Monthly Archives: November 2019

Koti valmistuu juhlakauteen

Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia

Kotini remontin viimeiset palaset ovat asettumassa paikalleen. Viime viikolla sain ystäväni avuksi kiinnittämään seinälle hyllyä, joka ehti odotella pahvilaatikossa lattialla kuukauden päivät. Nyt täällä olisi vihdoin valmista – pientä laittoa riittää varmaan niin kauan kuin täällä asun, mutta enää en voi sanoa, että remppa olisi kesken. Tärkeät esineet ja tavarat alkavat pikkuhiljaa löytää paikkansa, koti alkaa näyttää oikeasti kodilta ja vaikka itse sanonkin, aika ihanalta sellaiselta! Kaikki tuli valmiiksi juuri sopivasti ennen joulukautta, nyt voin alkaa valmistautua kunnolla loppuvuoden suurta juhlaa varten.



Marraskuu on vaikea kuukausi täällä pohjolassa. On pimeää, ei ole vielä lunta ja lokakuinen ruska on muuttunut harmaudeksi. Siksi juuri tähän aikaan vuodesta korostuu valon merkitys. Kun valoisan aika on lyhyt, pyrin päivisin liikkumaan ulkona niin paljon kuin mahdollista. Illalla taas sytyttelen kotiin valoja ja luon tunnelmaa kynttilöillä ja valaisimilla. Rakastan sitä, miten erilaiset valonlähteet luovat valoja ja varjoja kotiin. Iittalan syksyn uutuus, Virva-valaisin toimii päivisin kauniina lasitaide-esineenä ja iltaisin valojen syttyessä se luo upean tunnelman valonsäteillään. Jo klassikoksi muodostunut Leimu taas luo pehmeämmän valon. Yleisvalojen sytyttämiselle ei ole tarvetta, kun pienempiä tunnelmavaloja on ripoteltu sinne tänne.

Kotiin juhlan tuntua tuovat erilaiset kukat, kynttilät ja taide-esineet. Arkiset nuottipinot, laskut ja muut piilotetaan ovien taakse ja esille nostetaan kauneimmat kynttilänjalat, lasilinnut ja vaasit. Lintukokoelmani uusin tulokas on Oiva Toikan Kyyppari, yhdellä jalalla seisova arvokas herra, joka on nostettu nyt hyllylle näkyvälle paikalle pienen Kuukusen viereen. Uusi String-hylly tarjoaa muutenkin olohuoneessa herkullisen spotin vaihtuville asetelmille – mm. Lantern-lyhty, Kaasa ja Nappula pöytäkynttilänjalka vaihtelevat paikkaa pöydältä ikkunalaudalle, ikkunalaudalta sohvapöydälle ja sieltä taas hyllylle. Se mikä järjestys milloinkin miellyttää silmää, riippuu päivästä, valosta ja mielentilasta.

Millä tavoin sinä luot juhlan tuntua kotiisi?

Kukaan ei pärjää yksin

Kaupallinen yhteistyö: Kulta Katriina ja Asennemedia

Olin viime viikolla vieraana Kahvihetkiä Vallilan Paahtimolla-podcastissa, jossa juttelimme Mikko Toiviaisen eli Kalenterikarjun kanssa yksinäisyydestä. Käy kuuntelemassa jakso täältä!


Olen onnellisessa asemassa: minulla on iso perhe, laaja ystäväpiiri ja paljon upeita ihmisiä elämässäni, enkä ole joutunut kokemaan juurikaan konkreettista yksinäisyyttä. Mutta vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä ja monia, joiden puoleen kääntyä hädän hetkellä, voi yksinäisyyden tunne iskeä joskus yllättävän vahvana sosiaalisillekin tyypeille. Minulle yksinäisyys tarkoittaa usein juurikin ulkopuolisuuden tunnetta ja sitä, kun tuntuu ettei kukaan ympärillä olevistani ymmärrä tai pysty auttamaan minua juuri minun omissa ongelmissani. Jostain syvällä on niin vahva yksin pärjäämisen tarve, ettei usein edes uskalla puhua läheisille siitä, miten paljon epävarmuutta kokeekaan. On helppo puhua siitä miten menee hyvin tai miten on kiirettä, mutta omia heikkouksia on jostain syystä aina vaikea näyttää – pitäisi aina näyttää ulospäin että yksinkin pärjää ihan loistavasti. Kun ystävät ja tutut ovat tämän syksyn aikana kyselleet miten voin, olen aina kokenut tarpeelliseksi vakuutella sitä, että työmäärästä huolimatta kaikki on tosi hyvin, kyllä tässä selvitään.

Joku aika sitten tulin kotiin perjantai-iltana rankan ja väsyttävän työpäivän päätteeksi. Koti oli sotkuinen, edessä ei ollut vapaailtaa vaan kasa tekemättömiä töitä ja deadlineja. Olin nukkunut koko viikon huonosti ja koko viikko oli ollut hyvin rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ajattelin ensin hoitavani siivouksen pois alta, jotta voisin aloittaa kirjoitustyöt hyvällä fiiliksellä siistissä kodissa, mutta tavaroita lattialta poimiessani sain yhtäkkiä vain henkisen hermoromahduksen. Väsytti, itketti ja tuntui että olen niin yksin kaikkien ongelmieni kanssa, kun voi vain ihminen olla. Sängyn pohjalta laitoin siskolleni viestiä, että mitä tehdä, jos ei vaan enään jaksa ja pian sisko soitti huolestuneena takaisin, ja kysyi miten menee. Jostain syystä aloitin puhelun rennosti vanhalla meiningillä “ei tässä mitään, ihan hyvin”, mutta sitten joku suojaus petti ja aloin itkien kertoa väsymyksestäni.

Sisko kuunteli rauhallisesti avautumistani ja ehdotti sitten, etten tekisi enää sinä iltana mitään, vaan keskittyisin lepoon ja nukkumiseen. Hän lupasi tulla seuraavana päivänä kylään auttamaan siivouksessa ja voisimme hoitaa muutkin työt yhdessä. Tuossa hetkessä pelkästään se, että joku tarjoutui auttamaan, tuntui älyttömän tärkeältä ja hyvältä! Pohdimme myöhemmin yhdessä, miksi meillä on niin usein niin vahva tarve pärjätä yksin, vaikka apua olisi helposti tarjolla – sitä tarvitsee ainoastaan vain pyytää. Itsekin autan kaikkia ystäviäni enemmän kuin mielelläni omien rajojeni puitteissa niin hyvin kun voin, miksi siis itse niin usein ajattelen, etten halua vaivata ketään minun murheillani? Me olemme täällä oikeastaan vain toisiamme varten.



Kulta Katriina haluaa myös taistella yksinäisyyttä vastaan ja kannustaa kutsumaan ystäviä kylään #kutsukaverikahville – haasteen merkeissä. Pimeästä ja synkästä talvesta ei kannata edes yrittää selvitä yksin, vaan kannattaa rohkeasti pyytää ystäviltä henkistä tukea tai ihan konkreettistakin apua, silloin kun sitä tarvitsee. Jo pelkästään ongelmista puhuminenkin auttaa solmutilanteissa ja ajatusten jakaminen ystävän kanssa saa mielen usein kirkastumaan. Siksi haastan teidät kaikki vielä tämän vuoden aikana kutsumaan ystävänne kahville – kotiin, kahvilaan tai vaikkapa kävelylle take away-kahvin kera. Torjutaan yhdessä yksinäisyyttä!

Varaslähtö joulukauteen

Kaupallinen yhteistyö: IKEA & Asennemedia

Kaiken marraskuun harmauden, kiireen ja hässäkän keskellä yksi asia lämmittää mieltä: lähestyvä joulu. Kun joulutuotteet saapuvat lokakuussa kauppoihin, yleensä saatan hymähdellä ääneen että “nytkö jo”, mutta tosiassa joku siellä sisällä läikähtää. Joulu saa aikaan lämpimiä tunteita, koska siihen liittyy niin paljon ihania mielikuvia ja asioita. Joulu tarkoittaa itselleni lepohetkeä rankan työsyksyn jälkeen (lue = hermolomaa), yhdessäoloa perheen kanssa ja toivottavasti myös henkeänsalpaavan kauniita hetkiä pohjoisen talvimaisemissa. Joulu on aina ollut itselleni rauhoittumisen ja läsnäolon aikaa, ja niitä jos jotain olen viime aikoina elämääni kaivannut.

Kutsuin viime viikolla Sinin ja Miren luokseni ottamaan pientä varaslähtöä joulukauteen: houkuttelin heidät paikalle riisipuurolla, pipareilla, glögillä ja kranssityöpajalla. Sateinen sunnuntai muuttui nopeasti tunnelmalliseksi jouluhetkeksi, kun glögit ja puurot laitettiin tulille, kynttilät palamaan ja joululaulut soimaan. Piparitalon rakentuessa mielen täytti sellainen tuttu, lämmin tunne: sieltä se loppuvuoden valoisin juhla taas pian tulee. Voin kertoa, että tällä joulutusmetodilla arkihuolet tosiaan hävisivät hetkeksi kokonaan, mihin siis kukaan tarvitsee meditointia, kun murheett unohtuvat joulutunnelmoinnillakin?



Ihanan iltapäivän oheistuotteena syntyi myös kauniita kransseja. Kuvan kranssi on tehty IKEA:n VINTERFEST-kranssikehikosta

Joulu ei kuitenkaan aina kaikille tarkoita pelkästään leppoisaa yhdessäoloa ja huolettomuutta. Paineet tarkasti siivotusta kodista, täydellisesti katetusta joulupöydästä ja kekseliäistä lahjoista tuovat helposti mukanaan pelkkää stressiä ja ahdistusta. Joulun perimmäinen tarkoitus on mielestäni kuitenkin päästää irti täydellisyyden tavoittelusta ja keskittyä enemmän aidosti merkityksellisiin asioihin, kuten läheisten kanssa vietettyyn aikaan. Tunnelmoida voi, vaikkei piparitaikinaa olisikaan tehty itse.

Piparkakuista puheenollen: en syö niitä kovin usein, mutta kun syön, niiden on ehdottomasti oltava sellaisia ohuen ohuita. Sellaisia kuten VINTERSAGA Ginger Thins-piparit ovat: rapeita ja oikeasti ohuita. ja  Piparit syödään tietenkin sinihomejuustotahnan ja hillon kera, joskus myös sellaisenaan. IKEA:n VINTERSAGA-sarjan jouluiset herkut ovat muutenkin ihanan vaivaton ratkaisu kaikille jouluihmisille – valmiit sahramipullat, suklaat ja toffeet tuovat joulun kiireen ja kaaoksenkin keskelle ilman suurempaa stressaamista. On ihanaa, kun piparitalon on joku toinen paistanut puolestasi ja saat itse keskittyä vain kokoamiseen ja koristeluun. Kerrottakoon myös tällaisena julkisena salaisuutena, että IKEA:n glögi on mielestäni parasta glögiä mitä kaupoista saa – olen jo monena vuotena hamstrannut sitä kotiini useita pulloja jo hyvissä ajoin ennen joulua.


Joko sinä olet aloittanut joulutunnelmoinnin?