Monthly Archives: April 2016

Uudet pokat ja optikkosuositus Helsingissä

Sain ensimmäiset silmälasit jo kymmenisen vuotta sitten, mutta rillejä ei päässäni näy juuri koskaan. En koskaan oikein tottunut pitämään laseja, ne tuntuivat häiritsevän kokoajan. Ensimmäisissä laseissa mulla oli vain pienet miinukset, joten pärjäsin arkielämässä aika hyvin myös ilman, en käyttänyt piilareitakaan. Viime vuosina olen käyttänyt rillejä lähinnä silloin kun on tarve nähdä hyvin kauas: koulussa, luennoilla, elokuvissa jne.

Olen kyllä näiden vuosien aikana miettinyt useampaan kertaan, että olisi kiva jos silmälasit olisivat tyylikäs asuste eivätkä pakollinen paha, mitä ne tähän asti ovat olleet. Noin vuosi sitten aloin pohtia asiaa enemmän, kun kävin optikko-ystäväni tekemässä näöntarkastuksessa ja niin miinusta kuin hajataittoakin oli tullut lisää, tarve uusille laseille oli siis ihan todellinen. Sain ystäväni seuraksi ja makutuomariksi silmälasiostoksille vihdoin pari viikkoa sitten ja viime viikolla uudet pokat vihdoin saapuivat. Enkä ole muuten vähään aikaan ollut mistään asusteesta näin innoissani!

Pyöreät lasit ovat Tom Fordin ja ne löytyivät Korkeavuorenkadun Proud Optiikasta. Täytyy rehellisesti myöntää, että en olisi varmaan mennyt liikkeeseen ilman ystäväni suositusta, vaan olisin suunnannut isompaan ketjuliikkeeseen edullisemman hinnan perässä, kuten olen aiemmin lasiostoksilla tehnyt. Mutta aiempien lasien käyttöasteesta päätellen hinnassa pihistely ei ole ollut järkevää, ja tällä kertaa olinkin päättänyt että ostan ne oikeat lasit, maksoi mitä maksoi.

Olin iloinen että ystäväni vei minut juuri Proud optiikkaan: liikkeessä oli ihana palvelu, kiva tunnelma ja sisustus, sekä ennenkaikkea mielettömän hyvä valikoima hienoja pokia. Tom Fordin lisäksi saatavilla oli myös esimerkiksi Marimekkoa ja Célineä, ja lasien valinta kävi hankalaksi, kun superhienoja vaihtoehtoja oli niin monta. Proudin omistaja Esa oli iso apu niitä oikeita laseja valitessa, hän sanoi rehellisesti jos jotkut pokat eivät sopineet ja osasi perustella hyvin miksi toinen malli sopi juuri minulle paremmin kuin toinen. Itselläni oli kyllä selvä visio siitä mitä haluan, mutta ammattilaisen mielipiteen avulla sain sen vision toteutettua.

Proudissa on muuten synttäritarjouksena huhtikuun ajan kaikki kehykset -50% (jos ostaa samalla linssit) ja monia muita tarjouksia. Eikä tämä ole maksettu mainos tai yhteistyö, halusin vain jakaa aidosti hyvän kokemuksen. Ehkä seuraavaksi tilaan ne kauan haaveilemani Célinet omilla vahvuuksilla..



Nyt olen siis totutellut elämään täysipäiväisenä (ja täysipäisenä) rillipäänä. Ensimmäisenä päivänä tuntui  suorastaan ihmeelliseltä nähdä niin tarkasti, nyt lasit täytyy saada päähän jo heti aamulla kun ilman kaikki näyttää hiukan samealta.

Itse ainakin tykkään näistä “harrypottereista” ihan hirveästi, entäs te?

Sulo sunnuntai

Tämä sunnuntai on tuntunut erityisen ihanalta. Ehkä suurin syy siihen on se, että pääsin eilen ajoissa nukkumaan ja heräsin aikaisin auringonpaisteeseen. Hyvin nukutun yön jälkeen sitä aina ihmettelee, että miksi ylipäätään koskaan haluaa valvoa myöhään, kun sillä yleensä aina pilaa seuraavaan päivän, tai ainakin aamun. Kun herää varhain aamulla virkeänä, energiaa riittää yleensä koko päiväksi.

Huhtikuu on itselleni usein kevään kiireisin kuukausi, niin tänäkin vuonna. Seuraava kunnollinen vapaapäivä häämöttää vasta ihan kuun lopulla, joten voi olla että edessä on paljon unettomia öitä ja stressinhuuruisia iltoja. Haluaisin pyrkiä siihen, että löytäisin sieltä kiireenkin keskeltä löytää ne rauhalliset ja seesteiset hetket: juoda aamukahvit ilman että hoidan sähköposteja samalla, mennä nukkumaan ilman että räplää puhelinta viimeisenä tekonaan ennen nukahtamista ja lukea kirjaa junassa työpapereiden sijaan.

Viime viikolla ehdin kiireistäkin huolimatta iloita muun muassa seuraavista asioista:

Paljaat nilkat. Sukkia ei välttämättä enää tarvita. Itse suosin vilukissana vielä ohuita sukkahousuja, mutta ihan kohta niitäkään ei enää tarvita.

Kukkavalikoima. Näin ensimmäiset pionit viime viikolla, jo nyt! Kappalehinta oli vielä korkeahko, joten jään vielä odottelemaan hetken niitä vuoden ekoja. Onneksi valikoimaa on tällä hetkellä ihan hurjasti muutenkin, anemonet ja tähdikit ovat myös ihania. Oma suosikkikukkakauppani sijaitsee korkeavuorenkadulla, se on lähellä ja siellä on aina ihana valikoima.

Soijarahka. Kun aloitin vegaanikokeilun, jännitin miten tulen pärjäämään ilman maitotuotteita joita rakasta, kuten kahvimaitoa ja turkkilaista jugurttia. Partaäijää ei ole ollut ikävä, Alpron Go on-soijarahka ajaa täysin saman asian, granolan ja marjojen kanssa ei voi vain mennä pieleen. Oma suosikkini kasvipohjaisista kahvimaidoista on yksinkertaisesti light-soijamaito, joka ei ole ainakaan itselläni juoksettunut kertaakaan.

VALO. Sitä riittää jo lähes iltayhdeksään saakka. Koiranulkoiluttaminen iltaisin ei yleensä ole suosikkipuuhaani, nyt teen mielelläni Milon kanssa pitkiä kävelyretkiä auringonlaskuaikaan rantaan ja puistoihin. Valoisan ajan pidentyminen tuntuu joka kevät yhtä ihanalta.

ps. Muistattehan, että päivittäin juttujani löytyy snapchatista (@vienak) ja lähes joka päivä instagramista (@luukkuja).

Sisustuksen lempiväri juuri nyt: vihreä

Kevät hiipii pikkuhiljaa sisustukseen. Tämän hetken lempivärini kotona on vihreä, haluaisin sitä vähän joka puolelle. Jos asunto olisi oma, niin maalaisin varmaan jonkin seinän vihreäksi – vihreässä on paljon sellaista sielukkuutta ja rauhallisuutta, siitä tulee hyvä fiilis. Lähdin etsimään oikeansävyisiä vihreitä sohvatyynyjä Kaisu Sirviön Valoa kohti-teoksen kautta, kauniissa kivilitografiatyössä kukkivat mangoliat vihreällä pohjalla. Ostin teoksen muutama vuosi sitten TOKYO:n joulumyyjäisistä, sain sen varsin edulliseen hintaan.

Vihreän kaipuussani vaihdoin yöpöydäksi vanhan puutuolin, jonka päällinen on jo aika rispaantunut, mutten silti raaskisi sitä vaihtaa. Säilytän yöpöydällä lempparituoksuni (Byredon Rose Noir) lisäksi Daniel Wellingtonilta saatua kelloa ja Pariisin tuliaisia, Aesopin käsirasvaa ja A.P.C:n tuoksukynttilää.

Viikonloppuna tein reissun Plantageniin ja kävin hankkimassa siemeniä, yrttejä ja uusia ruukkuja. Olin vähän lapsellisen onnellinen noista kahdesta tummanvihreästä pikkuruukusta, joiden lettikuvioista tulee muuten vähän mieleen Iittalan sarjaton-astiat, eikö vain? Kylvin ruukkuihin basilikaa, persiljaa ja minttua, katsotaan miten ikkunalautaviljelyn käy. Kesällä yrtit voi siirtää sisapihalle, niitä on kiva napsia  grillatessa ruuan sekaan.

Joka kevät herää tämä sama haave omasta pienestä puutarhasta, pihasta tai viljelypalstasta. Vaikka olen lähes sataprosenttisesti kaupunkilaistyttö enkä halua muuttaa keskustasta pois vielä pitkään aikaan, niin silti en pelkää työntää sormia multaan ja ryömiä kasvimaalla. Unelmissani söisin oman maan mansikoita pionitarhani keskellä pellavamekko päällä ja veisin omenoita puutarhastani naapureillekin. Toistaiseksi tyydyn kuitenkin tähän ikkunalautaviljelyyn, ehkä joskus tulevaisuudessa haave muuttuu todeksi.