Tag Archives: kukat

Vienan Puutarhassa: Houkuttele pölyttäjät pihallesi!

Kaupallinen yhteistyö Plantagen & Asennemedia

Houkuttele pölyttäjät pihallesi!

Pari päivää sitten totesin puolisolleni pihatöiden lomassa:

“Tiedätkö, tämä meidän pikku piha alkaa jo näyttää ihan oikealta puutarhalta.”
Viikot ovat kuluneet ja me olemme laitelleet uuden kodin pihaa töiden ohessa pikkuhiljaa. Välillä hommat ovat seisoneet pidempään, ja välillä niitä on edistetty isosti kerralla. Tällä viikolla myöhemmin pääsen esittelemään teille koko pihan suunnitelmineen, mutta sitä ennen haluan keskittyä yhteen lempiaiheeseeni: kukkiin!

Rakastan kaikenlaisia kukkia: leikkokukkia maljakoissa, eri puiden ja pensaiden kukkia, luonnonkukkia ojanvieruksissa ja niityillä sekä puutarhoiden upeita kukkaistutuksia. Kukat luovat pihalle tunnelmaa ja tuovat väriä: meidänkin tyhjälle terassille saatiin heti ihanaa kesäfiilistä, kun jo toukokuun alussa istutin ruukkuihin orvokkeja ja hortensioita. Nyt kukkaistutukset ovat levinneet terassilta jo muihin pihan osiin, ensimmäinen kukkapenkki on jo perustettu ja ruukkuistutuksiakin on ilmestynyt lisää sinne tänne. Tavoitteena on, että joskus tulevaisuudessa meillä täällä olisi sellainen oikea kukkien paratiisi, jossa voi ihailla väriloistoa keväästä saakka pitkälle syksyyn.

DSC_5837Houkuttele pölyttäjät pihallesi!

Törmään aina välillä ajattelumalliin, jossa panostamista kesäkukkiin ja kukkien kasvatukseen ylipäätään ei oikein ymmärretä, sillä “kukathan ei ole syötäviä”. Ja se on totta: vaikka syötäviäkin kukkia on, niin ne eivät käy ravinnoksi samaan tapaan kuin vaikkapa porkkanat, perunat tai pavut. Mutta kukilla on monia muita hyviä ja varsin tärkeitäkin tehtäviä. Kukat, kuten viherkasvitkin, tuovat ihmisille iloa, lievittävät stressiä ja tuovat merkitystä elämään. Lisäksi pölyttäjille kukkien merkitys on suorastaan elintärkeä.

Puutarhan mieluisia vieraita ovat pölyttäjiin kuuluvat hyönteiset, kuten kimalaiset, mehiläiset, kukkakärpäset ja perhoset. Valitettavasti pölyttäjien määrä on huvennut maailmanlaajuisesti ja pölyttäjien väheneminen on uhka sekä luonnolle että ihmisille. Olemme riippuvaisia pölyttäjien tekemästä työstä, sillä jättiosa koko maailman ruuantuotannosta vaatii hyönteisen tekemän pölytyksen. Ihan jokaista pölyttäjää tarvitaan, ja sen vuoksi jokainen koti-tai parvekepuutarhurikin voi tehdä oman osansa pölyttäjäystävällisen puutarhan eteen.

DSC_5867
vienna puutarhassa


Näillä vinkeillä teet pihastasi pölyttäjien paratiisin:

Suunnittele puutarhan istutukset niin, että kukkivia kasveja on keväästä syksyyn saakka. Talvehtivat pörriäiset kiittävät jo alkukeväästä kukkivia krookuksia, kun luonnossa ei ole heille vielä oikein mitään muuta syötävää. Itse olen ajatellut laittaa syksyllä pihan täyteen erilaisia sipulikukkia.

Hyönteishotelli tarjoaa mesipistiäisille suojaa ja talvehtimispaikan. Hyönteishotellin voi ostaa valmiina tai rakentaa helposti itse!

Tarjoa pörriäisille myös vettä. Puutarhaan voi jättää laakean vesiaastian mehiläisiä varten, astian pohjalle on hyvä laittaa myös muutama kivi tai oksa, jotta pikkupörriäiset pääsevät kätevästi juomaan eivätkä huku.

Valitse puutarhaan erityisesti pörriäisten ja perhosten suosimia kukkalajikkeita. Näitä ovat mm. laventeli, hunajakukka, neilikka, auringonkukka, mintut, orvokki, kehäkukka ja ruiskaunokki. Plantagenissa esimerkiksi perhosia houkuttelevat perennat on merkitty selkeästi! Jos istutat samaa kukkalajiketta useamman vierekkäin, pölyttäjät löytävät myös ruokapaikat helpommin.

Monet suuret puut ja kukkivat pensaat ovat myös pölyttäjien mieleen. Esimerkiksi puista omena, kirsikka, vaahtera ja tuomi ovat hyödyllisiä, pensaista mm. herukat, syreeni ja marjoja tekevät ruusupensaat.

DSC_5872DSC_5870

Perusta kukkaniitty. Kukkaniitty ei ole pelkästään kaunis katsella, vaan myös oikea pölyttäjien paratiisi! Plantagenissa myydään valmiita kukkaniittyseoksia ja myös erikseen mehiläisille tai perhosille. Kukkaniitty on sopii myös laiskemmalle puutarhurille, koska se on hyvin helppohoitoinen.

Suosi luononnkukkia ja jätä osa pihan ruohosta ajelematta. Luonnontilainen alue houkuttelee pörriäisiä enemmän kuin tasainen nurmikko. Vaikka voikukat ja apilat eivät ole ehkä nurmikonkasvattajan mieleen, niin pölyttäjille ne ovat elintärkeää ravintoa. Nurmikon ajelematta jättäminen on myös hyvä teko pölyttäjien puolesta, sillä vapaana rehottava viheralue houkuttelee enemmän pörriäisiä.

DSC_5826DSC_5860DSC_5895

Olen itse lähtenyt suunnittelemaan pihan kukka-ja puuistutuksia niin, että erilaisille pörriäisille ja perhosille olisi myös ruokapaikkoja mahdollisimman paljon – näin varmistan myös sen, että hyötykasviljelmätkin menestyvät. Kun siis puhun siitä, ettei kukkia voisi olla koskaan liikaa, niin en puhu pelkästään omasta puolestani, vaan myös pölyttäjien puolesta.

Miten sinä huomioit pölyttäjät puutarhassasi?

Kukkakierros puutarhalla: keskikesän väriloistoa ja pioneita

Juhannuksen jälkeen puutarhalla elettiin ehkä vuoden kauneinta aikaa, kun kaikki tarhan pionit olivat kukassa. Kesäkuun loppu on muutenkin kukkarikasta aikaa, joka puolella kukkii ja runsaasti. Nyt pari viikkoa myöhemmin hehkuvat pionit ovat enää kaunis muisto, mutta onneksi talletin upeimman kukinnan kameralle. Tämä postaus on siis jatkoa pienelle kukkakierros puutarhalla-postaussarjalle, viimeksi toukokuun alussa ihasteltiin alkukevään kukkia, nyt vuorossa ovat keskikesän kauneus. Tervetuloa puutarhakierrokselle!


   

Pionit, nuo lempikukkani, puutarhan kuningattaret. Muistan miten viime vuonna lähes järkytyin, miten paljon niitä on. Joku kysyi minulta juhannuksen aikaan, että olenko istuttanut itse nämä kaikki kukat – noh, en ole. Tälläisen pionimäärän kasvatukseen kuluisi konkariltakin varmaan ainakin 10 vuotta, ehkä kauemminkin. Pionissa on se ihanaa, että se on aika kestävä kasvi, eikä vähästä hätkähdä. Äitini rikkoi yhden lapion, kun yritti kaivaa palstaltani yhden pioninjuurakon itselleen. Olen muistaakseni istuttanut yhden pionin itse vuosi sitten, ja tänä vuonna se kukki yhdellä, hyvin pienellä kukalla. Nämä pionit ovat koko puutarhani ylpeys, vaikka itselläni ei ole osaa ja arpaa niiden kauneuteen. Otan silti kaiken tämän ihanuuden vastaan, ansaitsematta.

Tarhapionit viihtyvät muuten oikein erinomaisesti maljakossa! Kannattaa siis leikata runsaimmillaan oleva kukka sisään ilahduttamaan, jos tietää vaikka sateiden tulevan ja haluaa kukinnon kestävän vielä hiukan pidempään.



Jos pitäisi nimetä kolme alku-/ keskikesän lempiperennaa (eli monivuotista kukkaa), niin sanoisin pionit, akileijat ja unikot. Palstallani on idänunikkoa  kahdessa eri kohtaa, aurinkoisemmassa paikassa ne kukkivat jo kesäkuun alkupuolella, varjoisemmassa juhannuksen jälkeen. Vaikka kirkkaanpunainen ei muuten kuulu lempiväreihini, niin punaisenoranssina hehkuvat idänunikot ovat suorastaan lumoavia! Leikkokukkana en ole saanut idänunikkoa menestymään, mutta se ilahduttaa suuresti puutarhalla.

Akileijojakin on palstallani muutama, mutta niitä en saanut kuviin saakka. Ensi kesänä aion istuttaa niitä lisää!





Muita keskikesän ilahduttajia ovat mm. hopeahärkki, sormustinkukka, koristevadelma, karpaattienkello ja tuo lila päivänkakkaran näköinen kukkanen, kuvissa ylhäältä alaspäin. Hopeahärkki (tai kauniimmin snow-in-snow) leviää varsin helposti ja on mielestäni tosi kaunis alkukesän maanpeitekasvi, en ole edes yrittänyt rajoittaa sen leviämistä. Päivänkakkaroiden suhteen heräsin taas siihen karuun faktaan, että niitä on nyt kyllä ihan pakko vähän rajoittaa, koska niitä on ihan älyttömästi! Ne ovat kyllä kauniita, mutta levitessään liikaa vievät tilaa kaikelta muulta. Naapurini tuli ystävällisesti huomauttamaan että kukinnot kannattaa ehkä leikata ennen kuin ne siementävät, ja nyt olen leikellyt niitä vimmaisesti pois, etteivät leviäisi ihan kaikkialle puutarhaan.


Kukkakierros puutarhalla-sarja saa vielä ainakin yhden osan, tietenkin loppukesän kukkivista. Mutta kiinnostaisiko teitä sen lisäksi kasvihuoneen ja hyötypuutarhan kasvit?

Kukkakierros puutarhalla: alkukevään kukkaloistoa

On ehkä ihmeellisin aika vuodesta. Luonto on juuri parhaillaan puhkeamassa kukkaan, täyteen loistoonsa. Joka kerta kun menen puutarhalle, huomaan jonkun uuden kukan tai kasvin nousseen maasta – en varmaan koskaan kyllästy seuraamaan tätä ihmettä! Puutarhani edellinen omistaja on tehnyt upeaa työtä tällä palstalla: täällä todellakin kukkii läpi kesän! Jo kuukausi sitten krookukset ilmestyivät ja yleensä jo pakkasten tultua vielä viimeisissä ruusuissa on terälehdet tallella. Vaikka kaunein ja runsain kukinta-aika on vasta edessä, on näissä toukokuun kukkijoissa sellaista alkukevään huumaa ja ihanuutta, mitä ei voi vain vastustaa.

Tässä siis pieni alkukevään kukkakierros puutarhalla, olkaa hyvät!

 

Viime vuonna keskityin palstalla lähinnä hyötyviljelyyn ja kukkapenkkien suhteen lähinnä katsoin ja ihmettelin, mitä siellä tapahtuu. Tänä vuonna tiedän jo mitä haluan: lisää kukkia! Vaikka puutarhani perennapenkki on suunniteltu ihanasti niin, että siellä kukkii monivuotisia läpi kesän, niin tajusin viime vuonna kaipaavani lisää kukkivuutta etenkin loppukesään. Siispä olen hankkinut runsaasti kukkasiemeniä ja laittanut jo monet kesäkukat esikasvatukseen. Ensimmäisenä keväällä istutin orvokit – niin kaunis, helppohoitoinen ja ihana kukka! Orvokit ovat kiitollista kasvattaa, ne kukkivat helposti vaikka läpi kesän, kunhan niistä muistaa poimia aina kuihtuneet kukinnot pois. Orvokkien lisäksi hankin ihanan vaaleanpunaisen pelargonin ruukkuun mökin edustalle. Pelargonikin on suhteellisen helppohoitoinen, se tarvitsee vain paljon valoa ja se pitäisi istuttaa sateensuojaan. Sekä pelargonin että orvokin kukat ovat myös syötäviä, näillä aion koristaa kaikki kesäruokani.

Puutarhani portilla kasvaa kaunista vaaleanpunaista kaukasianpitkäpalkoa, joka on maanpeitekasvi ja levinnyt mukavasti portin molemmille puolille. Tämän ihanasti tuoksuvan perennan soisin leviävän vaikka kaikkialle puutarhaan!

Tulppaanit ja helmililjat lienevät monille tuttuja. Itse olen yllättynyt siitä, miten monenlaisia lajikkeita tulppaaneitakin on: osa kukkii jo hyvin aikaisin keväällä, toiset vasta toukokuun loppupuolella. Palstalta löytyy paljon perinteisiä monivuotisia tulppaaneja, ehkä omaan makuuni vähän liiankin kirkkaan värisinä. En ole silti halunnut luopua niistä, vaan olen istuttanut syksyllä mukaan omia lempivärejäni ja sävyjäni, katsotaan milloin ne puhkeavat kukkaan!


Tämä on puutarhani kukkivin kohta juuri tällä hetkellä: etualalla patjarikkoa, välissä pienet kaunokaiset eli bellikset, joiden takan joku kukkalajike, jota en vielä ole onnistunut tunnistamaan. Tietääkö joku teistä?