Kun sattui niin, että tästä kesästä tuli vähän vauhdikkaampi ja meneväisempi kun etukäteen ajattelin, niin mökkiremontti on edennyt myös rauhallisemmin mitä olimme suunnitelleet. Se ei kuitenkaan haittaa, olemme ehtineet nauttia mökkielämästä remontin keskeneräisyydestä huolimatta ja mökillä on kestitty ystäviä ja sukulaisia useampaan otteeseen. Hitaasti etenevä remppa mahdollistaa sen, että jokaisen ratkaisun voi harkita huolella, eikä tule tehtyä niin paljon virheostoksia. Hiljaa hyvää tulee.
Mökissä oli ennen sellainen huonejärjestys, että isoimmassa huoneessa oli olohuone nojatuoleineen ja sohvineen ja perähuoneessa ahdas keittiökomero. Purimme vanhan keittiön kokonaan pois ja perähuoneeseen tuli makuuhuone, vanhaan olohuoneeseen keittiö ja ruokailutila. Ruokapöydästä minulla on ollut alusta asti tarkka visio, sen pitäisi olla tyyliltään vanhan pirtinpöydän kaltainen, mutta kuitenkin tarpeeksi pieni pieneen mökkiin ja löytyä jostain käytettynä ja mielellään suhteellisen edullisesti. Sitä oikeaa ruokapöytää etsiessä väsäsimme raakalaudasta ja ikean pukkijaloista väliaikaisen pöydän, ei yhtään hassumpi sekään. Noille pukkijaloille ja pöytälevylle löytyy uuden pöydän löydyttyä varmasti käyttöä tulevaisuudessa erilaisia pihajuhlia järjestettäessä.
Keittiön edistyminen on ollut aika hidasta. Halusimme keittiön olohuoneeseen yhdelle seinälle, ja sitä varten yhtä ikkunaa piti korottaa ja eteisen oviaukkoa kaventaa. Sähkömies vieraili mökissä ja kertoi että uutta uunia ja liettä ei kannata asentaa ennenkuin mökissä on tehty vähän suurempi sähköremontti, joka ilmeisesti maksaa vähintään saman verran kuin keittiö itsessään. Tiskiallas odottaa myös asentamistaan – olemme päättäneet että mökkiin tuodaan vedet sisälle, mutta se homma toteutetaan vasta ensi vuonna. Toistaiseksi olemme siis tehneet ruokaa muurikkapannulla ja pesseet tiskit kaivolla, hyvin on pärjätty.
Keittiö on siis jo muutoin paikallaan. Halusimme siitä mahdollisimman yksinkertaisen ja mökkitunnelmaan sopivan, massiivipuutaso tuo lämpöä valkoisuuden keskelle. Ovet olivat sieltä edullisemmasta päästä, jotenkin olisi tuntunut hassulta hankkia jotain arvokasta kivitasoa tai kalliita mittatilausovia mökille. Tärkeintä oli saada toimiva kokonaisuus, ruuanlaitto ja leipominen ovat kuitenkin aika ylhäällä prioriteettilistallani mökilläkin.
Tuntuu haikealta jo nyt, että mökkikausi alkaa pikkuhiljaa lähestyä loppuaan, talvipakkasilla mökki jää varmastikin vähemmälle käytölle. Tämän kesän tavoitteena oli saada mökki sisältä pääosin rempattua, eikä vielä olla ihan tavoitteessa: sen sähköremontin lisäksi listat uupuvat edelleen, eteisen ja alkovin seinät maalaamatta, keittiö on puolivalmis ja sisustus täysin kesken. Onneksi on vielä hetki aikaa hoitaa nämä kuntoon, ensi keväänä päästään sitten ulko-ja pihatöihin.
Seuraavat kaksi viikonloppua olen taas matkoilla, joten voi mennä aikaa ennen kuin pääsen käymään mökillä taas uudelleen. Ikävähän tässä tulee, näitä kuvia katsellessa.
