Yearly Archives: 2015

7: lempeyttä sielulle ja mielelle + arvonta

yhteistyössä Asennemedia ja Mia Höytö Cosmetics

Aloitin viime perjantain lempeästi, ihanassa seurassa. Sain kunnian järjestää asennetiimille brunssin, jossa juhlimme Mia Höydön uutta Lempeä Uni-seerumia. Aamiaisen teemavärit valikoin tietenkin Mia Höydön purnukoista – valkoista ja kultaa, ruuatkin piti valita värikoodin mukaan. Stockmannilta löytyi kultaisia macaronseja ja porkkanakakku sai kultaiset koristeet. En yleensä ole koskaan käyttänyt kultaa sisustuksessa paljoakaan, mutta tämän myötä melkein innostuin siitä. Ehkä jouluksi valko-kultainen kattaus?

Mia Höydön tuotteet tunnistaa ehkä maailman kauneimmista purkeista – tämän paremmaksi ei pakkaussuunnittelu voi varmaan mennä? Mia Höytö-sarja ei ole kuitenkaan vain pelkkää kaunista kuorta, vaan tuotteet on kehitetty on huippuunsa monessa mielessä. Tuotteet valmistetaan Suomessa täysin luonnollisista ja puhtaista raaka-aineista, ilman eläinkokeita.

Sarjan uusin tuote Lempeä Uni on öljypohjainen seerumi, joka on nimensä mukaisesti ihoa rauhoittava tuote. Se tuo iholle intensiivistä vitamiiniterapiaa sekä tasoittaa ja kirkastaa ihon sävyä. Seerumissa on mukana myös aromaterapeuttista ruusuöljyä, jonka tuoksu rentouttaa ja tuo hyvän unen. Moni yhdistää helposti luonnonkosmetiikkaan helposti tehottomat ja jännältä tuoksuvat tökötit, mutta voin vakuuttaa että tässä ollaan hyvin kaukana siitä – Lempeä uni tuoksuu ja tuntuu iholla ihanalta ja kaikenkaikkiaan käyttökokemus on suorastaan ylellinen. Tarkemmat tiedot seerumista ja tuoteselosteen voi katsoa Mia Höydön nettikaupasta.

Arvonta on päättynyt!

Haluaisitko kokeilla Mia Höydön uutta Lempeä Uni-seerumia (arvo 67e)? Osallistu kommentoimalla tähän postaukseen tänään 7.12 klo 23:59 mennessä. Muista liittää mukaan sähköpostiosoitteesi, sillä voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Onnea kaikille arvontaan!

Päivitys: Julkaistessani kommenttejanne poistin vahingossa ison joukon kommentteja tästä postauksesta. Kommentit näkyvät, mutta niiden sisältö on hävinnyt, enkä ainakaan omilla taidoillani sitä saa takaisin. Onneksi minulle tulee kaikki kommentit sähköpostiin, joten näen kommenttien sisällöt sieltä, joten kaikki kommentoineet (joilla oli sähköpostiosoite mukana) olivat mukana arvonnassa! Kiitos myös ihanista palautteista <3 Voittajaksi arpoutui eilen 16:53 kommentoinut anonyymi, onnea!

6: joulukoti

Tänäkään jouluna ei meille tule punaisia jouluverhoja tai liinaa, sen kummemin kuin olkipukkejakaan. Paras joulusisustusvinkkini on edelleen sama kuin viime vuonna, siivoaminen. Joulufiilis kotiin tulee puhtaudesta, valoisuudesta, selkeydestä. En juurikaan hanki joulukoristeita, mutta muutama poikkeus vahvistaa periaatettani: havunoksat ja kynttilät. Tänä vuonna olemme harkinneet oikean joulukuusen hankkimista, olisi ihana saada sellainen pieni suloinen kuusi joulupyhiksi olohuoneeseen ja siihen yksinkertaiset valot. Mutta mihin joulukuuset kaupungissa viedään sen jälkeen kun niistä on aika luopua?

Olen ottanut tavaksi polttaa illalla yöpöydälläni aina ennen nukkumaanmenoa tuoksukynttilää, jotenkin se rauhoittaa. Skandinaviskin Jul-kynttilästä tulee ihana jouluinen tuoksu, mieheltä lahjaksi saatu “lempi” on vielä korkkaamaatta. Samuji homen kolmihaarainen kynttilä on ehkä kaunein joulukoristeeni, uskon että tulen hankkimaan tällaisen kotiini jouluksi joka vuosi, jos niitä on vain saatavilla tulevaisuudessakin.

Oikein ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille!

5: kymmenen kysymystä ja vastausta minusta

Jaan blogissa harvoin mitään henkilökohtaisia asioita itsestäni muuten kuin blogin aiheisiin liittyen. Tällä kertaa päätin joulukalenterin viidettä luukkua varten tehdä poikkeuksen ja mennä epämukavuusalueelleni, kun ihana Laura haastoi minut vastaamaan 10 kysymyksen. Tässä siis 10 pientä paljastusta minusta – näiden kysymysten jälkeen voinkin palata takaisin tuttuun linjaani, puhun täällä niin paljon mielummin kakuista, kukista ja vaatteista kuin itsestäni.

1. Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?

Moni blogini lukija kyllä taitaa tietää tämän, mutta en ole koskaan tainnut asiasta täällä kirjoittaa, nimittäin siviilisäädystäni. Menin naimisiin viisi vuotta sitten ihanan miehen kanssa ja samalla tiellä ollaan edelleen. Joskus kommenttibokseissa kysellään miksen käytä sormuksia – syy ei ole sen kummempi kuin että en ole ikinä osannut mitään sormuksia pitää, jo etukäteen oli tiedossa että minun osaltani sormukset tulisivat pysymään enemmän korurasiassa kuin sormessa. Sormuksilla on kyllä minulle erityinen merkitys, käytän niitä yleensä juhlissa ja itselleni tärkeissä tilaisuuksissa.

2. Onko sillä väliä, mitä lukijat ajattelevat blogistasi? Miksi?

On sillä. Lukijoiden kommentit ja palautteet ovat hurjan tärkeitä ja kannustavat bloggaamiseen, ilman lukijoita tämä homma olisi aika tylsää ja oikeastaan turhaakin. Blogin kirjoittelu ei voi perustua mielestäni kokonaan lukijoiden miellyttämiseen, omasta jutusta täytyy pitää kiinni. Mutta tottakai kiinnostaa mitä lukijat ajattelevat, ja toivon että osaisin tuottaa mielenkiintoista sisältöä lukijoiden kannalta. Ilahdun jokaisesta positiivisesta kommentista ja palautteesta aina hurjasti, mutta ottaisin myös mielelläni vastaan kehitysehdotuksia – saa jättää palautteita siis vaikka tähän postaukseen! Täytyy tässä vaiheessa myös sanoa, että minua on todella onnistanut lukijoiden suhteen, siellä ruudun toisella puolella tuntuu olevan poikkeuksellisen mahtavia tyyppejä!

3. Miten bloggariminä eroaa “reaaliminästäsi”?

Omasta mielestäni olen sama tyyppi blogissa ja livenäkin, mutta moni on sanonut että blogini perusteella vaikutan aika rauhaiselta ja seesteiseltä, ehkä jopa hiljaiseltakin tyypiltä. Tutut tietävät että todellisuus on usein aika kaukana tästä, olen oikeasti välillä vähän liiankin kova puhumaan, innostumaan ja heittäytymään. Olen vähän levoton sielu ja ylimääräistä energiaa on usein hurjasti, mutta olen oppinut kanavoimaan sitä onneksi hyvin kaikkeen suhteellisen järkevään tekemiseen. Sanon silti nykyään harvoin millenkään hyvälle idealle ei ja yritän tietenkin houkutella ystävänikin mukaan aina hullutuksiini. Juttelen mielelläni tuntemattomille ja minua ei hävetä hassutella, laulaa tai tanssahdella kadulla, jos mieli tekee.

4. Mikä saa sinut nauramaan?

Hyvä tilannehuumori, hauskat ystävät ja Milon hölmöilyt. Ja loistava siskonpeti! Väsyneenä melkein mikä tahansa naurattaa ja paljon. Miehen kanssa meillä on myös tietenkin ihan omat hölmöt jutut ja nauru raikuu täällä päivittäin.

5. Mitä luovuus merkitsee sinulle?

Luovuus merkitsee minulle ainakin sitä, ettei jumiudu liian vahvasti mihinkään ajatukseen, malliin tai tapaan tehdä asioita ja sitä, että on tarvittaessa aina valmis kyseinalaistamaan omat ajatuksensa. Luovuus on minulle itsensä kehittämistä eri saroilla, heittäytymistä, kokeilua ja uskaltamista.

6. Ketä läheistäsi ihailet?

Ympärilläni on todella paljon lahjakkaita, älykkäitä ja menestyviä ihmisiä, joita on helppo ihailla. Kuitenkin ihan jokaisesta ihmisestä löytyy aina ihailtavia ominaisuuksia, kaikilla on omat vahvuutensa ja omat mielenkiintoiset tarinansa. Ihailen siis kaikkia läheisiäni jollain tavalla.

7. Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?

Olen viime tipan ihminen ja krooninen myöhästelijä, molemmat inhottavia tapoja. Jotenkin onnistun aina arvioimaan liian optimisesti valmistautumiseen ja matkoihin käytettävän ajan, ja siksi usein saavun tapaamisiin hiukan myöhässä. Yritän kokoajan oppia tästä pois, onneksi töissä olen sentään aina ajoissa.

8. Mikä sinussa ihastuttaa muita?

Hankala kysymys, pitäisi varmaan kysyä niiltä “muilta”. Varmaankin erinomainen huumorintajuni, heh heh. Uskoisin että yksi juttu voisi olla se, että innostun helposti ja en halua jättää loistavia ideoita vain idean tasolle, vaan pyrin aina toteuttamaan ne ja pyrin rohkaisemaan muitakin samaan. Järjestän mielelläni juhlia ja illanistujaisia ystävilleni ja uskon että pienilläkin asioilla, kuten kauniilla brunssikattauksilla voi tuoda hyvää ja piristää muiden päivää.

9. Mikä sinusta tulee “isona”?

En ajattele että minusta pitäisi tulla mitään, olen mielestäni kaikessa keskeneräisyydessäni valmis ja riittävän hyvä kaikessa mitä teen tälläkin hetkellä. En siis tarkoita että kokisin että tiedän tai osaan jo tarpeeksi työstäni tai mistään, päinvastoin, mitä enemmän oppii sitä paremmin tajuaa myös sen miten vähän osaa. Toivon että tietynlainen tiedonjanoisuus, halua oppia uutta ja kehittää itseään säilyvät vanhuuden päiviin saakka.

10. Uskotko onnellisiin loppuihin? Perustele.

Loput ovat uusia alkuja, joten siinä mielessä en usko loppuihin. Onnellisuuten uskon ja siihen, että ihmisellä suurempi voima vaikuttaa omaan onnellisuuteensa kuin hän itse osaa ajatellakaan. Vaikeampina aikoina haluan uskoa siihen, että tulee parempia ja helpompia päiviä. Uskon että hyvyys voittaa pahuuden ja uskallus pelon.

takki secondhand / laukku DIY / farkut Cos / neule Selected / kengät Acne

Olisi nyt tietenkin mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä olitte tällaisesta vähän erilaisesta postauksesta?