin aina innokkaan kiinnostuneesti niissäkin ravintoloissa, joissa vegaanista annosta ei ollut saatavilla. Nälkäisenä en Taste of Helsinkiin lähtisi, sillä kolmella pienellä alkuruoka-annoksella ei saa vielä vatsaansa täyteen, ellei sitten halua syödä samaa annosta moneen kertaan.

Ymmärrän kyllä että ruokahifistelijöiden maailmassa kunnon pääruuan täytyy sisältää jotain arvokasta lihaa tai kalaa, mutta voisiko tilanne olla toisin? Voisiko kasvipohjainen proteiininlähde olla joskus hienon annoksen pääraaka-aineena siinä missä härkä tai lammaskin? Vegaanius ei ole mielestäni mikään tämän hetken trendi, vaan yleinen suunta johon ollaan pikkuhiljaa menossa – ehkä se voisi näkyä siis vielä enemmän vaikka ensi vuoden Taste of Helsingissä?