Yearly Archives: 2014

pikkutori

Suosikkilaukkuni on Samujin Tori, joka on jo puolitoista vuotta palvellut minua uskollisesti arkisin, viikonloppuisin ja matkoilla. Minulla ei ole toristani mitään huonoa sanottavaa, mutta hetkittäin kyllä tuntuu, että joihinkin tilanteisiin se on vain liian suuri. Onneksi törmäsin Samujin stock salessa huippuedullisesti uuteen kakkoslempilaukkuuni, joka on hiukan pienempi ja rennompi versio Torista. Molemmille löytyy varmasti paljon käyttöä, niin pikkutorille kuin sille isollekin.

ps. vihdoin on aika nilkkureiden, paljaiden säärien kera toki. Toivottavasti tämä sadeputki menisi mahdollisimman pian ohi, ja saisimme nauttia hetken lämpimistä syyspäivistä!


laukku ja mekko Samuji, nilkkurit Acne, neuletakki secondhand, aurinkolasit Monki

linnanneito

Vierailimme Ranskassa konsertissa Château de Béduerissa, mielettömän upeassa linnassa, joka oli kuulemma jonkun kesämökki. Ihan perussettiä, Suomessa tyypeillä on pieni tönö järvenrannalla, Ranskassa oma linna mielettömän puutarhan ja maisemien kera. Kelpaisi minullekin, oma linna jossa voisi järjestää konsertteja ja muita tapahtumia ystäville ja muillekin. Itse saisi liihottaa tiluksilla linnanneitona palvelusväen hoitaessa käytännön järjestelyjä. (Toisaalta tyytyisin siihen pieneen mökkiinkin järvenrannalla, pidemällä tähtäimellä pieni on kuitenkin aika kaunista.)

Ainiin, ja valkoinen pitsimekko on Zaran. Ehkä hiukan heräteostos, mutta kaunis selkäosa ja tarpeeksi pitkä helma houkuttivat. Ajattelin, että tämäkin kesäinen mekko näyttäisi vielä syksylläkin kivalta, kun siihen yhdistää nilkkurit ja paksun villatakin.



pikkukyliä ja linnoja



Terveisiä Ranskan maaseudulta, pienten ystävällisten kujien, huikeiden maisemien ja vanhojen linnojen keskeltä. Viikko hujahti hetkessä hienon porukan kanssa mielettömän upeassa miljöössä, pienessä Figeac-nimisessä kylässä. Ranska on kyllä ihan uskomattoman monipuolinen maa, ja taas se näytti aivan uuden puolen itsestään – aiemmin olen ihaillut mm. Pariisia ja länsirannikkoa, nyt näin vilauksen Lounais-Ranskasta ja vähän Nizzastakin.

Hyvän reissun jälkeen kotiinpaluu on aina ihanaa, mutta nyt palaaminen arkeen on tapahtunut aikamoisella rysäyksellä – edessä on iso pino kouluhommia, töitä ja muuta puuhaa. Syksykin tuntuu saapuneen kaupunkiin, joten onneksi ainakaan ei tarvitse tuntea ahdistusta sisällä kökkimisestä.