1. Jee, reissuun kaverien kanssa! Ei tarvitse mennä mihinkään yksin, kokoajan on seuraa.
Olen se tyyppi, joka haluaa olla kaikessa mukana ja viihtyy aina paremmin ihmisten kanssa kuin yksin. Kavereiden kanssa aika tuntuu aina loppuvan kesken ja fomo (fear of missing out) vaivaa helposti. Tästäkin huolimatta jatkuva yhdessäolo voi alkaa ahdistaa ja tulee tarve saada vähän omaa tilaa. Ei välttämättä konkreettisesti täysin yksin olemista, mutta sellaista rauhaisaa hengailua, jolloin ei tarvitse jutella kenenkään kanssa.
2. Reissussa kolme päivää ja yötä. Ehdottomasti läppäri mukaan, näpyttelen sitten luppoajalla muutamat työhommat valmiiksi.
Virhe. Kun matkaat ja majoitut kaveriporukan kanssa, on älyttömän hankala irrottaa aikaa työjutuille. Luppoaikaa tuskin on, ja vaikka olisikin, niin koneella dataillessasi joku kurkkii olan takaa tai pommittaa vieressä kysymyksillään, kun yrität keskittyä työsähköpostin vastaamiseen. Jos haluat oikeasti tehdä seuramatkalla töitä, joudut oikeasti ottamaan sille aikaa ja järjestämään myös paikan, jossa saat olla rauhassa.
3. Kaikki söpöt kahvilat ja sympaattisen pienet ravintolat odottavat – en varmasti astu jalallani yhteenkään ketjukuppilaan.
Hyvä idea, mutta ilman etukäteisvarausta kuuden hengen seurueen on aika hankala löytää pöytää niistä kivoimmista rafloista perjantai-iltana tahi mahtua ah-niin-ihanaan mutta minikokoiseen kahvilaan lauantai-iltapäivällä. Kun nälkä iskee, on ruokaa saatava heti, vaikka sitten siitä ketjuhampparipaikasta.
4. Vihdoinkin aikaa kuvata kunnolla materiaalia blogia varten! Joka päivältä parit asukuvat, lisäksi paljon fiiliskuvia kaupungista, putiikeista ja ravintoloista.
Tai näin luulet. Kamera painaa sata tonnia etkä jaksaisi millään kantaa sitä mukanasi, saati kaivaa sitä esille kuppilassa kun kahvihammasta kolottaa. Asukuvien ottoon täytyy varata aina se tunti, jonka aikana seurueen muut henkilöt odottelevat pitkästyneenä. Lisäksi päivän kaupungilla kiertelyn jälkeen näytät aina niin rähjäiseltä, ettei väsymystä pyyhi naamaltasi paraskaan editointiohjelma.
5. Ihana lähteä reissuun entuudestaan tuttujen kavereiden kanssa. Ei tule yllätyksiä, kun ollaan jo koettu yhdessä monia illanistujaisia ja mökkiviikonloppujakin.
Vieraassa ympäristössä tutuistakin ihmisistä paljastuu uusia puolia. Ihminen käyttäytyy ulkomailla eri tavalla kuin tutuissa paikoissa: parhaan kaverinkin kanssa riita voi syntyä naurettavan pienistä asioista, kun tarpeeksi väsyttää. Täytyy olla varma, että ystävyys on niin vahva että se kestää reissun aikaisen 24/7-yhdessäolon.
Onneksi meillä oli kuitenkin Tukholmassa paras kaverimatka ikinä. Sain tarpeeksi sitä omaa aikaa, sain tehtyä jopa hiukan töitä, kävimme massapaikkojen lisäksi myös söpöissä pienissä kahviloissa, sain kuvattua ihan tarpeeksi ja kavereista paljastuneet uudet puolet syvensivät vain ystävyyssuhteita. Lähtisin ihanien seuralaisteni kanssa ulkomaille seikkailemaan milloin tahansa uudestaan. <3