Monthly Archives: January 2022

Vähemmän shoppailua, enemmän lainaamista – vaatehaaste vuoteen 2022

Välillä on hauska muistella aikaa, jolloin blogini pääasiallinen sisältö koostui asukuvista ja uusien ostosten tai kirppislöytöjen esittelystä. Nuo ajat tuntuvat nyt niin kaukaisilta ja vierailta, mutta syynä ei kuitenkaan ole se, etteikö tyylijutut enää kiinnostaisi. Pukeutuminen on ollut minulle tärkeä keino ilmaista itseäni jo teini-iästä saakka, eikä tilanne ole muuttunut: rakastan muotia ja vaatteita edelleen ja minusta on ihanaa suunnitella erilaisia asukokonaisuuksia ja pukeutua kauniisti arkenakin. Vaikka tarve toteuttaa visuaalista minääni pukeutumisen muodossa ei ole hävinnyt mihinkään, niin jokin muu silti on. Asukuvat ja ostosesittelyt ovat vaihtuneet pohdintoihin vastuullisesta kuluttamisesta ja ympäristön kannalta paremmista valinnoista. 



Vastuullisesta kuluttamisesta on puhuttu jo pitkään.
Suosi käytettyä, shoppaile kirpputorilla. Vältä halpaketjuja (myös alusvaate-ja sukkaostoksilla!) ja kiinnitä huomiota vaatteen eettisyyteen ja ekologisuuteen. Löydä tyylisi ja satsaa monikäyttöisiin, laadukaisiin ja pitkäikäisiin vaatteisiin. Huolla ja hoida vaatteitasi, pese niitä mahdollisimman vähän ja vie ne tarvittaessa korjattavaksi.

Nämä kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä neuvoja, jotka jokaisen meistä tulisi ottaa käyttöön siinä määrin kun kenenkin on mahdollista – kaikilla ei ole varaa laadukkaisiin eettisen brändin vaatteisiin tai aikaa kierrellä kirpputoreilla etsimässä sitä välttämätöntä talvitakkia. Mutta näiden neuvojen lisäksi meidän pitäisi vain yksinkertaisesti kuluttaa vähemmän, eli toisin sanoen pärjätä mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevilla vaatteilla ja tavaroilla. Se kuulostaa aika yksinkertaiselta, mutta jostain syystä se ei kuitenkaan ole sitä. Joku uusissa vaatteissa ja tavaroissa vaan kiehtoo, ja vaikka järjellä ajateltuna tietääkin, että uutuudenviehätys katoaa hyvin nopeasti hankinnan jälkeen, ei sitä vastaan osaa siltikään aina taistella.

Aloin juuri lukea tähän teemaan liittyen Laura Frimanin kirjaa Tauko,  jossa hän kertoo vuoden mittaisesta shoppailulakostaan ja sen herättämistä ajatuksista. Lähtökohta on aika ehdoton mutta myös kiinnostava: vuoden aikana himoshoppaajaksi itseään tituleeraava Laura ei aio ostaa tai ottaa vastaan yhtäkään vaatetta tai asustetta, ei uutena eikä käytettynä. Vaikka itse en koe olevani himoshoppaaja ja enkä usko että omalla kohdallani äärimmäiset lakot tai kiellot toimisivat hirveän hyvin, niin kokeilu on silti tosi mielenkiintoinen. Pystyisinkö itse samaan? Tuskin. Mutta jollain tapaa olisi kiva haastaa itseään kuluttamisen suhteen ja miettiä, miten voisin itse opetella haluamaan uutta vähemmän.

Luopuminen ja kivojen asioiden kieltäminen itseltä on vaikeaa, turha sitä on kieltää. Siksi ehkä ei pitäisikään miettiä pelkästään sitä luopumista tai kieltäytymistä, vaan sitä, mitä kaikkea ihanaa voi tehdä niiden sijaan. Kun vaatteita ostaa hyvin harvoin, voi silloin kerralla panostaa kunnolla ja hankkia jotain mistä on haaveillut pitkään. Omaa olemassaolevaa vaatekaappia voi myös katsoa uusin silmin esim. 30 päivän shop your closet -vaatehaasteen avulla. Lisäksi vaatteita voi lainata ystäviltä ja vaatevuokraamosta. Ehkä tärkeää on myös pohtia ylipäätään omaa suhdettaan kuluttamiseen vähän kriittisestikin, ja miettiä, olisiko omassa ostoskäyttäytymisessä parantamisen varaa.

Pääsin vastikään testaamaan vaatelainaamo The Ateljen kuukausijäsenyyttä, jossa saa kolme vaatekappaletta tai asustetta kuukaudeksi vuokralle 149e hintaan. Olen ollut Ateljen maksava asiakas jo reilun vuoden ajan, ja nyt sain kokeilla palvelua maksutta somenäkyvyyttä vastaan. Aiemmin olen vuokrannut Ateljelta yksittäisiä vaatteita mm. juhlatilaisuuksiin ja esiintymisiin ja olen ollut aina enemmän kuin tyytyväinen! Palvelun hintaan kuuluu vaatteen pesu ja huolto, joten asiakkaana saan nauttia kauniista vaatteista vuokrausajan verran ilman huolia.

Vaatelainaamon jäsenyys sopii kaltaiselleni vaateintoilijalle hyvin – lainaamosta haetusta vaatteesta tulee sama fiilis kuin uudesta ihanasta hankinnasta, ja vaatekaappiin saa jotain raikasta täydennystä ilman ostomorkkista. Minulla oli lainassa esimerkiksi näiden kuvien ihana valkoinen Theoryn jakku, jota käytin joulukuussa mm. kuorokeikalla, Savoyssa illallisella ja joulupäivällisellä. Nyt en jatkanut jäsenyyttäni koska tulevat kuukaudet vietän rajoitusten vuoksi lähinnä kotona, mutta olen ajattelut että voisin jatkaa sitä keväämmällä. Jäseneksi voi liittyä vaikka vain yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, ilman pidempää sitoumusta.


Ehkä oma vaatehaasteeni vuoteen 2022 voisi olla: vähemmän uusia vaatteita, enemmän lainaamista. Viime vuonna laskujeni mukaan ostin n. 10 vaattetta ja asustetta (kirpputorilta tai uutena kaupasta) ja sain lisäksi yhteistyökuvioiden kautta niitä ehkä saman verran – tosin tähän en laske mukaan sukkia ja alusvaatteita. Tuon määrän saisi varmasti puolitettua, jos vaatetarpeisiin hakisi aina ensisijaisesti ratkaisua joko vaatevuokraamosta tai lainaamalla ystävän kaapista. Tärkeintä ei ole ehdottomat kiellot, tärkeintä on aloittaa jostain ja pyrkiä parempaan suuntaan.

Millaisia ajatuksia tämä aihe muissa vaateintoilijoissa ja muotiharrastajissa herättää?