Olen totaalisessa lomamoodissa. Tajusin yhtenä hetkenä altaalla maatessani, että en ole ajattelut työasioita tai arkielämän murheita moneen päivään. Syvällisimmät ajatukseni ovat liittyneet lähinnä siihen, että mitä söisin seuraavaksi tai menisimmekö tänään rannalle vai ehkä kahvilaan istuskelemaan. Tajusin myös, että olen nukkunut täällä paremmin kuin koskaan – yleensä kärsin pahoista nukahtamisongelmista ja joulukuussa otin lähes joka ilta melatoniinia, jotta saisin helpommin unen päästä kiinni. Täällä nukahdan joka ilta väsyneenä ja herään aamulla ilman herätyskelloa virkeänä. Hyvän unirytmin haluaisinkin viedä mukanani Suomeen.
Vuosi vaihtui Balilla rauhallisesti. Jaksoimme juuri ja juuri valvoa puolenyön yli, katsoimme pauhaavia aaltoja ja raketteja rannassa ja pakenimme sateen alta hostellille nukkumaan. Mielessä oli paljon kiitollisuutta menneestä vuodesta – kun katson taaksepäin vuoteen 2016, muistan pääosin vain hyviä asioita. Ei sillä, etteikö haasteita, draamaa ja hankaluuksiakin olisi ollut, mutta niitäkin voi muistella nyt hymyssä suin.
Vuodenvaihteessa ollaan aina jollain tapaa uuden kynnyksellä, on mahdotonta tietää täysin, mitä kaikkea on edessä. Toki on paljon suunnitelmia, sovittuja mielenkiintoisia työprojekteja sekä ajatuksia ja toiveita siitä, millainen tulevasta vuodesta olisi tulossa. Nautin kuitenkin älyttömän paljon siitä kutkuttavasta tunteesta, että on niin paljon vielä sellaista, mistä en vielä tiedä, kaikesta siitä ihanasta, mitä tulen vuoden aikana kokemaan.
En tee yleensä koskaan varsinaisia uuden vuoden lupauksia, mutta lupaan tänäkin vuonna itselleni monta samaa asiaa jotka olen luvannut jo aiemminkin:
Otan edelleen jokaisen päivän vastaan sellaisena kuin se tulee, nauttien joka hetkestä
Sanon kyllä kaikille mahtaville ideoille, ajatuksille ja projekteille ja ei sellaisille, jotka arveluttavat, vaikka niistä saisikin paljon vaikkapa mainetta tai mammonaa
Yritän oppia ottamaan ihmiset ympärilläni huomioon entistä paremmin, olemaan valmis joustamaan omista tarpeistani tarvittaessa
Laulan ja tanssin mahdollisimman paljon, vaikka kaupassa tai bussipysäkillä jos siltä tuntuu, enkä edelleenkään suostu ajattelemaan että siinä pitäisi olla mitään noloa
Pyrin olemaan entistä rohkeammin oma itseni seurasta riippumatta, myös täällä blogissa. Yritän antaa häpeän tunteelle mahdollisimman vähän valtaa
Haluan kehittyä kirjoittajana ja uskaltaa pitää kynnyksen matalana postausten julkaisemiselle – tässä menin viime vuonna eteenpäin ja haluan edistyä edelleen. Hauskaa, että viime vuoden luetuin postaus oli se, jonka julkaisemista pelkäsin eniten, eli postaus jossa käsittelin historiaani iho-ongelmien kanssa. Tuo postaus oli itsellenikin ehkä viime vuoden tärkein, sillä se vei blogiani askeleen avoimempaan suuntaan.
Ihanaa vuoden alkua teille jokaiselle – toivottavasti tuleva vuosi tuo meille kaikille paljon rakkautta, iloa ja valoa mukanaan.
Kuvat: Mustarttu