Ihminen saattaa tarvita kaksi piknik-koria. Tai sitten ei, mutta en voinut vastustaa kiusausta kun tuo kädessä keikkuva kori tuli kirppiksellä vastaan. Kustansi kaksi euroa. Nahkahihnat ja kaikki, omat paikat aterimille ja pullolle ja lautasille. Ja lukitussysteemit. Pitää lahjoittaa vanha kori varmaan eteenpäin sellaiselle, jolla ei ole vielä yhtään.
Ulkona viltin päällä ruokailu on hieno konsepti, kun asuntomme on niin pimeä, että aina ulos päivänvaloon astuessaan melkein sokaistuu auringon kirkkaudesta. Haluan nähdä ruokani jota syön. Niin kauan kun ei sada, kannan evääni tuossa korissa puistoon. Ja nautin tästä kesästä.
