Kaupallinen yhteistyö: Bonava & Asennemedia
Ensinnäkin, pahoittelut hiukan harhaanjohtavasta otsikosta. Juuri nyt en ole etsimässä uutta asuntoa, ainakaan tosissani. Muuten vain olen viimeisen kuukauden ajan selannut päivittäin asuntoilmoituksia ja tutustunut pääkaupunkiseudun tarjontaan aika lailla perin pohjin – onhan se hyvä tietää missä mennään, vaikkei olisikaan ihan ostohousut jalassa..? Tai ehkä voin vain myöntää: pientä asuntokuumetta on ilmassa, ollut jo hetken aikaa.
Mutta hetkinen – vastahan ostin tämän nykyisen kotini ja remppasin sen omannäköisekseni, enkö nyt olekaan tähän tyytyväinen?
Olen kyllä. Kallion pikkukaksio on edelleen ihana ja mieluinen, mutta se on myös meille hiukan pieni. Remppasin tämän kodin aikoinaan itselleni, ja omaan käyttööni se olikin juuri sopiva. Kun poikaystäväni muutti ihan virallisesti tänne seurakseni loppukesästä, niin tiesimme molemmat jo siinä vaiheessa, että voi tulla vähän ahdasta. Etenkin näinä aikoina, kun teemme töitä ja treenaamme kotoa käsin aiempaakin enemmän, tuntuu kotimme neliöt hiukan liian vähäisiltä. Vaikka muutto ei ole vielä ajankohtainen, niin olen jo alkanut seurailla asuntomarkkinoita ja pohtimaan eri vaihtoehtoja. Viime viikolla asuntohaaveet ottivat ehkä yhden uuden askeleen eteenpäin, kun kävimme poikaystäväni kanssa tutustumassa Bonavan rakenteilla olevaan kohteeseen Espoon Tapiolassa – voisiko uudiskohde olla meidän seuraava yhteinen koti?
Olen aina pitänyt vanhoista taloista ja aiemmin ihmettelin, kuka edes haluaa ostaa persoonattoman uuden asunnon vanhan sijaan. Etenkin 1900-luvun alussa rakennetut asunnot, joissa on korkeat huoneet ja syvät ikkunalaudat, ovat aina olleet heikko kohtani. Nyt asun 60-luvun talossa, jossa on myöskin oma tunnelmansa. Vanhoissa taloissa on sellaista ajan kerrostumaa ja fiilistä, mitä uusista asunnoista ei löydy.
Tästä huolimatta olen viime aikoina kuitenkin yhä useammin löytänyt itseni fiilistelemästä myös uudiskohteita. Asuntoilmoituksia selatessa nimittäin tulee vastaan paljon niitä vanhoja asuntoja, joista löytyy kyllä se ihana tunnelma, mutta joista paljastuu lähemmällä tarkastelulla monia muita puutteita: kylppäri saattaa olla järjettömän pieni tai vaatii täydellistä remonttia. Neliöitä on ehkä 10 enemmän kuin nykyisessä kodissa, mutta lisäneliöt häviävät erilliseen eteiseen ja pitkään käytävään, jota ei voi käyttää mitenkään hyödyksi. Joskus kun löytää upean ja ihanasti remontoidun kodin, niin sitten taloyhtiöön on tietenkin tulossa parin vuoden sisään linjasaneeraus tai julkisivuremppa. Sellaisia vanhoja asuntoja, joissa on ns. kaikki kunnossa, on todella harvoin tarjolla.
Uudiskohteessa houkuttelee sen helppous ja vaivattomuus. Uuden kodin ostajan ei tarvitse varautua yllättäviin kustannuksiin tai taloyhtiöiden remontteihin ja asuntojen pohjat on suunniteltu nykystandardien mukaisesti ja järkevästi ilman hukkaneliöitä. Jos uuden kodin hankkii jo rakentamisen alkuvaiheessa, voi päästä vaikuttamaan myös asunnon sisustusratkaisuihin. Neliöhinnaltaan uudiskohde voi olla vanhaa asuntoa kalliimpi, mutta koska neliöt on järkevästi suunniteltu ja asunnot ovat energiatehokkaita, on asuminen uudessa talossa kuitenkin usein vanhaa edullisempaa. Ja vaikka vanhassa talossa ehkä olisi enemmän sitä tunnelmaa, niin uudiskohteestakin saa laitettua persoonallisen sisustamalla ja vaikka seiniä maalaamalla ja tapetoimalla.
Bonavan kutsumana pääsimme kurkistamaan Espoon Steniuksenkummun yhteen valmiiseen esittelyasuntoon ja rakenteilla oleviin saunatiloihin. Vierailulla tuli sellainen samanlainen jännitys ja kutkuttava fiilis, mitä koin viimeksi pari vuotta sitten, kun etsin tätä nykyistä asuntoani: täällä me vain ollaan muina miehinä asuntonäytöllä! Steniuksenkummun esittelyasunto oli kyllä juuri sellainen uudiskohde mihin oli helppo ihastua: kauniit materiaalivalinnat, tyylikkäät kiiintokalusteet, isot lattiaan saakka ulottuvat ikkunat, selkeä pohjaratkaisu, ja tilava lasitettu parveke. (Siinäpä yksi asia, mistä todella pidän uudiskohteissa: niissä on usein parveke! Vanhoissa taloissa ei ole juuri koskaan parvekkeita, ja jos on, ne eivät ole kovin käytännöllisiä.)
Bonavan periaatteisiin kuuluu se, että he eivät pelkästään rakenna uusia koteja, vaan myös uusia naapurustoja: uudistalojen yhteiskäyttötilojen mukavuuteen ja viihtyisyyteen panostetaan. Tapiolan Steniuksenkummustakin löytyi upeat yhteistilat: ylimmästä kerroksesta löytyy upeat saunat ja kerhotila ihanan parvekkeen ja kauniiden näkymien kera. Löytyypä kohteesta myös palanen sitä vanhaa tunnelmaa 100-vuotiaan hirsimökin muodossa, joka kunnostetaan kohteen etupihalle taloyhtiön asukkaiden yhteiskäyttöön – ihanaa, kun uutta rakennettaessa otetaan huomioon myös alueen historia! Bonavan kotikortteleista voi löytyä myös kohteesta riippuen esimerkiksi viljelyspalstoja, pihasauna, kattoterassi, vierashuone tai kuntoilutiloja. Ihan uuden tason yhteisöllistä asumista!
Vaikka meidän asunnonvaihto on ajankohtaista ehkä vasta vuoden päästä, niin tämä vierailu herätti eloon ihan uudella tapaa kipinän seuraavan kodin etsimisen suhteen. Olen katsellut Bonavalta mm. Pasilaan rakennettavia Postipuiston koteja vähän sillä silmällä ja fiilistellyt vaihtoehtoja kauempaakin. Toisaalta uudiskohteen kanssa kannattaakin toimia etupainotteisesti jo hyvissä ajoin: kun asunnon varaa jo ennakkomarkkinointivaiheessa, pääsee vaikuttamaan materiaalivalintoihin ja asunnon valmistumista odotellessa voi järjestää vanhan asunnon myynnin ja muut asiat rauhassa kuntoon.
Olisi kiva kuulla millaisia kokemuksia ja ajatuksia teillä on uuden kodin hankkimisesta? Ja kumpaan leiriin kuulut: vanha vai uusi, ja miksi?
