Yearly Archives: 2019

5 x vegaanista nopeaa arkiruokaa

5 x vegaanista nopeaa arkiruokaa.

Rakastan aina toisinaan tehdä kotikeittiössä erilaisia kokeiluja ja heittäytyä uusien makujen maailmaan, mutta kaikkein eniten kaipaan simppeleitä ja oikeasti nopeita vegaanisia arkiruokaideoita. Hektisen arjen keskellä ruuanlaitolle on harvoin niin paljon aikaa kuin toivoisin, ja hyvin usein olen siinä tilanteessa että pöytään pitäisi saada nopeasti jotain kahdelle nälkäiselle, mutta päässä pyörii tyhjää. Siksi tein ihan itseänikin varten tällaisen viiden arkiruuan listan, josta ei löydy oikeastaan mitään uutta tai mullistavaa, mutta joka toimii pelastajana ja muistilistana niinä päivinä, kun itsellä ei ole aikaa ajatella.

Lisävinkkejä nopeisiin ja maukkaisiin arkiruokaresepteihin otetaan myös ilolla vastaan!


Chili Sin Carne

Einesten tai puolivalmisteiden käyttöä ei tarvitse hävetä, varsinkaan kun ne tuunaa omannäköisekseen. Gogreenin mainio Chili sin carne on yksi niistä kuivaruuista, joita minulta löytyy aina kaapista. Itselleni yksi paketti käy riisin kanssa lounaasta sellaisenaan, mutta siitä saa myös illallisen kahdelle, kun annosta jatkaa omilla lisätäytteillään – tässä tuunaukseen omia ehdotuksiani.

  • n. 3dl riisiä
  • 1 sipuli
  • 1 tlk Gogreen Chili Sin Carnealisätäytteitä:
  • 1 tlk kidneypapuja
  • 1 sipuli
  • kirsikkatomaatteja
  • puolikas chili pilkottuna
  • (Pimientos de Padrón-paprikoita)

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Kuullota sipulia öljyssä pannulla. Lisää joukkoon Chili sin carne, kidneypavut, puolitetut kirsikkatomaatit ja chili. Pimientos de Padrónit sopivat myös tähän ihanasti, tällä kertaa niitä ei vain löytynyt kaupasta tähän annokseen.


Tortillat

Tämän helpommaksi ei illallisen valmistus mene. Nopeimmillaan ruoka on pöydässä 5 minuutissa, etenkin jos pilkkomiseen saa hiukan apukäsiä. Kaikki osaavat sitäpaitsi valmistaa tortilloita! Tässä omat suosikkitäytteeni:

  • paistettu nyhtökaura / härkis / kaurajauhis taco-mausteseoksella maustettuna
  • salsa bean mix (gogreen)
  • ananas
  • kirsikkatomaatit
  • iMat Fraiche (oatly)
  • salaatti
  • paprika
  • korianteri
  • chili


Linssikeitto

Vegaaniruokien klassikko, syystäkin. Rakastan linssikeittoja! Haaveilen että meillä Suomessa saisi pitkälle venähtäneiden öiden jälkeen ravintoloista linssikeittoa, kuten Istanbulissa. Kuka keksi, että baarireissujen jälkeen kannattaisi syödä roskaruokaa? Tämä Chocochilin resepti valmistuu tuossa tuokiossa ja lämmittää ihanasti kylmänä talvipäivänä.

  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1/4 tl jauhettua korianteria
  • 1 rkl currytahnaa
  • 400g tomaattimurskaa
  • 5 dl vettä
  • 1,5 dl punaisia linssejä
  • 2 dl kookosmaitoa
  • suolaa ja pippuria

Pilkkoa sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipuleita öljyssä kattilan pohjalla, lisää joukkoon korianteri ja currytahna. Lisää vielä joukkoon tomaattimurska, vesi ja huuhdellut linssit.

Keitä, kunnes linssit ovat kypsiä. Siirrä kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon
Lisää keiton joukkoon kookosmaito ja mausta suolalla ja pippurilla. Soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella, lämmitä sen jälkeen uudelleen ja tarjoile.


Avokadopasta

Klassinen avokadopasta onnistuu loistavasti myös vegaanisena! Meillä tätä kokataan melkein viikottain. Alkuperäisessä reseptissä on pecorinoa ja parmesania, mutta mielestäni pasta toimii loistavasti ilman juustoja. Itse lisään aina kirsikkatomaatteja ja usein ripottelen loppuvaiheessa annoksen päälle oluthiivahiutaleita pientä juustoisuutta tuomaan. Valmistan aina pastan suoraan kahdelle eri lautaselle.

  • 1 valkosipulinkynsi
  • ½-1 chili (meillä tykätään chilistä!)
  • 2 rkl limen mehua
  • 2 kypsää avokadoa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • loraus oliiviöljyä
  • kourallinen korianteria
  • n. 150g kirsikkatomaatteja
  • 400g spagettia
  • (oluthiivahiutaleita)

Laita pasta keittymään ohjeen mukaan, laita keittoveteen reilusti suolaa.

Kuori ja pilko valkosipuli. Poista chilistä siemenet ja pilko pieneksi. Hienonna korianteri ja puolita kirsikkatomaatit. Viipaloi avokado kuoressaan ja lusikoi tarjoilukulhoon tai lautaselle. Sekoita kulhossa avokadoviipaleet, tomaatit, korianteri, valkosipuli, chili ja lorauta päälle oliiviöljy ja limen mehu. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon keitetty spagetti ja hiukan pastan keitinvettä. Ripottele päälle oluthiivahiutaleita.


Maapähkinätofu  ja wokkivihannekset

Maapähkinätofu on yksi herkullisimmista asioista, mitä kotikeittiössä voi valmistaa. Tofua voi vetää vaikka salaatin kera, oma lempilisukkeeni on wokkivihannekset. Maapähkinävoisoosissa kieriteltyjen tofupalojen ja rapsakoiden wokkivihannesten yhdistelmä on vain niin taivaallista!

Kokeilin tänään ensimmäistä kertaa tätä suosikkireseptiäni niin, että käytin tofun tilalta uutta Yosan kaurapalaa. Kaurapala toimi tässä niin loistavasti, että taidan käyttää sitä jatkossakin! Kaurapalan rakenne on paistamisen jälkeen tofua rapsakampi, tofu saattaa nimittäin jäädä hiukan löllöksi, jos sitä ei valuta ennen paistamista.

Maapähkinävoikastike:

  • ½ dl maapähkinävoita
  • 1 rkl rypsiöljyä
  • 1 rkl agave-siirappia (tai hunajaa)
  • puolikkaan limen mehu
  • ½ rkl soijakastiketta
  • ½ tl srirachaa
  • ½ tl suolaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Paista tofu tai kaurapalat rapsakoiksi pannulla ja pyörittele sen jälkeen ne maapähkinävoisoosissa. Tarjoile wokkivihannesten tai salaatin kanssa.

Muut vegaaniset reseptini löydät täältä. 

Hyvästit Ullanlinnalle


Muutin viime viikolla pois Ullanlinnan kodistani. Takanpäin on tunneittain pakkaamista, siivoamista, karsimista, kantamista ja roudaamista. Nyt väliaikainen kotini on poikaystäväni luona Töölössä: tänne toin vain kasvit ja ison matkalaukullisen vaatteita, loput omaisuudestani on ahdettuna neljän neliömetrin varastotilaan. Ennen muuttoa myin kyllä ison osan kalusteista facebookin nettikirppiksillä, varastoon muuttaminen pakotti konmarittamaan huolellisesti. Tuntuu hassulta ajatella, että nyt tuokin sohva ja nuokin hyllyt ovat jo toisten ihmisten kodeissa.

Viime keskiviikkona kävin siskoni kanssa siivoamassa asunnon uutta vuokralaista varten ja illan päätteksi roudasimme ratikalla kuskaten siivousvälineet ja pari kassillista tavaraa Töölöön. Torstaina kävin asunnolla viimeisen kerran, jätin avaimet pöydälle, suljin oven ja sanoin hyvästit vanhalle kodilleni.

Tämä asunto oli itselleni tärkeä. Muutin tänne reilu 2 vuotta sitten suoraan eron jälkeen – olin älyttömän mielissäni, kun löysin nopeasti näin ihanan asunnon haluamaltani sijainnilta. Muistan vieläkin muuttopäivän: kannoin parin korttelin takaa tavaroitani katua pitkin uuteen kotiin, vuokrasin pakun ja pyysin veljeni avuksi sängynkantoon. Tunsin oloni silloin niin vahvaksi ja ajattelin että tästä alkaa uusi, itsenäisen naisen elämä. Ja näin myös kävi: välillä tuntuu, että viimeisen kahden vuoden aikana olen kasvanut uudelleen aikuiseksi, tehnyt suurimman itsenäistymisprosessin sitten vanhempien luota poismuuttamisen jälkeen. Minusta on tullut se aikuinen nainen, joka ottaa itse vastuun omasta elämästään, päätöksistään ja tekemisistään.


Muuttaessani jätän myös ainakin toistaiseksi hyvästit myös Ullanlinnalle. Ehdin asua näillä huudeilla yhteensä 8 vuotta – juuri mikään muu elämässäni ei ole aikuisiällä ollut näin pysyvää. Ullanlinna pysyy tietenkin paikoillaan ja tulen käymään siellä vastakin, mutta todennäköisesti aika harvoin. On vaikeaa kuvitella, että enää en päivittäin kävele Milon kanssa Johanneksenpuistossa ja juttele tuttujen koiranomistajien kanssa. Enää en istu viikonloppuisin Sis.delin tai Succesin terassilla ja moikkaile ohikulkevia kavereita. Tulevaisuudessa istun kesäisin haaveilemassa jossain muualla kuin Eiranpuistossa tai Tähtitorninmäellä. Ullanlinna oli aina tuttu ja turvallinen, muttei koskaan kuitenkaan liian tylsä.

En epäile hetkeäkään, etteikö uuden kotini ympäristö voi muodostua ajan saatossa minulle myöskin hyvin tärkeäksi, mutta sama se ei tule koskaan olemaan, eikä tietysti tarvikaan. Kuka edes tietää, kauan asun seuraavassa kodissani, ehkä kahden vuoden päästä olen jo palaamassa takaisin vanhoille kulmille? Kävi niin tai näin, uskon muistelevani näit Ullanlinnan aikoja ja paikkoja vielä vanhana mummonakin.


Hyvästi siis, Ullanlinnan koti. Tulen ikävöimään isoista ikkunoista alati tulvivaa valoa ja näkymiä, jota kaikki vieraatkin aina ihailivat. Haikein mielin jään kaipaamaan myös harmaata lautalattiaa ja vastapäisten naapureiden puutetta (aina sai kekkuloida rauhassa kuin vähissä vaatteissa tahansa!). Tässä kodissa oli hyvä olla ja siitä on vähän surullista luopua, mutta samaan aikaan olen jo täysin valmis ottamaan uudet tuulet ja uuden kodin vastaan. Tämä ovi sulkeutuu, mutta pian uusi avautuu toisaalla, enkä malttaisi millään odottaa!

Lisää eleganssia arkeen – Iittalan Raami

Kaupallinen yhteistyö: Iittala

Lisää eleganssia arkeen - Iittalan Raami
Päätin viime viikolla, että haluan lisätä elämääni lisää eleganssia. Sain idean, kun katsoin Yökylässä Maria Veitola-ohjelman uuden kauden jakson, jossa Maria vieraili Jorma Uotisen luona. Rakastin tuota jaksoa ja rakastin Jormaa, hänen tapansa elää omalla tavallaan kauniisti, mutta yksinkertaisesti, herätti minussa syvän kunnioituksen ja ihailun. Yhtäkkiä aloin myös nähdä oman elämäntapani täysin uudessa valossa: kutsun itseäni usein esteetikoksi, mutta estetiikan toteuttaminen arjessani usein unohtuu. Vietän joka päivä monta tuntia huonossa asennossa joko sohvalla tai sängyssä röhnöttäen, ruutua tuijotellen. Kiireisinä päivinä syön sängyssä kuppinuudeleita samalla kun kirjoitan työhommia läppärillä. Ei kovin eleganttia.

Koska viime viikonloppu oli pelkkää muuttoa ja kaaosta, päätin että uusi, elegantimpi elämäni alkaa tällä viikolla. On tärkeää huomata, että en nyt puhu mistään suuresta elämäntapamuutoksesta, jossa koko elämä laitetaan kerralla remonttiin ja kaikki tottumukset uusiksi. Ei, nyt puhutaan pienistä nyansseista ja kauneuden lisäämisestä arkeen. Tavoitteenani on vähentää ruutuaikaa, kuluttaa enemmän taidetta ja kulttuuria, elää enemmän hetkessä, havannoida ympäristöä tarkemmin ja kohdata ihmisiä rauhassa. Ostaa useammin leikkokukkia, myös ystäville. Kattaa pöytä aina kauniisti, vaikka söisin yksinkin.

Siispä tänään en herätässeni edes vilkaissut puhelinta, vaan jätin sen täysin huomiotta. Katoin aamiaispöydän vain minulle itselleni, niin kauniisti kuin pystyin. Nautiskelin aamupalasta samettiaamutakissani ja laitoin spotifysta soimaan lempiaarioitani.

Lisää eleganssia arkeen - Iittalan Raami
Katoin pöydän Iittalan juuri julkaiseman astiasarjan, Raamin, astioilla. Raamin on suunnitellut Jasper Morrison, jota pidetään yhtenä sukupolvensa menestyneimmistä muotoilijoista. Astiasarjaan kuuluu valkoisia keraamisia astioita, kauniisti valon taittavia laseja ja puisia tarjoilualustoja. Olin mukana viime syksynä Raamin lanseeraustilaisuudessa ja ihastuin heti tähän minimalistisen kauniiseen sarjaan, mutta myös design-filosofiaan sen takana. Morrison on tunnettu nimenomaan laadukkaista, arkeen sopivista kauniista käyttöesineistä, jotka eivät hae turhaan huomioita, vaan palvelevat elegantisti omaa käyttötarkoitustaan. Juuri tätä on myös Raami.

”Ihmiselle luontaista on pyrkimys hyvään tunnelmaan, joka osaltaan parantaa arkielämämme laatua”

-Jasper Morrison

Elegantin elämän kaipuu ei ole vain halua elää fiinimmin tai näyttää paremmalta, vaan pohjimmiltaan kyseessä on ihmisen luontainen tarve luoda kauneutta ympärilleen, katsoa maailmaa kauniilla tavalla kaikessa kokonaisuudessaan. Ei ole merkityksetöntä, että miten vietämme päivämme: juoksemmeko eteenpäin ympärille vilkuilematta vai pysähdymmekö aina nauttimaan pienistä hetkistä?


Raami luo eleettömyydellään kauniin ja elegantin tunnelman arkisiin hetkiin. Astioiden yksinkertainen muotoilu antaa tilaa ruualle ja ihmisille pöydän ympärillä. . Raamissa on parasta yhdisteltävyys: kaikki sarjan osat toimivat yhdessä tai erikseen, myös kodin muihin astiasarjoihin yhdisteltynä. Tämä ei ole se astiasarja, joka kaivetaan kaapin ylähyllyltä esille vain juhlapäivinä vaan astiat ovat mukana niin arjessa kuin juhlassakin.

Raami on suunniteltu kestämään päivästä ja vuodesta toiseen, koska sen luomaan välittömään ja kutsuvaan ilmapiiriin kiintyy.

Itse asiassa nämä minulle kuvauksiin tarjotut astiat ovat peräisin juurikin sieltä syksyn lanseeraustilaisuudesta. Ehkä jokunen vuosi sitten olisin arvostanut enemmän upouusia, tuoreissa pakkauksissa olevia astioita, mutta nyt olin vain iloinen siitä, että olen astioiden toinen omistaja. Iittalan perusajatus kaiken tekemisen taustalla on se, ettei hyvin muotoiltua esinettä heitetä koskaan pois, vaan se säilytetään sukupolvelta toiselle. Ajaton muotoilu tarkoittaa esteettistä ja tarkoin harkittua muotoilua, joka kestää aikaa ja käyttöä. Minäkin toivon, että nämä astiat kestävät myös, jos ei pelkästään minulla, niin vähintään perhepiirissäni vuosikymmenien ajan, tuoden eleganssia vuoden jokaiseen päivään.

Raami-astiat nyt saatavilla Iittalan myymälöistä ja verkkokaupasta. 

Tuotteet saatu osana Iittalan vuosiyhteistyötä.