Yearly Archives: 2018

Vegaaninen veriappelsiinirisotto

reseptit, ruoka, vegan, , ,

vegaaninen veriappelsiinirisotto
Veriappelsiinirisotto vegaanisena? Kyllä! Tätä herkkua on tässä kuussa hehkutettu lähes joka kanavalla ja siksi minunkin oli pakko päästä kokeilemaan. Taitavan asennekollegani Jennin ohjeen inspiroimana päätin lähteä testaamaan vegaanista versiota, vaikka sainkin vähän varoitteluja siitä, että lopputulos ei ehkä onnistuisi kovin hyvin ilman parmesania ja oikeaa voita. Toisaalta, olen risotot muutenkin jo kahden vuoden ajan tehnyt menestyksekkäästi ilman eläinperäisiä tuotteita, joten miksei nytkin? Toisinaan olen käyttänyt violifen vegaanista parmesania juustomaista makua tuomaan, mutta tällä kertaa jätin senkin pois ja lopputulos vei kielen mennessään. Voi tietenkin olla, että makunystyräni ovat muuttuneet niistä ajoista, kun käytin vielä juustoja päivittäin, enkä enää osaa niitä kaivatakaan. Hannan soppa oli muuten kokeillut oluthiivahiutaleita juustomaisuutta ja kaurafraichea täyteläisyyttä tuomaan, täytyy testata hänenkin versio tässä pian, kun veriappelsiineja on vielä saatavilla!

Veriappelsiinisesonki ylipäätään on ehkä paras asia koko alkukeväässä. Itse syön niitä eniten ihan vain sellaisenaan, mutta rakastan myös kaikenlaisia ruokia ja herkkuja, joissa niitä voi hyödyntää. Mikä on sinun suosikkisi veriappelsiiniresepteistä?

vegaaninen veriappelsiinirisotto
Vegaaninen veriappelsiinirisotto

3 dl risottoriisiä
3 veriappelsiinia
2-3 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl sinistä keijua (tai muuta vegaanista margariinia)
n. 8 dl kasvislientä (sekoita kasvisfondi-tai kuutiot kiehuvaan veteen)
1 tl kuivattua timjamia
2 reilua rkl kaura-tai soijatuorejuustoa
suolaa & pippuria

Raasta yhden veriappelsiinin kuori hienoksi raasteeksi ja kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Purista kolmen veriappelsiinin mehu talteen.

Laita pannulle tirisemään sininen keiju tai muu vegaaninen margariini ja kuullota sipulit. Heitä pannulle myös timjami ja risottoriisi ja kuullota, kunnes riisi on läpinäkyvää. Kaada joukkoon puolet veriappelsiinien mehu ja anna sen imeytyä riisiin miedolla lämmöllä. Lisää kasvisliemi pikkuhiljaa n. 2dl kerrallaan, elä lisää nestettä ennen kuin aiempi annos on imeytynyt riisiin.

Kun kaikki kasvisliemi on lisätty, lisää vielä risottoon veriappelsiinin raastettu kuori, loput veriappelsiinien mehuista risottoon sekä kaura-tai soijapohjainen tuorejuusto. Sekoita ja mausta suolalla ja pippurilla. Jos kaipaat juustoisuuden makua, ripottele joukkoon oluthiivahiutaleita tai raasta sekaan vegaanista parmesania – omasta mielestäni Risotto saa jäädä hiukan löysäksi – älä siis tee kuten minä ja päästä risottoa kuivumaan vähän liikaa..

Tarjoile ja nauti heti.

Tämän vuoden teema: järjestelmällisyys

inspiration, koti ja sisustus, suomalainen design


Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia ja Iittala

Päätin, että tänä vuonna teemojani ovat selkeys ja järjestelmällisyys. Kuulostaa monen korvaan varmasti tylsältä, mutta minulle taivaalliselta: haaveunissani kaikilla tavaroilla on kodissani oma paikkansa, tärkeät paperit on lajiteltu selkeästi, kalenterissani olisi vain siistejä merkintöjä ja työrutiinini noudattavaisivat selkeää kaavaa. Kotona työskentelevän yksityisyrittäjän elämässä ihaninta ja kauheinta on vapaus – päivärytmi, rutiinit ja aikataulut on kaikki määriteltävä itse. Luovalla alalla työskennellessä järjestelmällisyyden kaipuu oikein korostuu.


Aloitin järjestelmällisemmän elämän hankkimalla vuoden alussa itselleni työpöydän. Oli jo aikakin! Keittiön pöydän, sängyn tai sohvan äärestä työskentely ei tuo kovin ammattimaista fiilistä. Nyt olen nauttinut siitä, että saan asetella papereitani työpöydän laatikoihin, järjestellä nuottini (joita on tuhansia) Vakka-laatikoihin ja muistikortit ja pikkusälät Vitriini-rasioihin. Työnurkkauksen sisustus syntyy muun kodin linjaa mukaillen: valkoista, hiukan vaaleaa puuta, viherkasveja ja kukkia, vähän vaaleanpunaista ja pastellisävyjä niin, että lopputulos pysyy kevyenä ja ilmavana.

Seuraavat askeleet järjestelmällisyyden polullani ovat seuraavia: aloitan säästämisen, teen itselleni töitä varten viikko-ohjelman (löyhän sellaisen, näin alkuun) ja karsin kotoani turhat tavarat ja vältän uuden ostamista. Epäsäännöllisyyttä ja kaaosta onkin koettu nyt jo tarpeeksi, tulkoon tilalle selkeys ja kirkkaus!


Lantern-valaisin, Issey Miyake-mukit, Vitriini-rasiat, Vakka-laatikot ja Ruutu-maljakko saatu osana Iittalan vuosiyhteistyötä.

Paluu rinteeseen

lifestyle


Viime viikolla pääsin mukaan Vitamin Wellin ja Peak Performancen järjestämään laskettelupäivään Talmassa. Koko laskettelukeskus oli varattu meille iltapäivään saakka, aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja meillä oli huippu porukka koossa – parasta!

Olin nuorempana snoukkatyttö. En muuten ollut kovin urheilullinen, siinä missä suurin osa ikätovereistani intoili sählyä, jääkiekkoa ja lentistä, kävin itse kuorossa, kuvis-ja käsityökerhoissa ja soitin pianoa. Mutta talvilajit tekivät poikkeuksen – olen aina rakastanut luistelua, hiihtoa ja ennenkaikkea laskettelua. Rinnettä alas viilettäessäni tunnen sellaista huumaavaa vapautta ja ihanuutta, mitä ei oikein muuten pääse kokemaan missään. Hissiliput olivat 15 vuotta sitten halvempia kuin nykyään, mutta laskettelu oli kallis harrastus tuolloinkin – siksipä varusteita lainailtiin isoveljeltä ja viikkorahat säästettiin laskettelureissuihin joihin päästiin ehkä kerran kuussa. Mutta kun päästiin, niin sitten otettiin kaikki ilo irti, laskettiin aamusta iltaan ja käytiin vain nopeasti lämmittelemässä tai syömässä välillä.


Sen jälkeen kun muutin Helsinkiin vuonna 2009, olen käynyt rinteessä ehkä yhteensä 5 kertaa, luistelemassa hiukan useammin ja hiihtämässä kerran. Se on tavallana ihan ymmärrettävää – täällä ei ole yhtä helppoa lähteä tuosta vain ulko-ovelta ladulle kuin Oulussa. Tänä vuonna olen kokenut kuitenkin ehkä vähän sellaisen uusherätyksen talviurheilun suhteen, ja tällä hetkellä haaveilen jopa enemmän sellaisesta kunnon hiihto-ja laskettelulomasta aurinkoloman sijaan – hullua, eikö? Mutta tiedättekö, talvisäässä vietetyn päivän jälkeinen väsynyt hyvänolontunne on jotenkin älyttömän koukuttava! Kylmyyskin on vain varustejärjestely.


Kiitos Vitaminwell, Peak Performance, Talma ja ihana bloggaajajengi mahtavasta päivästä!

Kuvat: Sara Vanninen
*Lasketteluasu saatu Peak Performancelta